sunnuntai 12. helmikuuta 2012

5. työssäoppimisviikko

Maanantai: Tajusin että kauppakeskus elää ihan omaa elämäänsä. Suuri osa työntekijöistä tuntee toisensa ainakin naamalta, erityisen hyvin tunnistetaan ja tiedetään naapuriliikkeiden työntekijät. Samalla kaikki tietävät mitä kauppakeskuksessa tapahtuu, sillä joku aina tietää jotakin. Esimerkiksi kauppakeskuksen väki ihmetteli monta viikkoa sitä mikä liike tyhjään tilaan tulee, kunnes joku tiesi sanoa ja silloin asian tiesikin jokainen. Kauppakeskuksessa tunnetaan naamalta ja tekemisiltään myös vakionarkkarit ja alkkikset. Kauppakeskuksessa työskentelevän täytyy myös tietää mitä liikkeitä keskuksessa on ja miten niihin pääsee, täytyy tietää mitä tehdään kun sirkusmainen autohärveli syökin äidin rahat ja jättää lapsen itkemään, sillä joku luulee kuitenkin että liikkeet on jonkinlaisia infopisteitä. Ainiin, täytyy myös tietää mitä tarvikkeita ja mitä merkkejä kilpailijat myyvät ja erityisesti heidän hyllytilanteensa. Näihin ohjataan pärstäkertoimen mukaan, mukavan oloiset ohjataan sinne missä hyllyt on tyhjänä ja muut sitten sinne mistä tuotetta saattaa oikeasti sillä hetkellä saada. En mää oikeasti ole noin ilkeä, sillä ei ollut mun rahoista kiinni myynkö jotain nyt tai tulevaisuudessa, mutta ajatus kävi silti mielessä.

Tiistai: Ehkä mun huippuhetkiä oli kun liikkeen vakituinen työntekijä tekee värjäystä lähes valkoiseksi valkaistulle hiukselle. Muutos oli vaaleasta hyvin tummaan. Työntekijä alkaa tehdä värjäystä ja ihmettelen että jos joskus on hetkiä kun hiukseen tehdään esipigmentointia niin eikö se ole juuri tämä, mutta oma värjäyskokemukseni on joka tapauksessa olematon tämän tekijän kokemukseen, joten unohdin koko asian. Kun väri on huuhdeltu ja homman pitäisi olla valmis, alkaa työntekijä tehdä uutta väriä päälle, sillä väri kuulsi hyvin pahasti. Vaikutusajalla tämä työntekijä tulee luokseni ja toteaa ehkä vähän tyytymättömänä: "Tästä opimme että esipigmentointia ei jätetä tekemättä" Tottakai nyökkäilin vain hyväksyvästi, mutta musta oli hienoa että ylipäätään olin nähnyt tilanteen.

Keskiviikko: Olin katsomassa ja avustamassa teippihiusten laittoa ja totesin että todellakin omalla tietämykselläni voisin homman ihan oikeasti osata tehdä.

Huomasin myös kuinka tuote-edustajat on luonteeltaan hyvin erilaisia enkä nyt tarkoita pelkästään sitä että erään "luksusmerkin" edustaja ei tiedä tuotteistaan yhtään mitään ja käyttäytyy hyvin ylimielisesti. Kävimme siis ihan oikeasti keskustelua edustajan kanssa silikoneista (tai siis hän puhui ja me kuuntelimme tympääntyneenä). Edustajan pointtina oli kuitenkin se, että silikoneja ajatellaan vain mörköinä, vaikka todellisuudessa kaikki silikonit ovat vesiliukoisia ja heidän tuotteistaan ei silikoneja löydy. Kumma vaan, että ne silikonimöhnät eivät kaikissa tuotteissa pelkällä vedellä huuhtoudu ja heidänkin tuotteissaan sitä juuri niissä tuotteissa oli mitä hän väitti silikonivapaiksi. Edustajan INCI-tietämys osoittautui siis vieläkin ankeammaksi kuin omani. Ei ollut kuitenkaan mun paikkani alkaa edustajaa opettamaan.

Torstai: Tein toisen tyvivärin harjoittelun ohjaajalleni ja tällä kerralla onnistuin todella hyvin sen vaalennusvärin kanssa.

Perjantai: Pääsin taas tekemään juttuja joita harjoittelijoiden ei kuuluisi tehdä. Tosin kukapa ei tykkäisi asioiden tekemisestä ilman sitä vastuuta. :D Laskin kassan ja tein yhden tuotetilauksen edustajalta.

Mitä mulle sitten jäi harjoittelusta käteen:

Tein:
4 tyviväriä (1x Wella colour touch, 1x L'Oréal richesse, 2x Wella vaalennusväri)
4 Leikkausta (mallinmuutos työkaverille, miestenhiusten leikkaus ja kaksi tasoitusta, toinen englanninkieliselle asiakkaalle)
3 Kérastase-hoitoa
Kulmien värjäyksiä ja muotoiluja ja ripsien värjäyksen
Kyselin yrittäjyydestä, palkoista, vuokratuolisopimuksista, pidennysten laitosta, hoidosta ja muusta niihin liittyvästä ja mistä nyt milloinkin. Sain vinkkejä kampausten tekoon, tutustuin pääosin pintapuolisesti moneen tuotesarjaan, musta tuli ihan etevä myyjä, opin uuden kassajärjestelmän (Maestro). Tein asioita, joita harjoittelijat eivät yleensä tee (laskin kassan pariin kertaan, laskin rahalähetyksen, tein tuotetilauksen). Opin että hyllyssä täytyy olla niitä tuotteita, joita käyttää ja sain vinkin että ripsivärjäysasikkaille kannattaa vaikutusajalla laittaa laput silmille ettei valo saa ihmistä räpyttelemään. Tutkin paljon myös kampaus- ja mallikirjoja ja totesin että mun vaatimukset kampauksen siisteydelle on vähän turhan kovat. Vaikka alku tuntui kauhealta odottelulta ja tuskailulta jäi yleisfiilis ihan hyväksi. Sain varmistuksen siitä, että ketjupaikka ei ehkä ole mun paikkani, mutta ei se vuokratuolikaan kivalta kuulosta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti