sunnuntai 29. toukokuuta 2016

Eikö voisi vain harrastaa?

En ole koskaan ollut mikään urheilija, mutta olen aina liikkunut. Moni liikuntaharrastus on tyssännyt siihen kun olen tajunnut, että kilpaileminen on edessä. Joskus nuorempana pelkästään tuo ajatus tulevaisuudessa kilpailemisesta sai inhoamaan koko lajia. Toisiaan vuosiakin kestänyt harrastus on jäänyt siihen kun ryhmä on lähtenyt kiertämään kisoja. Olisin vain halunnut harrastaa. Se missä minä kilpailen ja haluan olla paras, on jossain ihan muualla - kaikkea ei voi tai tarvitse tehdä täysillä.

Blogimaailma on muuttunut pelkästään ihan muutaman viime vuoden aikana yllättävän ammattimaiseksi. Tämä on yksi syy siihen, miksi monen blogin lukeminen on jäänyt taka-alalle ja miksi minun välillä pitää miettiä miksi ylipäänsä kirjoitan itse. Ammattimaistuminen tarkoittaa tietysti ihan hyviäkin juttuja, mutta välillä ainakin itse poden huonoa omatuntoa kun haluaisin vain harrastaa, mutta ympärillä liikkuu, joskus jopa painostavat, mielipiteet siitä kuinka asia pitäisi tehdä.

Blogien viehätys on minulle aina ollut aitoudessa, rehellisyydessä ja tietyssä lahjomattomuudessa. Yleensä on paljon mielenkiintoisempaa lukea vähän kotikutoista ja rosoista teinitytön blogia kuin suosittuja kopioblogeja - toisista puuttuu aitous ja ne ovat jopa liian laskelmoituja.

Enkä minä tietenkään ole tämän kaiken ulkopuolella! Testaan blogini kanssa erilaisia asioita, mutta tällä hetkellä haluaisin vain harrastaa.

Onko muualla samoja ajatuksia?

Oman blogi"urani" ammattimaisuuden huipentuma: Portaalin toiseksi luetuin ja maksettu juttu.

sunnuntai 22. toukokuuta 2016

Oikea tyyny kauneusunille

Ei ole mikään vitsi, että huonosti nukutun yön jäljiltä silmissä on kamalat pussit ja niskatkin saattaa huutaa jäykkyyttään. Tyyny on hyvin suuressa osassa hyviä yöunia. Oikean tyynyn löytäminen tuntuukin olevan ihan uskomatonta rakettitiedettä!

Selällään nukkuja tarvitsee ihan erilaisen tyynyn kuin minunkaltaiseni kyljellään nukkuja - mahallaan uinuvista puhumattakaan. Tärkeintä tyynyn valinnassa on ehdottomasti se, että niska ei taivu ylös tai alas, mutta tyyny tukee niskaa, olipa nukkuma-asento mikä tahansa.

Sleeping beauty eli tutummin prinsessa Ruusunen, mallina Tuulia N.

Minä olen kokeillut varmaan kaikki maailman tyynyt, monenlaista perustyynyä ja harmittavan monta erikoistyynyä. Aluksi Tempur tuntui todella hyvältä, sen suurin ongelma on kuitenkin ettei tuota hinnakasta tyynyä voi pestä. Tyynyliinasta ja tyynyn omasta suojapussista huolimatta ainakin minä hikoilen niin, että pari kangaspalaa ei estä hien imeytymistä tyynyyn. Pahimmillaan tyyny alkaa aika nopeasti haista, ei kiva. Se siitä tyynystä. Tai oikeastaan niistä, olen käyttänyt useampaa mallia, ei ne vain mulla toimi - muodon tai inhottavan hajun takia.

Haaveilin pitkään Supermoodin Anti-Wrinkle -tyynystä. Mua aina kiehtoo kaikki vähän outo, joten tämä kiinnosti kummallisuudessaan. Hintansa (ja käyttökokemusten puutteen) vuoksi  mietin tuota tyynyä todella pitkään. Lopulta ostin ihan ylihinnoitellun tyynyn. Tyynyssä on puolensa. Koska kasvot eivät muussaannu tyynyn pintaan, iho näyttää aidosti aamulla vähän vähemmän pöhöttyneeltä. Kuoppamaisen rakenteensa ja superlon-materiaalinsa takia en kuitenkaan usko, että tyynyä olisi suunniteltu pidempiaikaiseen käyttöön. Tyyny vaatii muutaman päivän totuttelun, sen jälkeen se tuntuu ihan kivalta, mutta valitettavasti huomasin parin viikon käytön jälkeen, että rakenteensa takia tyyny joustaa ihan väärällä tavalla eikä enää ainakaan minun päätäni tue tarpeeksi. Lopputuloksena niskakivut.

Seuraavaksi otin kokeiluun untuvatyynyn. Nukuin kaverini luona untuvatyynyllä ja se tuntui ihan uskomattoman hyvältä. Sain tyynyn lainaan, jotta pystyin sanomaan mielipiteeni pidemmällä käyttöajalla ja omalla patjallani nukkuessa. Totesin kyseisen tyynyn vähän liian kovaksi, mutta onneksi suomalainen Joutsen ilmoittaa tyynyjensä tuotelapuissa kaiken mahdollisen infon, joten pystyin hankkimaan itselleni saman, mutta vähän pehmeämmän mallin. Pehmeämpi tyyny on ollut sopiva, 60 asteen pesumahdollisuus ihan loistava juttu, mutta untuvatyynyä on muuten pakko pöyhiä joka päivä! Eihän tuo pöyhiminen ole iso asia, mutta huomaan että jos pöyhiminen on jostain syystä jäänyt tekemättä, tyyny tuntuu liian korkealta.

Untuvatyyny on näistä varmasti pitkäikäisin ja minulle ehkä paras vaihtoehto, mutta jostain syystä pääni alle on eksynyt aika yllättävä tyyny:


Erään pitkän työpäivän päätteeksi ostin itselleni junaan "matkatyynyn". Hintaa "miav miavilla" (tämä lukee tuotelapussa) oli Tigerissa n. 5 euroa. Styroksipallojensa ansiosta kasvot eivät muussaannu ja iho näyttää aamulla vähemmän turpealta kuin perustyynyllä ja sisus muotoutuu varsin hyvin. :D Pelkona tosin on, että jonain päivänä miav miav ratkeaa liitoksistaan ja siivoilen pieniä styroksipalloja seuraavan vuoden ajan. Sitä ennen, tämä on mun tyynyni!

Onko sielläkin tyynyn hankkiminen ollut yhtä vaikeaa?

keskiviikko 18. toukokuuta 2016

Kosmetiikkaa miehelle


Tykkään antaa ihmisille lahjoja silloin kun keksin ihan superosuvia lahjoja. Usein kyllä keksinkin osuvat lahjat, mutta jos en keksi, en niitä annakaan. En näe syytä lahjoa ketään puolivillaisilla jutuilla.

Multa löytyy kotoa mies, joka osaa arvostaa myös kosmetiikkaa. Erikoistempien tai "erikoistempien" juttujen kohdalla lahjan kanssa pitää monesti antaa selite, joka kertoo miksi tuotetta tarvitaan. Kun "miksi" on saatu auki, kaikki kyllä tulee käyttöön. Kun on parranajosta kyse, sitä selitettä ei tarvita, tässä kohtaa mies kyllä tietää paremmin kuin minä.

Olen aikanaan antanut valmiin parranajosetin, johon kuului vanhanaikainen partaveitsi. Sen käyttö vaatii vähän opettelua ja totuttelua, mutta on monesti huomattu, että veitsi tekee parempaa jälkeä ja sänki tulee ainakin puoli päivää myöhemmin! :D Superbonuksena tietysti se, että koska veitsi aina vähän kuorii ihoa, sisäänkasvaneita karvoja tulee vähemmän.

Alusta asti veitsen kanssa on ollut käytössä the Body Shopin parranajotöhnä. Se on tosi riittoisaa ja täyteläisempää kuin perusvaahto. Hetki sitten meillä vietettiin syntymäpäiviä ja en voinut vastustaa kiusausta kun näin Molton Brownin partasaippuan ja vaahdotuskipon.


Molton Brownin tuotteet tehdään Briteissä ja on mulle aika uusi tuttavuus. Joulukalenterissani oli yksi Molton Brownin suihkugeeli ja sen perusteella kuvittelisin, että tuotteiden tuoksut on merkillä iso juttu. Mies osasi arvostaa lahjan kauneutta ja vanhan ajan fiilistä. Tuoksu on miehekäs, mutta sopivan miedolla tavalla. Kokemuksia saippuasta ei kuitenkaan vielä ole, koska käyttäähän tätä ei ole voinut ennen kuin tuote on kuvattu. Olenkin monena päivänä joutunut kuuntelemaan kehoitusta kuvata tuote. Käyttöön tämä halutaan.

Miten teillä käy yksiin mies ja kosmetiikka?

sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Invisibobble nano


Kävin keväällä Tallinnassa ja laivalla silmiini osui invisibobblen pikkusisko eli nano-rinkulat. Tällaista olen kaivannutkin! Liikkuessa haluan saada otsatukkani kiinni ja isot bobblet on vain ihan liian isoja, samoin kuin moni muu lenkki. Tietysti myös arkikampauksissa olisi välillä kiva jos pienemmät osiot saisi kiinnitettyä vähän pienemmällä lenkillä. Hintaa oli laivalla kolmelle kappaleelle 6,90! Ryöstöä! Tallinnassa hinta oli "vain" 5,90, joten päätin kokeilla.

Itse asiassa, nyt kun nämä on saapuneet Suomeen, hinta on 4,90 pakkaukselta. Hintaa on joka tapauksessa paljon, mutta kyllä 4,90 tuntuu kohtuullisemmalta kuin 6,90.


No miten lenkit toimii? Ihan rehellisesti olin vähän pettynyt näihin. Lenkit on jopa niin pieniä ja valmiiksi tiukkoja, että kiristämistä on mahdotonta ajatella. Otsatukkani saan näillä kuriin niin, että juuri ja juuri saan venytettyä minibobblen ja sujautettua hiukset väliin. Koska lenkkiä ei voi juuri kiristää toisella kierroksella, jää lenkki vähän löysäksi, mutta pitää hiukset silti kiinni kunhan loputkin hiuksista on sidottu. Olen vähän pettynyt, mutta kyllä näillä nyt pärjää.

Joko olette kokeilleet minilenkkejä?

torstai 12. toukokuuta 2016

Kosmetiikallakin on kilohinta


Ruokakaupassa on helppo vertailla tuotteiden kilohintoja. On jopa ihan hyvä asia seurailla millä kilohinnalla tomaattejaan ostaa. Kosmetiikkaostoksilla tuo ajatus kuitenkin unohtuu todella nopeasti. On helppo kauhistella 40 euron tuotteen hintaa ja napata 10 euron tuote ihan hinnan perusteella.
Mutta oletko ihan oikeasti koskaan katsonut mikä on sen 10 euron tuotteen kilohinta? Kosmetiikassa kilohinnasta puhuminen on aika absurdia, mutta ajatusta voi muuttaa vaikka grammahinnaksi tai litrahinnaksi. Saman totuuden ne silti kertovat.

Eräs suomalainen kosmetiikka-alan ammattilainen vinkkasi jokunen aika sitten tosi edullisesta "hyaluronihapposeerumista" eli Bepanthen eye -silmätipoista. Koska nuo tipat eivät sisällä lääkeaineita, vaan tarkoituksena on ainoastaan kosteuttaa silmiä, niksi oli ihan hauska. Jäin kuitenkin hihittelemään itsekseni, että halpaahan tuo hupi ei oikeasti ole. 40ml pakkaus Bepanthen eye -tippoja maksaa 23,30 euroa. Millilitralle tulee hintaa 0,58 euroa, 10 millilitran pakkauksessa millilitrahinta on 1,09 euroa.

Jos vertaa hintaa vaikka V10-seerumiin, niin on selvää, että 79 euroa 30ml pullosta on paljon ja millilitrahinnaksikin tulee 2,64 euroa. Viime aikoina ihmiset ovat kuitenkin intoilleet Lumenen Bright Now -hyaluronihapposeerumista. Ilmeisesti siis ihan hyvä tuote, hintaa on tällä hetkellä 15,90 euroa, pakkaus 30ml. Millilitrahinta on siis 0,53 euroa! Nämä on pieniä juttuja, mutta pienistä puroista jne.

Mun henkilökohtaiset puuterivarastot on tyhjentyneet ja kaipaan uutta irtopuuteria. Oma ehdoton suosikkini on Sensain irtopuuteri. Se on hyvin kevyt eikä koskaan saa liian puuteroitua ilmettä. Hintaa pakkauksella on kuitenkin 44,70 euroa. Se tuntuu tosi isolta summalta. Kyselin suosituksia ja paljon ääniä sai Lumenen irtopuuteri. Marssin iloisena kauppaan, valmiina ostamaan Lumenen puuterin. Puuteri jäi kauppaan.

Tajusin, että olen täysin vieraantunut Lumenen hinnoista, puuteri maksoi 18,90! Luulin pääseväni alle 15 euron. Käännyin takaisin miettimään vaihtoehtoja. Samalla tajusin, että tuo Lumenen puuteri on määrältään 8 grammaa ja Sensai on 20 grammaa!

Lumenen grammahinta on 2,36 euroa ja kalliiksi ajattelemani Sensain 2,23 euroa! Näissä hintaero ei ole selvä, mutta on kuitenkin. Samalla tietysmi mietin miksi lähtisin kokeilemaan lopulta kalliimpaa puuteria, kun tiedän jo toisen olevan täydellinen. Mieluummin olen hetken ilman ja säästän tuohon Sensaihin.

Oletko koskaan ajatellut asiaa tai onko näin tarkalla hinnalla edes väliä?

sunnuntai 8. toukokuuta 2016

Tallinan kosmetiikkasaalis

Olin muutama viikko sitten opiskelemassa Tallinnassa ja tottakai kosmetiikkatarjonta piti taas tarkastaa. Tällä kertaa sain uskoteltua itselleni, että en osta asioita, joita en tarvitse. Sain minä kuitenkin jotain tuhoja aikaan.


Hikoilen kuin mies! Joudun pesemään vaatteita jokaisen käytön jälkeen ja tuntuu ettei mikään maailman dödö riitä. No nyt täytyy sanoa, että olen vain tyytynyt liian lällyyn kamaan. Kaubamajan hyllystä löytyi Perspirex, jota ohjeen mukaan käytetään 3-5 päivän välein illalla. Pitäähän tällainen tuote tietysti kokea. En tiedä säikähtivätkö hikirauhaseni vai mitä ihmettä tapahtui, mutta kyllä, kainalot pysyivät kuivina ainakin tuon kolme päivää. Harmi vaan, että tää oli niin tujua kamaa, että mun kainalot saivat jonkin kutisevan reaktion ja iho vähän aukesi. Seuraavan viikon aikana sain tyytyä vain kainaloideni rasvailuun ja hoitamiseen. Toimii kyllä!

Lisäksi ostin kokeeksi yksittäispakattuja ja pieniä dödöliinoja laukkuun siltä varalta, että hiki iskee dödön yli kesken päivän.

Mukaan lähti myös hyväksi havaittu Aldo Vandini -silmänympärysnaamio. Kuulostaa ehkä vähän hassulta, mutta imeytyy nätisti ja on mukava hemmottelujuttu.

Olen taas onnistunut pudottamaan yhden pinsetit lattialle, joten tällä kertaa en ostanut uusia Tweezermaneja, vaan otin kokeeksi edulliset Solingen pinsetit. Nämä on terävät, mutta rakenne on ehkä mun makuuni vähän liian lörppö. Hoitaa hommansa, mutta kyllä ne Tweeszermanit on oikeasti rahansa arvoiset. Tässä toki hinta-laatu-suhde oli kohdallaan, hintaa oli alle viisi euroa.

Kokeeksi ostin myös InvisiBobblen pikkuisia Nano-lenkkejä ryöstöhinnasta - 4,90e / 3kpl - huolimatta. Laivalta nappasin Balmainin hiusnaamion, hoitoaineet kun ovat mulla ihan lopussa!

keskiviikko 4. toukokuuta 2016

Niksi-Smykin esi-isä

Oikeasti Niksi-Smykin esi-isiä on varmaan mun vanhempien isät ja ne kaukaiset kuninkaalliset. Ne vanhempien vanhemmatkin on olleet aika niksi-ihmisiä, mutta ei mennä nyt sinne.

Tässä on kuitenkin jotain mitä aina kotona ihmettelen, mutta en tee asialle mitään.
Elämäni ensimmäisen Urban Decay -paletin suojakuori on vuosia sitten päätynyt suorittamaan jonkinlaista ompelusetin virkaa. En tiedä miksi, omistan paljon kivoja rasioita ja laatikoita, miksi juuri tämä on jäänyt käyttöön, mutta ilmeisen toimiva laatikko on ollut tässäkin työssään.


Laatikossa on ollut Preen Shadow Box ja minikokoinen Primer Potion. Neulatkin sopivat nätisti primer potionin paikalle. Ei tämä nyt silti erityisen käytännöllinen ole. :D


sunnuntai 1. toukokuuta 2016

Silikonilla hampaat puhtaaksi?




Foreon Luna Mini on mulla nyt käytössä kolmatta vuotta ja silloin kun harjaa ei käytä, ihostani kyllä huomaa. Laite on oikeasti jokaisen senttinsä arvoinen.

Nyt kun kiinteät hammaraudat on suustani lähteneet, voin kuvitella kokeilevani hammashoidon osalla jotain uutta. Yksi näistä asioista on tietysti Foreon uudenlainen sähköhammasharja Issa, jonka sain kokeiltavakseni Eleveniltä. Issaa käytetään samaan tapaan kuin normaaliakin hammaharjaa, mutta laite värähtelee(?) samoin kuin merkin kasvojenpuhdistuslaitteetkin, joten sitä kautta puhdistustehon pitäisi olla hyvä. Mikään ultraäänilaitehan (ultrasonic) tämä ei tietenkään ole, mutta muiden Foreon tuotteiden tapaan sana sonic vilahtelee useaan otteeseen. Voisin siis kuvitella, että sonic on a) sanahelinää b) jonkinlainen miedompi pikkusisar ultraäänelle.

Päällys on silikoninen, joten laite on hyvin helppo kuivata eikä kerää mihinkään koloihin tahna-sylki-lika -lähmää. Yhdellä latauksella, kaksi kertaa päivässä käytettynä tämän pitäisi kestää puoli vuotta ja harjaosan voi vaihtaa vuoden käytön jälkeen. Silikonin pitäisi olla hellävarainen puhdistaja ja väitetään laitteen jopa valkaisevan hampaita. Vaihtopääksi saa hybridiharjan, joka on osin silikoninen ja osin enemmän tavanomaisen hammasharjan näköinen. Käsittääkseni myös lasten hampaille tarkoitetut Issa Mini -harjaspäät sopivat tähänkin laitteeseen. Tämä normiharja on nimittäin ainakin tuplasti isompi kuin perus hammasharjapää.

Ohjekirja kieltää käyttämästä valkaisevia tahnoja. Kasvojenhoitolaitteissa kielletään käyttämästä rakeisia puhdistusaineita koska ne saattavat vahingoittaa silikonipintaa, tässä on varmaan sama juttu. Valkaisevat hammastahnat ovat yleensä sen verran hankaavia, että saattavat hyvinkin raapia silikonin huonoksi. En tosin tiedä voiko Youtuelin tyyppiset, toimintatavaltaan erilaiset valkaisevat tahnat sopia Issan kanssa vai onko jonkinlainen silikonin "liukenemisen" vaara tai muu vastaava.

Ajatus harjan taustalla on ainakin tosi hieno! Tämänhetkinen sähköhammasharjani joutuu käytännön syistä olemaan laturissaan koko ajan eikä siitä sen takia ole ainakaan matkalle otettavaksi, harjaosaa täytyy vaihtaa muutaman kuukauden välein. Mitä enemmän voin vähentää energiankulutusta ja tarpeetonta roskaa, sen parempi. Joku näsäviisas varmaan sanoisi, että energiaa voi säästää kun ei käytä sähköhammasharjaa ollenkaan. Niille minulla on sanottavani vain se, että sähköhammasharja on paljon perusteellisempi vaihtoehto ja haluan pitää omat hampaani kunnossa niin pitkään kuin vain mahdollista.

Odotan mielenkiinnolla miten harja selviää tehtävästään. Raportoin asiasta kunhan koen, että olen aidosti saanut testattua tuotetta.

Onko jollakin jo kokemuksia Issasta?

Uusin

Perfektionismin loppu

  Pefektionismi sanana herättää monesti hyvin erilaisia tunteita. Joillekin se aiheuttaa vilunväristyksiä, sillä he kokevat, että kun ihmine...