perjantai 17. joulukuuta 2010

Ei mitään vakavaa

Koska mulla alkoi joulu"loma" en halua miettiä mitään vakavaa. Paitsi tietysti sitä, että "loman" aikana on tehtävä ainakin yksi n. 80 työtuntia vaativa juttu hitsaajien vaatteista, joo-o. Muissa jutuissa olin fiksu ja tein niin paljon kuin vain kykenin ennen lomaa niin että loput voi jättää sitten tammikuulle.

No mutta se mitä tällä kertaa ajattelin esitellä ei ole mitenkää omaa, mutta en voi jättää esittelemättä. Koska nää pakkaset (ja se tuuli) saa koulumatkan tuntumaan jotenkin ihan kauhealta niin katselin käytännössä huvikseni vuokra-asuntoja lähempää koulua. Törmäsinkin ihan uskomattomiin esittelykuviin. En nyt todella voi ottaa mitään kunniaa niistä itselleni, mutta kuvissa kyllä näkyy kohteen tiedot jos joku erityisesti niiden perusteella asunnosta kiinnostuu.

Tässä pari parasta:

Pohjapiirros, josta melkein saa selvää. Täytyy nyt antaa tunnustusta siitä, että vuokraajalla sentään oli muitakin kuvia kuin tämä, useat eivät siihenkään kykene.


Tää kuva puolestaan on vaan niin sympaattinen, eikö teistäkin?


Ja tässä ehdottomasti yksi mun suosikeistani, huomaatte varmaan. :)


Vielä on lisättävä yksi, jonka otin talteen jo aiemmin. Mitä se kertoo, että kuvia ei ole edes käännetty toisin päin ja lavuaarista kasvaa joku elämä? :D

torstai 9. joulukuuta 2010

Ai mikä ihmeen vaatehuolto

Joo, munhan pitäisi tietää paljonkin vaatehuollosta, mutta aina sitä saa itsensä nolostumaan siinä vaiheessa kun nostaa pesukoneesta violetteja pyykkejä, vaikka on sinne laittanut vihreitä. Tai kyllähän minä tiedän, mutta en oo vaan tainnut sisäistää kovin montaa asiaa.

Mulle on nyt käynyt näitä noloja tilanteita pyykkiä pestessä tämän syksyn aikana enemmän kuin koko elämäni aikana ja minä sentään olen pessyt suurimman osan omasta pyykistäni suunnilleen puolet tähänastisesta elämästäni. Keksin heti monta ihmistä, joille 10 vuotta ei ole suuri aika, mutta kyllä siinä ajassa nyt pitäisi oppia pyykkiä pesemään ihan kunnolla.

Haluatte kuitenkin kuulla niitä epäonnistumisia. Tai vaikkette halunnutkaa niin kerron silti pahimmat.

Laitoin koneeseen violetteja pyykkejä ja takaisin tulee toki violetteja, mutta yksi niistä tekstiileistä oli kyllä ennen koneessä käyntiä ollut valkoinen -> muista lajitella pyykit niin ettei mikään ole jäänyt toisen pyykin sisälle.

Mun suosikkini on kyllä se kun laitoin koneeseen vihreitä ja turkooseja tekstiilejä. Laitoin mukaan myös mustat farkut ajatellen ettei niistä nyt ennenkään ole väriä lähtenyt tai jos lähteekin niin muuthan vaan tummuvat vähän. Paljastin jo sen yllätyosuuden, mutta mulle tuli yllätyksenä avata se pesukoneen kansi ja huomata että koneessa onkin ruskeita ja violetteja pyykkejä, vaikka en sen värisiä kyllä koneeseen laittanut. Syypääksi osoittautui farkut, ne olivat uudet ja ennen pesemättömät, nyt ne tosin näyttivät siltä ettei niissä väriä oikein ole ollutkaan ja jos onkin niin se on jotain ihan muuta kuin mustaa. Housut olivat päästäneet osan väristään ja tottakai muut pyykit värjääntyivät aika sitkeästi. -> Kannattaa noudattaa pesuohjeita ja ei nyt ainakaan ehkä ole paras ratkaisu laittaa aiemmin pesemättömiä housuja muun pyykin sekaan.

Tänään tuli vastaan toisenlainen ylläri. Käytän hyvin paljon pyykin pesussa pesupalloja, siis niitä sellaisia muovipalloja, joissa on sisällä jotain keraamisia(?) kuulia, ne on oikeasti ihan loistavia, mutta niistä ehkä joskus erikseen. Nää mun pesupallot on äiti ostanut joskus yhdeksänkymmenluvulla ja muovi oli ilmeisesti nyt ajan ja pesujen saatossa niin kulunut, että yhden suojapallo hajosi. Siinähän sitten imuroit pieniä keraamisia palloja pesukoneesta.

Väitän kuitenkin että mun veljeni on tän kisan voittaja: Samana päivänä kun tuskailin omaa tyhmyyttäni värjäytyneiden vaatteiden kanssa, hän ilmoittaa että heidän pesukoneessaa oli hehkulamppu. Niin juu, oli, ennen pesua, osaatte varmaan kuvitella mitä siellä oli pesun jälkeen.

keskiviikko 1. joulukuuta 2010

Ehdotus puisevien aineiden opettajille


Mun on tässä pitänyt kiltisti lukea kokeisiin, mutta asia on niin kuivaa että viiden minuutin keskittymisen jälkeen on pakko pitää tauko ja vaikka käydä tarkastamassa olisiko jääkaappi täyttynyt itsestään. Niissä muutamassa monistesivussa on vain insinöörimäisiä kaavioita ja muistiinpanoja voi tehdä ainoastaan tunnilta tehdyistä muistiinpanoista. Niistä ei muuten saa mitään selvää kun on yrittänyt kirjoittaa niin nopeasti, että saisi kaiken muistiin ennen kuin opettaja vaihtaa kalvoa.

Sen lisäksi, että materiaalien kemialliset käsittelytavat nyt on vaan aika puuduttavaa ja siinä ei ole mitään mihin tarttua niin mulla on päässä soinut sen matka maailman ympäri -piirretyn tunnari päässä, ei ole auttanut kyllä lukemista. Aika hyvin muuten muistaa sanat, vaikka ei ole sarjaa katsonut piiitkiin aikoihin. Opettajat sanoo aina, että meidän täytyy itse tehdä töitä oppiaksemme asioita, että opettajalla ei ole mitään tapaa vaan syöttää tietoa meidän päähämme. Hyräillessäni sitä tunnaria mietin että onpa! Opettajat voisivat yhdistää voimansa ja tehdä meille tarttuvia "tunnusbiisejä" aiheesta kuin aiheesta. Jos lähes kahden minuutin mittainen animaatiotunnari jää päähän vuosiksi niin miksi ei materiaalien esikäsittelyt ja palosuojaviimeistelytkin?

Tuskailin alkuviikosta kun piti yrittää muistaa jotain nippelitietoa etikettipukeutumisesta, se osoittautuikin aika helpoksi koska asiat voi piirtää, mutta yritäpä piirtää foulard-kone ja vielä niin että piirroksessa olisi jotain olennaistakin tietoja.

Uusin

Perfektionismin loppu

  Pefektionismi sanana herättää monesti hyvin erilaisia tunteita. Joillekin se aiheuttaa vilunväristyksiä, sillä he kokevat, että kun ihmine...