maanantai 28. toukokuuta 2018

Kauneusbloggaajien meikkihaaste

Postaus sisältää pr-näytteitä - tuotteet merkitty tähdellä *



Olen aina toitottanut, että minä olen kauneusbloggaaja, en meikkibloggaaja. Syy tähän on se, että en itse osaa käyttää vahvoja meikkejä tai aina panostaa aamuisin. Arvostan niitä ihmisiä, jotka viitsivät tehdä monivaiheisen meikin joka päivä ja aina keksiä jotain uutta. Minun blogini olisi meikkiblogina varsin tylsä ja hyvin yksioikoinen.

Alohair-blogin Sanna huhuili olisiko joku kiinnostunut haastamaan itsensä ja ainahan minä olen! Toivoin että sieltä tulee jotain tukkahaastetta, mutta meikkihaaste on itse asiassa paljon parempi minulle - enemmän aitoa haastetta.

Jokaiselle arvottiin oma sana, josta piti lähteä hakemaan inspiraatiota meikkiinsä. Oma haastesanani on kesäyö. Kesäyöt on ihan parhaita! Kesäyöt on lämpimiä, lempeitä, kirkkaita ja ennen kaikkea valoisia. Mitä pidemmälle kesää mennään, öihin alkaa tulla oma ainutlaatuinen hämyisyytensä.

Lisähaastetta tulee siitä, että jokainen mukana oleva käyttää samaa NYXin The go-to -palettia*, jonka pretty.fi meille tarjosi JA Glitternistin glitteriä*.

Tänään oman haastetyönsä julkaisevat minun lisäkseni:


Aiemmin osallistuneita:



Lisää meikkejä tulossa 4.6.




Paletti itsessään näyttää minun silmiini pätevältä arkipaletilta ja omasta mielestäni parasta onkin juuri se, että itseään täytyy haastaa ettei päädy siihen tuttuun ja turvalliseen.

Päädyin käyttämään yhdeksästä sävystä kuutta! En välittänyt sen kummemmin mikä on tarkoitettu poskille tai silmille, tein vain. Korostussävystä ja poskipunasta tulee yhdessä aivan ihana lämmin persikka, poskipuna yksinään silmillä on mukavan kirkas, mutta ei näytä silmätulehdukselta (voitto!). Liikkuvalla luomella käytin vaaleaa luomiväriä ja korostussävyä. Alarajaukset tein tuolla ihanan värisellä violetilla. Kulmiin käytin sekä varjostusväriä että ruskeaa luomiväriä. Halusin pitää lopputuloksen kevyenä, joten jätin muut rajaukset ja ripsarit välistä.




Jotta parempi överit kuin vajarit -sanonta tulisi toteen: sinivihreää glitteriä alaluomille ja hopeista glitteriä "kruunuksi" tasoittamaan koko setti.

Mustahan tämä meni ihan hyvin! Ehkä näitä meikkejä uskaltaa kokeilla useamminkin.

Miltä näyttää?

keskiviikko 16. toukokuuta 2018

Tuliko minusta nyt aikuinen?

Postaus tehty yhteistyössä Instrumentariumin kanssa.

Jokainen on varmaan joskus miettinyt, että milloin on aikuinen. Tähän on varmasti monta määritelmää ja ajatusta, mutta kun ajattelee itse, että ei ole aikuinen, ei voi olla aikuinen. Luulen kuitenkin löytäneeni pisteen, jonka ylittäminen on jonkinlainen aavemainen merkki aikuisuudesta.

Olin kävelemässä työterveyteen hakemaan lähetettä silmälääkärille, sillä optikko sanoi työhöntulotarkastuksessa, että toinen silmäni ei täysin näe. Ei tässä nyt vielä mitään, mutta vedin sitten tasaisella alfaltilla nenälleni kuin mikäkin mummo. Juuri sillä nimenomaisella hetkellä tunsin olevani aikuinen.

Tästä silmälääkärikäynnistäkin on nyt jo lähes puoli vuotta ja silmälasiresepti senkun odottaa laatikossa käyttöään. Tähän on tietysti suurimpana syynä, en tarvitse laseja koko ajan. Kyllä niillä nyt näkisi paremmin ja tulisi vähemmän siristeltyäkin. Saattaisipa jäädä sibeliusryppykin syntymättä jos niitä laseja käyttäisi. Lasien valitseminen on kuitenkin ehkä se pahin osa.




Ensimmäiset lasini olivat muodinmukaisesti hengettömät eli käytännössä pelkät linssit ja ohuet sangat. Ne olivat ihan parhaat lasit, sillä koskaan ei olleet sangat tai kehykset tiellä - koko ajan näki joka suuntaan. Mutta kun ne eivät sopineet minulle yhtään ja olivat ihan liian leveätkin. Ite valitsin, mutta ulkonäöllisesti olisi vielä voinut vähän miettiä.

Seuraavat olivat, jälleen muodinmukaiset, superkapeat ja ehkä vähän leveätkin, vähän sellaiset graafikkolasit. Minusta ne jopa sopivat minulle, mutta vihasin niitä. Leveät sangat, paksut kehykset ja todella pieni lasipinta-ala takasivat putkinäön. Ei niillä laseilla ainakaan autoa ajettu.

Luovutin. Olen käyttänyt laseja todella satunnaisesti ja ihan liian vähän. Nyt ajattelin ottaa itseäni niskasta kiinni ja hankkia sekä käytännölliset että minulle sopivat lasit, muodikkuudesta sen kummemmin välittämättä.

Oikeastaan olen ihan huikeaan aikaan liikkeellä. Kävin tekemässä ensimmäisen lasien sovituskierroksen Helsingin Aleksanterinkadun Instrumentariumissa. Avukseni tuli varsin asiantunteva myyjä, joka jo ensimmäisten minuuttien aikana totesi, että nyt on hyvä hetki ostaa lasit, sillä käytännössä kaikki on muodissa! Voisin siis saada melkein millaiset lasit tahansa!

Sitten siihen vaikeaan osuuteen, oikean mallin löytämiseen.

Tässä kohtaa on tietysti olennaista tuntea omat kasvonsa. Kampaajaksi opiskellessani kuulin kuinka minulla on "pienet kasvot". Tämähän pitää paikkansa, sillä silmäni ovat enemmän lähempänä toisiaan kuin kauempana toisistaan. Nenän ja ylähuulen väli taas puolestaan on aika lyhyt, jolloin kasvot vähän lyhenevät.

Kauhuni olisi pilottilasit: Pilottilasien tärkein tunnuspiirre on alaspäin "valuvat" linssit. Näin ollen omilla pienillä kasvoillani pilotit korostaisivat sitä pienuutta. 





Toinen kauhu on ihan liian leveät lasit: Kun silmät ovat jo lähellä toisiaan, tyhjät ulkoreunat oikein korostavat tätä ominaisuutta. Silmien viereen mahtuisi vielä toiset silmät.



Jos haluaisin tasapainottaa niitä "pieniä" kasvojani, valitsisin varmasti kissamaiset lasit, jotka toisin kuin pilotit, nostaisivat ilmettä eikä sivuille saisi jäädä liikaa tyhjää. Heti paljon parempi!




Huomasin laseja testatessani, että kasvoihini sopivat pyöreähköt lasit, joissa on kuitenkin selkeä, ryhdikäs yläreuna ja muoto. Muistan sanoneeni tietyistä laseista, että äidilläni oli juuri sen mallisia laseja 90-luvulla. Sellaisia en varmasti valitsisi, koska en välttämättä halua näyttää äidiltäni vaan itseltäni. No arvatkaas mitä? Ne "äitilasit" olivat juuri näitä vähän pyöreitä, mutta kuitenkin ryhdikkäitä malleja. Että ehkä sille on ollut syynsä miksi äitini on aikanaan valinnut tietyt lasinsa...

Omia suosikkejani tämän hetken tarjonnasta oli kultaiset ja punaiseen kultaan vivahtavat metallikehykset. Ei liian näyttävät, mutta on kuitenkin selkeästi lasit.




Millaiset lasit sinulle sopii?


torstai 10. toukokuuta 2018

I'm a Barbie girl!



Ei, en ole Barbie-tyttö siinä mielessä, jota tuon rallatuksen sanat antaa ymmärtää, vaan ne nuket on olleet mulle aika tärkeitä. Kotoa löytyy varovaisen laskun mukaan noin 100 nukkea. Suurin osa toki leikittyjä. Toisaalta olen aina ollut vähän ääripääihminen - samaan aikaan leikin Barbie-nukeillani ja fanitin Formuloita enemmän kuin kukaan muu.

Kun kuulin että Kansallismuseoon on tulossa Barbie-näyttely, olin tietysti heti ryntäämässä avajaisiin! 450 Barbien seassa oli jokunen omastakin kaapistani löytyvä, mutta vielä vähän enemmän niitä, joita aikanaan ihastelin ja toivoin itselleni. Vaan miten pukeutua ja meikata tällaisen näyttelyn avajaisiin? Mulle Barbien meikki on aina ollut pinkki huulipuna ja sininen silmämeikki. Sininen ei vaan sovi mulle, joten piti tehdä tutkimustyötä.







Ysärinukeista, joita suurin osa mun barbeistani on, tosiaan hyvin suurella osalla tuntui olevan sininen ainakin osana silmämeikkiä! Pinkki oli toinen erottuva väri. Tosin olihan mukana muun muassa punaruskealla tukalla varustettu Midge, jonka meikki on poikkeuksellisesti varsin lämmin ja punasävyinen.




Vielä 90-luvun lopun Millennium-nukella on silmissä siniseen taittavaa hopeaa.




Tosin eihän tämä nyt nukkea tuntevalle yllätyksenä pitäisi tulla. Onhan alkuperäisellä vuoden 59-nukella punaisten huulien ja "marilyn"-rajausten lisänä turkoosi silmämeikki. Oma nukkeni on tosin repro 30-vuotisnukesta, joka on tehty alkuperäisellä muotilla.




Barbie-nukkea pidetään aikansa ikonina ja muodin mukana kulkevana. Näitä meikkejä tutkiessa tulikin oikeastaan sellainen olo, että näinhän nämä meikkitrenditkin on kulkeneet.

Kasarilla värit on olleet aika hurjia, ysärillä vielä värikästä, mutta loppuvuosikymmentä kohden mennään enemmän ja enemmän nudeen meikkiin päin. 2000-luvun alkupuolen nuket ovat aika nudea, mutta aina huomattavana osana on huulipuna!




Erityisesti keräilyyn tarkoitetuilla nukeilla on aina äärimmäisen ajatellut ja upeat meikit.





Eikä tietysti tule unohtaa yksityiskohtia. Miten olisi punaisiksi lakatut varpaankynnet?




No kuinkas sen meikin kävikään? Varsinaisiin avajaisiin menin hyvin samantapaisella meikillä kuin tuolla punatukkaisella Midgellä, mutta huulipuna oli vähän vähemmän räiskyvää. Olihan se kuitenkin muuten vain kokeiltava sitä vaikeaa sinistä, joten yritin tätä: Perinteinen banaanivarjostus, sävynä hieman punertava ruskea ja liikkuvalle luomelle sinistä sävyä. Barbiemaiseen tyyliin pyöreähköt kulmakarvat ja sopivan pinkki huulipuna.




Jos haluaisin meikkibloggaajaksi, tulisi harjoitella aina vain enemmän ja enemmän. Lisäksi varmaan tarvitsisin hurjan määrän tuotteita, joilla pääsisin vielä lähemmäs oikeita sävyjä. Toki meikkiä piti muutenkin vähän soveltaa omille silmille enemmän tai vähemmän sopiviksi. Oli kuitenkin mielenkiintoista haastaa itsensä!






Onko Barbiet olleet sun juttu?

Uusin

Mikä vikana Curly Girlissä?

Muutama viikko sitten kirjoitin Curly Girl -hiustenhoitomenetelmästä pintapuolisesti . Tällä kertaa ajattelin kertoa miksi minä en ole h...