maanantai 1. huhtikuuta 2013

Pääsiäinen Tallinnassa

En ole matkustellut kovinkaan paljon. Osittain siksi, että olen halunnut laittaa rahani kaikkeen muuhun kivaan ja edelliseen liittyen en ole tiennyt mitä matkaltani haluaisin. Olen kyllä halunnut aina asua jossain esim. Australiassa ja Japanissa, mutta en erityisesti turistina, kyllästyn nopeasti enkä saa elämälleni lisäarvoa näkemällä esim. Mona Lisaa lasin takaa.

Tällä kertaa päätimme kanssa-asujan kanssa lähteä Tallinnaan I am photographer -tapahtumaan. Itse vietin torstaipäiväni hääkuvaaja Roberto Valenzuelan opissa. Päivä oli ihan käsittämätön ja jätti sanattomaksi, mutta ainoastaan positiivisella tavalla. Sain uutta puhtia oman kuvaamiseni kehittämiseen ja varmistusta siitä, mitä mun mahdollisesti kannattaisi tehdä toisella tavalla. Opin ihan käsittämättömän paljon ja haluaisin oppia vielä lisääkin. Päivä Roberton kanssa oli liian lyhyt aika. Mietin vaan kuinka paljon oppisi viikossa jos yksi päiväkin antoi näin paljon. Yllättäen olin ainoa suomalainen, vaikka perjantain kurssi veti paljon suomalaisiakin kuvaajia.

Perjantaina oli luvassa valaisuguru Joe McNallyn kurssi, jolle en itse osallistunut, mutta uskon vakaasti, että tuo Valenzuelan kurssi oli mulle juuri oikea. Päivä menikin omalta osaltani lähinnä pyöriskellessä ja tutkiessa. Oon huono turisti kun mua ei kiinnostanut pätkääkään esim. sinällään nätti Tallinnan vanha kaupunki vaan mieluummin käytin päiväni muuten kuin keskiaikaisessa ravintolassa syöden.

Tallinna ja hotelli oli ihan positiivinen yllätys. Eikä pelkästään sen takia, että pääsiäisenäkin hyvin moni paikka oli auki, pienempiä liikkeitä oli suljettuina ja osa sulki normaalia aiemmin, mutta isoimmat keskukset ainakin näyttivät olevan normaaliaikatauluissa.

Suomalaisuus ei kuitenkaan ole kovin kovassa huudossa. Vähän järkytyin siitä, että aina kun meidät tajuttiin suomalaisiksi, ensimmäinen asia mitä meille sanottiin liittyi jotenkin ryyppäämiseen. Tavallaan ymmärrän tän. Kyllä se silti sai ainakin mun kulmat kurtistumaan, että hotellissa ensimmäinen asia minkä kuulet on se, mistä kaikkialta löytyy lähimmät baarit.

Muutamia huomioita. Löysin ihan outoja asioita. Virossa ei ilmeisesti tarvitse osata päättää haluaako limunsa pullossa vai tölkissä kun voi saada molemmat. Olin utelias, mutta älkää te olko. Voisin kuvitella, että esanssitiivistemehun ja yskänlääkkeen yhdistelmä maistuu tismalleen samalta kuin tämä.

Ootte varmaan huomanneet, että värinsuojashampoot ja -hoidot ovat aina punaisissa pakkauksissa. Mitä ihmettä tapahtui Andrew Bartonilla kun purkit ovatkin sinisiä? :D Ihan mukavaa vaihtelua tosin.

Ensimmäinen ajatus Tallinnasta oli, että paikka on kuin Helsinki, josta tosin puuttuu keskiaikainen vanha kaupunki. Kun lähti kävelemään edes muutaman sata metriä niiltä vilkkaimmilta alueilta ohi, huomasi, että Helsinki vaikuttaa oikeastaan jopa siistimmältä. Talojen ulkosivut olivat todella rapistuneita ja ikkunat saattoivat olla rikki. Tääkin kuva on paikasta, josta sitä vanhaa puretaan ja varmaan rakennetaan taas isoja ja hienoja pilvenpiirtäjiä, mutta tää oli vain kaiken huipulla.

Tallinna-Helsinki-matkaa lukuun ottamatta kaikki meni tosin hyvin ja sain tietynlaisen matkakärpäsen eli taisin keksiä miten haluan matkustaa jos en pääsekään asumaan noissa maissa, missä haluaisin. Ei sitä tiedä, vaikka seuraava matkakohde olisi Las Vegas tai Dubai. Linkit avaamalla ei suinkaan pääse mihinkään turistioppaaseen vaan niiden tapahtumien sivuille, jotka saattaisivat periaatteessa saada mut säästämään matkustamiseen. ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti