keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Materiaali ei kerro kaikkea

Liityin kirpputorille, jonka nimi viittasi vahvasti laadukkaisiin materiaaleihin. Ajattelin, että käyttäjät myyvät tuotteita, joista ovat kokeneet materiaalin laadukkaaksi, esim. nyppyyntymätön, hyvä värinkesto jne. Voin kuitenkin sanoa vähän pettyneeni kun "laatumateriaalit" tarkoittikin listaa erilaisista "hienoista" kuiduista tehtyjä tuotteita: esim. kashmir, nahka, luomupuuvilla...
Karu totuus on kuitenkin se, että materiaalin nimi ei oikeasti kerro laadusta yhtään mitään. Monesti hienonkin kuuloisissa materiaaleissa kuten kashmir on jossain tuotannon vaiheessa oikaistu tai säästetty. Enkä edes aloita luomupuuvillasta.


Kuvassa näkyy kaksi 100% merinovillaneuletta, lähtöhinta on kummallakin ollut lähes sama, hieman alle 200 euroa. Kumpi on ollut aktiivisessa käytössä kaksi viikkoa, kumpi kaksi vuotta?
Muodissa ihmiset käyttävät yleensä sanaa "sijoitus" kun ostavat kalliimpia tuotteita, kumpi näistä neuleista tuntuu sijoitukselta. Se jonka nimilapussa lukee J Crew vai se, jossa on tuntemattomampi IceBreaker.

Monesti olen miettinyt toimiiko sama myös kosmetiikassa. Vaatetusala on mulle tältä osin paljon tutumpi, mutta kyllä sitä väkisinkin välillä pohtii onko sama raaka-aine aina ihan samanlainen vai onko taustalla jotain, mitä ei pelkästä nimestä näe. Siis samaan tapaan kuin tuossa merinovillassa.

Onko mielipiteitä?

sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Vuoden paras joulukalenteri

Viime vuonna ostin itselleni LookFantasticin joulukalenterin enkä katunut hetkeäkään. Tällä kertaa vaan tuo matkabudjetti syö niin paljon rahaa, että ajattelin säästää tuon kalenterin hinnan vaikka sinne Sephoraan, joka meillä on käytännössä hotellin naapurissa. Katsoin kyllä uteliaana, mikä on tämänvuotisen kalenterin sisältö ja edelleen näyttää tosi hyvältä!

Mulla on kuitenkin teille ehkä maailman paras kalenteri tälle joululle, nimittäin kosmetiikkabloggaajien vuosittainen joulukalenteri! Joka päivälle on jotain uutta 1-2 luukussa, mukana on mm. tutoriaaleja ja arvontoja ja muuta kivaa. Parhaaksi tämän tekee se, että nurkkiin ei keräänny mitään ja kaikki on ilmaista!

Kalenteri näyttää seuraavalta:

24.Yhteinen luukku
 
Minut löytää viime vuoden tapaan kalenterin loppupäästä. Kahtena aiempana vuonna olen antanut neuvoja valojen käyttöön blogikuvissa. Sen paljastan, että samalla teemalla mennään, vaikka valoneuvoja en enää annakaan. ;)
 
 

keskiviikko 23. marraskuuta 2016

Keltanokka matkustaa

Olen huomenna lähdössä matkalle. Jännittää vähän.

Edellisen kerran olen ollut lentokoneessa 2006, maailma on muuttunut sen jälkeen kummasti. Kaukaisin piste, jossa olen tuon jälkeen ollut on Tallinna. Samalla mua vähän jopa nolottaa. Varsinkin lifestyle-blogeja lukiessa tulee sellainen mielikuva, että koko ajan ollaan rantalomalla Balilla tai shoppailemassa New Yorkissa tai milloin missäkin. Tuntuu että kaikille on normaalia matkustaa. Mulle taas normaalia on reissata vain Suomen sisällä.

Kaikki on ihan uutta ja lentoyhtiön sekä Finavian ohjeet on luettu sataan kertaan. En vieläkään tiedä onko mulla kaikki paperit ja jutut matkassa. Pakkaaminen ainakin on tätä kirjoittaessa kesken. Vihaan muuten kaikenlaista pakkaamista, en vain ymmärrä sitä. Se ehkä yksi näkyvimmistä muutoksista vuoden 2006 jälkeen matkustavalle on nesteiden määrän rajoittaminen. Tämä tietysti osuu vahvimmin kosmetiikkaan, vaikka Finavia yrittääkin muistuttaa, että nesteitä on mm. vanukkaat ja jogurtitkin. Nyrkkisääntönä annettiin, että kaikki mitä voi levittää on nestettä. Tästä voisi vaikkapa joku luomiväri-ihminen pillastua ja saada mielenkiintoisen keskustelun aikaan.



Lisäjännitystä luo tietysti se, että moni mun matkoistani on peruuntunut ennalta-arvaamattomista syistä. Muun muassa viime kesän matka Espanjaan tyssäsi siihen kun sain jonkun kammottavan taudin. Päästiin Helsingin rautatieasemalle ja luovutettiin. Se oli oikea päätös, vaikka harmitti.

Nyt oon kuitenkin vahvasti lähdössä. Suuntana on opintomatka ja Kalifornian Piilaakso. Saavutaan paikalle 24.11. eli kiitospäivänä ja ollaan paikalla black fridayn aikaan. Palataan vasta joulukuun alussa. Jännittävää, monella tavalla.

Onko viime hetken vinkkejä tai samassa tilanteessa olevia?

keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Puolipitkän tukan juhlakampaus

Ihan ensimmäisenä pahoittelut jos tulit otsikon perusteella ja tukkasi on perinteisen lyhyt polkka. Tässä on tulkittu "puolipitkä"-sanaa aika laajasti ja niin kuin useimmat sen ymmärtävät. Mun tukkani on juuri ja juuri hartioille ylettävä. Itse luokittelisin jo pitkäksi, mutta useimpien mielestä tämä on vain puolipitkä, mennään siis sillä. :)


Olin jokunen viikko sitten sukulaistyttöni kastajaisissa ja kerrankin sain käyttää aamun omia hiuksiani laittaen. Päädyin hollantilaiseen lettiin, josta lopputulos näyttää aika nutturamaiselta. Hollantilainenhan on ikään kuin ranskalainen ulospäin letitettynä. Ranskalaisessa lettiosa jää enemmän tukan sisään, hollantilaisessa korostetaan tätä jännempää puolta.

Juttu on hyvin yksinkertainen, siis ilman peiliä tehdessä! Yritin tehdä tätä lettiä peiliin katsoen, mutta koko ajan meni vikaan. Lopulta menin sohvalle istumaan ja letittämään. Johan onnistui. Kun ei ajattele, niin kaikki on hyvin?

Pienen pienen hännän laitoin silikonilenkillä kiinni ja tökin sen letin sisälle niskaosasta. Lopuksi vielä vähän vedin lettioisioita muhkeammiksi ja kiinnitys parilla pinnillä, ettei kampaus aukea. Mun tukkani oli tähän ihan täydellisen pityinen, mutta vähän hankaluutta aiheutti tietysti se, että se on hyvin vahvasti kerrostettu ja lyhyitä osioita löytyy sen pidemmän lisäksi.


Sivulta katsoen letti on mun makuuni vähän alapainotteinen, mutta tykästyin tähän kampaukseen!

Mitäs pidätte?

sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Kun isi tekee - saa mitä haluu


Näin isäinpäivänä on varmaan ihan hyvä hetki jutulle, joka on aiemmin julkaistu mun jo-lopetetussa Stoori-blogissani.

Mun suuri paheeni on kengät. Voisi kai sanoa, että harrastan kenkiä. Etsin kauniita kenkiä ja hyviä diilejä. Käytettävyyttä ei saa unohtaa, vaikka omistan myös ei-niin-käytännöllisiä kenkiä. Kaikkien kenkien tulee kuitenkin olla käytettävissä. Säilytän kenkiä laatikoissaan silloin kun niille ei ole käyttöä. Laatikoissa säilyttämisen ongelma on kuitenkin se, että helposti tulee käytettyä niitä esillä olevia popoja useammin. Olen pitkään halunnut kenkähyllyn, jossa kengät olisivat siististi ja myös niitä erikoisempia tulisi käytettyä enemmän - sitä ne ansaitsevat. Hyllyn etsiminen on kestänyt useita vuosia. Juuri sopivaa mallia, sopivan kokoista, hintaista tai laatuista ei vaan löytynyt mistään.
Kieli poskessa väännetty sanonta "Kun itse tekee, saa mitä tulee" ei meillä kotona ole koskaan pitänyt paikkansa. Tulen perheestä, jossa tee-se-itse -henki on todella vahva. Minä olen niin paha perfektionisti, että mieluummin olen ilman kuin tyydyn johonkin. Ehkä siksi minulle sanonta kun itse tekee, saa mitä haluaa pitää paremmin paikkansa. Ollaan useamman vuoden aikana tehty isäni kanssa huonekaluja, lähinnä pöytiä. Tai siis minä olen suunnitellut, ehkä porannut jonkun reiän ja isä on tehnyt loput. Nyt tehtiin tällainen:



Tikashenkinen hyllykkö viidellä hyllyllä, puuta eikä mitään muovia. Hyllyssä on omat kauneusvirheensä tai "käsityön leima", mutta kokonaisuus on just eikä melkein. Olisittepa nähneet ne kaupan versiot, joista esittelykappaleetkin olivat niin vinksallaan ja huonosti tehty, että ei niitä kehdannut edes katsoa. Tämä on kaukana niistä!



Hyllykön viimeistelee viimehetken älynväläys eli ohuet pleksilevyt. Kiiltävä levy tekee viimeistellymmän fiiliksen ja antaa anteeksi myös pohjissa olevat hiekanmurut.
Kun isi tekee, saa mitä haluaa. Kiitos isi, oot tärkeä!<3 p="">

keskiviikko 9. marraskuuta 2016

Ne pienet yksityiskohdat

En ole koskaan oikein matkustellut. Paitsi Suomessa on tullut liikuttua paljon. Sen kaiken liikkumisen peruteella olen huomannut, että hotelli on oikeasti minulle aika tärkeä. Tuntuisi inhottavalta käydä kavereiden luona vain nukkumassa kun kalenteri on jo muuten täynnä. Toisaalta hotelli on aina jonkinlainen elämys ja pakopaikka levähtää.

En minä suunnattomasti vaadi hotellihuoneelta. Huoneen pitää olla vähintään perussiisti, laseissa ei saa olla jo valmiiksi huulipunan jälkiä ja suihkun/vessan pitää olla sen verran siisti, että siellä uskaltaa käydä pelkäämättä jalkasientä tai jotain muuta ällöä. Ihan oikeasti olen ollut sellaisessa huoneessa, jossa perussiisti käsitettiin varsin leväperäisesti (ehkä kirjaimmellisestikin?) ja suihku oli niin karmean likainen, että päätin pestä itseni vasta seuraavana päivänä kun tiesin vaihtavani kaupunkia ja hotellia. Siihen suihkuun ei uskaltanut astua paljain varpain.



Hotelliaamiainenkin on aina hyvä, vaikka siinä ei mitään kummallista olisikaan. Kuitenkin kaikki eksta on aina isompi osa sitä elämystä. Esimerkiksi edellisessä hotellissa aamiaisella paistettiin tuoreita munakkaita halutuilla täytteillä tai rapsakoita vohveleita tilauksesta. Olen minä toki nauranutkin joidenkin hotellien aamiaisille. Jos ei muuten, niin kyllä se lautaselle kasattu kolmen riisikakun pino "gluteeniton"-tekstillä huvittaa. Tosin ei varmaan huvittais jos olis keliaakikko.

Tietysti ne kiinnostavimmat yksityiskohdat yleensä liittyy sinne kylpyhuoneen puolelle. On kiva kun huoneessa on hiustenkuivain, joka oikeasti kuivaa (sen sijaan, että se vain pöhisee ja polttaa), se on siististi esillä tai tietysti ne pienet kosmetiikkapullot.


Monesti hotellikosmetiikka on jotain ihan perusjuttua. Perusjutuissa ja niiden tarjoamisessa ei ole mitään vikaa, mutta on hauska jos pöydällä nököttää tuotteita, joista ehkä uskaltaa jotain toivoakin. Radisson Blu tarjosi thisworksia ja joskus aikaisemmin muistan tutustuneeni Anne Semonin -tuotteisiin. Erityisen mukava oli, että setti sisälti myös hoitoaineen. Se tuntuu monessa hotellissa olevan turhien kuluerien listalla.

Thisworks on tuoksuiltaan voimakas ja hyvin yrttinen, perustuoksu on aika unisex. Hotellikosmetiikka jatkoi merkin peruslinjaa. Tuoksu oli kuitenkin pienen totuttelun jälkeen kiva, eikä jäänyt kummasti pyörimään hiuksiin ja iholle. Koostumukset oli "peruskosmetiikan" tapaan aika kevyitä, mutta kyllä mun takkutukkani ainakin selvisi tuolla hoitoaineella. Ihan jees siis. Saippuapalan jätin kokeilematta, koska hotellissa oli myös paljon kätevämmin pakattu nestesaippua.

Onko hotelilla väliä?

Uusin

Perfektionismin loppu

  Pefektionismi sanana herättää monesti hyvin erilaisia tunteita. Joillekin se aiheuttaa vilunväristyksiä, sillä he kokevat, että kun ihmine...