maanantai 14. helmikuuta 2011

Ei aina tarvitse murehtia kahdenkymmenen vuoden päähän

Mua on mietityttänyt se kun moni bloggaaja on puhunut esim. vanhojentassimeikistä ja siitä millainen se voisi olla, esimerkkinä vaikkapa persikan värisen* puvun kanssa persikan värinen meikki ja kaikkea muuta yhtä tylsää. Tai siis pointtina näissä kaikissa on sanottu se, että sitten kun myöhemmin katsot kuvia niin et varmaan halua nähdä itseäsi kuvassa pahimmassa goottimeikissäsi tai muuta sellaista. Mää sanon että miksei? Miksi pitäisi ihan oikeasti murehtia sitä että vanhojentanssipäivän meikki SAATTAA näyttää mielestäsi tyhmältä vaikkapa kahdenkymmen vuoden kuluttua? Eikö olisi ehkä kivempi kummastella että miksi ihmeessä tein asian x kuin miksi ihmeessä en tehnyt asiaa y? Miksei sen persikan kanssa kokeilisi vaikka kirkasta pinkkiä tai vihreää? Täytyy tietysti löytää ne oikeat sävyt ja meikki kannattaa kuitenkin tehdä oman maun mukaan, mutta yritän nyt kuitenkin sanoa, että älkää nyt ihan oikeasti murehtiko nyt mitä mieltä tulette olemaan asioista myöhemmin. Samalla haluan taas muistuttaa siitä, että eikö tärkeämpää kuitenkin olisi tykätä itse kuvista kuin siitä meikistä, joka siinä kuvassa melkein näkyy. ;)

Tulipa myös mieleen omat tanssit, silloin kivikaudella kun kouluun ei menty vanhojen päivänä limusiinilla eikä kuvia käyty otattamassa studiossa. Luin vähän omien tanssieni jälkeen jostain naistenlehdestä jutun, jossa pari juuri tansseissa ollutta pääkaupunkiseutulaista tyttöä sanoi näin: "Kaikki tytöt varmaan nauraisivat jos joku tulisi vanhojentansseihin itsetehdyssä puvussa ja kampauksessa." Ei asioita pidä ottaa niin vakavasti! Minä tein pukuni ja kampaukseni itse, olen täysin rytmitajuton ja videolta näin kuinka olin koko ajan kaikkia askeleen myöhässä, mutta mitä sitten, mulla oli kivaa, sitä paitsi mun pukuni oli persoonallinen ja juuri sellainen kuin halusin. Päivä on juuri niin hyvä kuin haluat sen olevan, ei saa antaa vähäpätöisten asioiden, kuten silmäpaon sukkahousuissa pilata sitä. Ja vaikkein itse mikään positiivisuuden perikuva olekaan niin kyllä tuo pienien ongelmien "sivuuttaminen" pätee muussakin. :)

*Sori, joudun nyt käyttämään typerää nimitystä väristä, mutta ajatuksena mulla oli sellainen oranssihtava vaalea väri, niin kuin persikan kuoren pääväri.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti