keskiviikko 30. syyskuuta 2015

Aina voi muuttaa mieltään

Kun opiskelin parturi-kampaajaksi meillä oli koulussa käytössä kaksi päätuotemerkkiä Goldwell peruskäytössä ja Davines spa-tuotesarjana. Koulussa tämä spa-homma oli tosi näkyvänä, oli hierovat pesupaikat, oma spa-huone, jossa kaikessa rauhassa musiikin ympäröimänä sai olla rauhassa päähieronnassa ja olipa meillä jopa spa-parranajo.


Davines on merkkinä tosi mielenkiintoinen, mutta jonkinasteisena hajusteyliherkkänä niiden tuoksut on joissain tuotteissa ylitsepääsemättömiä. Nourishing-sarja tuntui tuoksuiltaan ihan kamalalta. Saattoi käydä niin, että harjoiteltaessa hoitoja, minulle käytettiin Nourishing-tuotteita ja jouduin kotiin päästyäni pesemään tukkani ettei tuoksusta tullut päänsärky yltyisi migreeniksi.

Jyväskylämiittiin saatiin muutamia Davinesin näytepusseja ja minulle osui kaksi kappaletta Nourishing vegetarian miracle -näytettä. Jostain syystä päätin kuitenkin kokeilla tuotetta, voisinhan samantien pestä tukkani jollain muulla. Huomasin kuitenkin, ettei tuoksu ollut niin kauhea kuin miltä se silloin muutama vuosi sitten tuntui. Oikeastaan tuote sai harjani tuntumaan sen verran pehmeältä ja sileältä, että kokeilin myöhemmin vielä toisenkin pussin. Päänsärkyjä ei näkynyt ja tuoksukin alkoi tuntua vieläkin edellistä kertaa paremmalta - ei nyt siltikään mikään parasta ikinä.


Eipä sille sitten mitään voi, jotain on tapahtunut ja kaikki on hyvin. Löysin (nykyisin vähän pidemmälle) "pelleperuukilleni" mainiosti sopivan tuotteen. Miinusta tietysti purkista, mutta koska tukka oli helposti selvitettävissä, pehmeä ja kiiltävä, niin kai minä kestän!

Hinta 28 euroa, lähimmän jälleenmyyjän löydät täältä.

Tuote saatu

sunnuntai 27. syyskuuta 2015

DixiBox

Sori, nyt ei ole kyse huikeasta uudesta kauneuboksista vaan vähän Toisen roska -juttuun liittyvä kiitos.

Aina yhtä ihana Helena oli tuomassa minulle muutamia tuotteita, mutta laittoi kassiin lisäksi muutamia tuotteita, joista hänellä oli tuplakappaleita tai tuotteet eivät muuten sopineet.


Kassin "ylimääräinen" sisältö näytti tältä, huudahdin, että tässähän on puoli LivBoxia. :D Tarkemmin katsottuna tuotteita oli viisi, ihan kuten vaikka siinä LivBoxissa, osa vain oli Helenan lisäämiä. Nimesin sisällön DixiBoxiksi. Kiitos Helena! Ainakin yksi tuotteista osoittautui jo aikamoiseksi aarteeksi.

Mitäs sanoisitte jos kasaisin oman SmykkiBoxini samaan tapaan ja joku teistä saisi sen?

keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Sinistä ja violettia

Varmaan jokainen vaaleatukkainen haluaa hiuksiinsa enemmän viileää kuin lämmintä sävyä. Tarkoitukseen on jos jonkinlaista shampoota, hoitoa ja sävytettä. Mistä niissä nyt kyse? Ajatus sävyn viilentämisestä tulee ihan täysin perusväriopista. Kun kahta (puhdasta) vastaväriä sekoittaa, niistä tulee harmaata.


Yleensä blondit haluavat hävittää tukastaan "lämmön", joka yleensä ilmaisee itsensä keltaisella värillä. Laitetaan tukkaan vähän keltaisen vastaväriä eli violettia, niin saadaan viileää harmaata, oikein vaaleassa tukassa jopa ihan valkoista.

Hopeashampoot ovat yleensä ennemminkin sinivioletteja ihan siksi, että hyvin vaaleaa blondia lukuun ottamatta tukka sisältää yleensä vielä pinen määrän punaista. Punainen + keltainen = oranssi.
Koska oranssin vastaväri on sininen, tarvitaan hennonvaalean violetin lisäksi myös sinistä. Miksi hopeashampoo on kuitenkin sinivioletti, eikä sininen? Sininen + keltainen = vihreä, pienikin violetin pigmentin määrä tuotteessa hävittää mahdollisen vihertävyyden.



Joskus sanotaan, että hopeashampoot kävisivät myös tummemman tukan viileänä pitämiseen. Tavallaanhan tämä pitääkin paikkansa, mutta koska tuotteet on useimmin tarkoitettu hyvin vaalealle hiukselle, pigmenttiä (ja/tai sinistä) ei monesti ole tarpeeksi taittamaan kaikkea oranssia, joten tulos jää aina hieman lämpimäksi tai viileys häviää jo seuraavassa pesussa. Ainoa tapa muuttaa hiuksensa pysyvämmällä tavalla on väri.


Kuvituksena Davinesin Alchemic-sarjan hopeatuotteet, jotka toimivat varsin mainiosti hyvin vaalealla tukalla, mutta väri voi mennä hukkaan tummemmilla. Shampoo on sinivioletti, mutta pigmentin määrä on ajateltu nimenomaan vaaleimmille tummuusasteille. Hoitoaine on hennon violetti, jotta ei tarvitse pelätä sinistä tai violettia tukkaa. Toimivat kuitenkin omalla 9-10 asteen blondillani oikein mainiosti! Tuoksu tuotteissa on Davinesin mittakaavassa todella hento eikä shampoo tunnu kuivattavalta. Hiukset myös tuntuvat paljon jäntevämmiltä eikä niin kovin katkeilevalta!

Hintaa shampoolla on 24 euroa, hoitoaineella 28 euroa (vielä syyskuun ajan yhteishintaan 28 euroa). Davines-tuotteiden lähimmän jälleenmyyjän voit katsoa täältä.

Tuotteet saatu

sunnuntai 20. syyskuuta 2015

InvisiBlääh




Näin pidemmän tukan kanssa on pitänyt keksiä miten sitä laittaa kiinni. Perinteisiä hiuslenkkejä löytyy aikojen takaa, jolloin minulla oli pitkä tukka. Niissä on kuitenkin pääsääntöisesti hiuksia raastava metalliosa, joten on pitänyt kokeilla näitä modernimpia versioita.

Alkuun InvisiBobble tuntui tosi hyvältä jutulta, piti hiukset napakasti paikallaan ja palautui muotoonsa. Aika nopeasti kuitenkin huomasin, että kiristyksiä täytyy tehdä vielä yksi lenkki lisää, ettei ponnari lähde valumaan. Sainkin ensimmäisen bobbleni poikki viikon käytön jälkeen, ilmeisesti juuri siitä syystä, että kiristin löystyneellä bobblella vähän liikaa.

High & Light -blogissa oil mielenkiintoinen vinkki lenkkien kutistamisesta. Annetaan kierteiden hetki olla kuumassa vedessä.



Lenkit palasivat lähemmäs alkuperäistä kokoaan, mutta uudet ovat silti luonnollisesti jämäkämpiä. Saahan tällä kuitenkin vähän lisäelämää näille kavereille!

P.s. Näin tällä viikolla ihan perinteisiä donitseja nuorten tyttöjen päässä. Musta ei ehkä ihan siihen ole.

keskiviikko 16. syyskuuta 2015

Joogatukka

Aloitin kesällä kuntoilun käytännössä ihan nollasta parin vuoden tauon jälkeen. Olen taas löytänyt liikunnan ilon! Sopivasti pääsimmekin kokeilemaan Elixialle Yoga for athletes -tuntia. Tykkään siitä, että tunnissa on jätetty rentoutukset ja hengittelyihin keskittymiset pois. Nekin on ihan kivoja, mutta en ryhmäliikunnassa kaipaa niitä joka tunnille.


Mitä niillä hiuksilla sitten on merkitystä liikkuessa? Kun on tukka, joka ei ole kauttaaltaan niin pitkä, että sen saisi vaikka kiltisti ponnarille, ainakin otsatukka tykkää valua silmille. Mm. joogatunneilla kun ollaan valtavasti pää alaspäin, on kiva kun kaiken saa kiinni. Tukkani on siis suunnilleen hartioille ulottuva tukka, joka on kerrostettu, rikottu ja kevennetty hyvin rajusti.


Oma tukkani näyttää tältä. Lyhimmät hiukset on letitetty puoliranskikseksi, letti kulkee niskaan asti. Niskaan tiukka ponnari ja ponnari vielä kiepsautetaan pienelle nutturalle. Niskaan ponnari ja nuttura tulevat siksi, ettei ponnari paina tai ole tiellä esim. selällään tehtävissä liikkeissä.


Letti kannattaa vielä varmistaa 1-2 pinnillä. Pinnit kuitenkin kiinnitetään kuvanmukaisesti, jotta hiukset pysyvät varmasti paikallaan.

sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Ihan tavallinen tuotekuvaus

Eräänä sunnuntaipäivänä päätin kuvata tuotekuvia. En tällä kertaa ollut suunnitellut miten purnukan kuvaan, mutta viereinen rinne näyttää aina mielenkiintoiselta ja vaikuttaisi sopivan tuotteeseen.



Kuvailin enemmän tai vähemmän fiiliksellä, katsoin kivoja taustoja ja yritin tökätä purnukan sopiviin paikkoihin.



Aika nopeasti jotain tapahtui.


Kuvausassistenttini hiipi paikalle.





Kuvailin myös assistenttiani.



Ja assistenttini käski kieltä näyttämällä keskittyä purkkiin.






Ehkä vielä viimeiset kuvat?



Ei nyt kuitenkaan ihan tavallinen tuotekuvaus, mutta nämäkin kelpaa!

Tuote ja kissa saatu

keskiviikko 9. syyskuuta 2015

Se aika vuodesta

Näin syksyllä opintojen alkaessa tulee aina sellainen ongelma, että en osaa samaan aikaan lukea kouluun vaadittavia opuksia ja niitä kevyempiä kirjoja. Näin ollen "kivat" kirjat on laitettava kiltisti hyllyyn ja otettava esiin ne astetta työläämmät.


En ole koskaan ollut mikään varsinainen lukutoukka. Johtuu varmasti osittain siitä, että mulla on myöhään todettu lukihäiriö. Koulussa meillä oli aina ns. pulpettikirjat, joita luettiin silloin tällöin. Minä valitsin aina kirjastosta muiden kanssa jonkun Neiti Etsivän ja näytin siltä, että luen. Näytin keskittyneeltä ja kääntelin sivuja sopivina hetkinä, uuden kirjan kävin aina vaihtamassa suunnilleen samaan aikaan kuin kaverinikin. En lukenut, koska kaikki tuntui tosi raskaalta, rivit hyppivät ja tuntui että silmissä väreilee. Lukion puolivälissä ongelmalle tuli ihan selityskin. Onneksi olin kuitenkin sitä ennen jo löytänyt fantasiakirjat ja Harry Potterit, niistä se lukeminen oikeasti alkoi.


Kauneuspuolelta olen selaillut ja lukenut lukuisia kirjoja, osan olen lainannut kirjastosta, osan ostanut ja joitain antanut/myynyt eteenpäin. On kuitenkin ammatillisten koulukirjojen lisäksi jokunen sellainen kirja, jonka olen halunnut omaan kirjahyllyyni jättää.


Francois Narsin Makeup your mind on hauska kuvakirja. Ensimmäisessä kuvassa malli on ilman meikkiä, toisessa lähes identtisessä kuvassa mallilla on meikki ja välissä on kalvo, joka kertoo mihin, miten ja millä tuotteet on laitettu.


Kirjaa on kritisoitu paljon siitä, että siinä käytetään merkin omia tuotteita ja tarkoitus on vain mainostaa niitä. Eihän tuohon voi vastata muuta kuin: Ai niinkö? Parasta antia kirjassa minulle oli kuitenkin se pieni tekstiosuus, löysin nimittäin itseni Francois Narsin jutuista, ei kai ihmekään, että olen merkin fani... Omani taisin ostaa suoraan Narsilta (jossa tätä ei tällä hetkellä ole), mutta englanninkielisten kirjojen kanssa aina auttaa Amazon.


Makeup is art sisältää sen verran kauniita ja inspiroivia kuvia, että tästä en ihan heti luovu.


Kirjassa on toki myös meikin perusjuttuja, mutta olennaisinta itselleni on nuo kuvat. Tämänkin olen kaivanut Amazonista.


Ehkä tärkein kirja hyllyssäni on Bobbi Brownin Makeup manual. Kirja sanoo olevansa jokaiselle aloittelijasta ammattilaiseen. Tämän takia olin erityisen skeptinen, mutta yllätyin iloisesti.
Hankin kirjan opintojeni aikana, jolloin olin jo päässyt tekemään meikkikeikkaa ja ajattelin itseäni siinä mielessä ammattilaisena. Perusjuttujen lisäksi kirja kuitenkin sisältää paljon pieniä vinkkejä ja runsaasti tietoa niille, jotka pyrkivät perusjutuista eteenpäin.


Omani jälleen Amazonista, mutta olen nähnyt kirjan myös Akateemisessa kirjakaupassa ja suomenkielisenä!


Style me Vintage on hauska kirjasarja ja apu niille, jotka kaipaavat fiiliksiä menneiltä vuosikymmeniltä. Kirjat on olleet noin kympin kappale.


Näistä voi aina luntata oikean vuosikymmenen hiusten tai meikin huomattavimmat tunnuspiirteet. Mukana on myös ohjeet kampauksen tai meikin tekoon.


Kun taas mennään kosmetiikan ulkopuolelle, minuun suuresti vaikuttanut kirjasarja lähivuosilta on Nälkäpeli. Näissä mennään luonnollisesti ihan eri tasolla kuin leffasarjassa (joka on kyllä ihan viihdyttävä) ja kirjoissa oli jotain niin todentuntua, että aloin kesällä lukemaan näitä uudestaan, vaikka yleensä en samoja kirjoja osaa lukea moneen kertaan.

sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Mistä tätä saa

Kosmetiikkabloggaajien keskuudessa on ollut pohdintaa siitä kuinka paljon esitellyistä tuotteista tulisi olla tietoja mm. myyntipaikasta ja hinnasta. Minähän olen näitä tietoja kirjoittanut aika onnettomasti, syitä on monia, mutta minua kiinnostaisi kuulla sinun mielipiteesi.


Haluaisin olla mahdollisimman lukijaystävälinen, mutta välillä en ihan itsekään tiedä mistä käyttämiäni tuotteita saa tai mikä on niiden hinta - varsinkin jos olen itse tuotteet saanut testaukseen. Toki aina voi yrittää enemmän. Eräänkin tuotteen kohdalla päätin olla kirjoittamatta, koska en ole itsekään löytänyt sitä mistään tämän kaupungin kaupasta.

Millaisia tietoja haluaisit esittelemistäni tuotteista?

P.s. Tuo tuote, josta en kirjoittanut oli Herbinan hajusteeton kuivashampoo. Yleensä kuivashampoota käyttäessäni saan asunnon toisesta päästä valitusta siitä, että minä "myrkytän" jotain. Hajusteettoman tuotteen kanssa tuota kommenttia ei koskaan tullut. Eli jos tiedät mistä tuota saa, niin kerro ihmeessä minullekin!

keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Kuin unelma

Ostin keväällä ensimmäiset Real Techniques -siveltimeni. Päädyin hankkimaan lähes kaikki Bold Metals -tuotteet. Ensifiiliksiä kirjoittelin täällä. Kolme sivellintä on jäänyt käyttöön, yhden olen jo hylännyt laatikon pohjalle. En lopulta ihan ymmärtänyt BM:n varjostussivellintä, yritin kyllä monesti, mutta ei niin ei. Poskipunasiveltimestä olen edelleen sitä mieltä, että sillä voi sutiakasvojaan ihan muuten vain, koska se on niin pehmeä! Koin siveltimen kuitenkin toimivan paremmin voidemaisilla tuotteilla, puuterimaiset eivät jakaannu kovin tasaisesti ja tuntuu, että puuterituotteet tämä imaisee itseensä vähän turhankin kovasti.


Ihan kiva -luokkaan kuuluu viisto rajaussivellin, jonka tosin hankin nimenomaan kulmasiveltimeksi. Toimii ainakin kulmasiveltimenä moitteettomasti. Tosin jos haluaa äärimmäisen tarkkaa jälkeä niin tämä ei ole ehkä oikea valinta, tällä kun jälki on astetta pehmeämpi kuin perinteisillä luonnonkarvaisilla kavereillaan.

Se yllättäjä ja unelma oli kuitenkin oval shadow -luomivärisivellin. Luomivärisiveltimenä toimii häivytyksessä paremmin kuin hyvin. Tuntuu, että häivytys on suoritettu yhdellä pyyhkäyksellä ja se  on täydellinen. Tätäkin sivellintä olen varsin rohkeasti käyttänyt varsinaista käyttätarkoitustaan vastaan peiteaineilla. Peiteaineet levittyvät tosi nätisti ja pinta jää vähän airbrushatun näköiseksi eli lähestulkoon näkymättömäksi.

Omani hankin briteistä, mutta nämä ovat meidän onneksi rantautuneet myös suomalaiseen Pretty.fi-verkkokauppaan. Ihan kätevillä hinnoillakin, nimittäin taisin maksaa siveltimistäni punnissa melkein saman kuin tuo eurohinta.