keskiviikko 29. tammikuuta 2020

Vuoden kuumin kauneustrendi: vedetön kosmetiikka

Luin Fashion Finlandin Facebook-julkaisun, jossa ohjattiin lyhyeen juttuun viidestä vuoden 2020 kauneustrendistä. Juttua en silloin lukenut, mutta Facebook-julkaisussa oli mainittu yhdeksi suureksi kauneustrendiksi vedetön kosmetiikka. Korealaiset ovat kuulemma löytäneet vedettömät kauneustuotteet, joten tästä ennustetaan SUURTA juttua vuodelle 2020. Joitain vuosia sitten luin, että korealainen kosmetiikka on kymmenen vuotta muuta maailmaa edellä, ainakin kosmetiikan teknologiassa. Ehkä, mutta toisaalta vedetön kosmetiikka on oikeastaan paluuta menneeseen - hyvässä mielessä.

Vedetön kosmetiikkahan voi oikeastaan tarkoittaa kahta asiaa: 1) tuote itsessään on tarkoitettu toimimaan sellaisenaan, ilman vettä tai 2) tuotteessa ei käytännössä ole vettä, vaan kuluttaja lisää sen itse käyttäessään tuotetta. Tämähän on ihan loistava uutinen! Samasta syystä kun vaikkapa Coca-Colaa ei rahdata maailman ääriin valmiina tuotteena, vaan se tehdään aina paikalliseen veteen, on järkevää, että painavaa yksittäistä raaka-ainetta ei laivata ympäriinsä: kuljetus vie suunnattomasti rahaa ja toisaalta kestävyyden kannalta on järkevää liikuttaa kaikkea muuta kuin vettä. Tämä on siis sekä yritykselle taloudellisempi, että kuluttajan ekomielen kannalta vain voittoa.

Aloin miettimään, että välttämättä vedettömyyden ei edes tarvitse näkyä arjessa mitenkään erityisesti. Oma päiväni toimii muun muassa näillä tuotteilla:




Vedetön meikki"voide" on mun kestosuosikkini eli bareMineralsin jauhemainen meikkipohja. En edes tiedä kuinka mones purkki minulla on menossa. Ensimmäisen kerran kokeilin samaa tuotetta yli kymmenen(!) vuotta sitten, eli ennen kuin edes aloitin tämän blogin! Välillä olen ihoni tarpeita kuunnellen kokeillut ja käyttänyt muita, mutta aina lopulta palaan tähän tuotteeseen. Päälle joudun vielä töpöttelemään puuteria ettei rasvoittuva ihoni heti kiillä. Vedettömiä kumpikin.


Sydänsaippua ja Saaren Taika -saippuapala saatu näytteenä.

Hyvinkin perinteiset palasaippuat "löysin" vähän vahingossa viime vuonna kun nestesaippua pääsi loppumaan ja totesin, että kai ne satunnaiset palasaippuatkin on joskus käytettävä. Rinnalle en ole nyt edes hankkinut sitä nestesaippuaa ja kaikki hyvin. Palasaippuan täytyy vaan päästä kuivamaan välillä ihan kunnolla eikä sen saa antaa muhia missään saippuavedessä. Kunnollisella alustalla tästäkin ongelmasta pääsee.




Meikinpoisto puolestaa onnistuu Glov-liinalla ja kasvoille tarkoitetulla palasaippualla. Glov on mikrokuituliina, joka on samantyyppinen tuote kuin aiemmin paljon esillä ollut Make Up Eraser. Glovssa parempaa on se, että heillä on Magnet-niminen saippua, joka on tarkoitettu mikrokuituliinan pesuun. Magnet toimii nimensä veroisetsti magneetin lailla ja poistaa kaikki meikkijäämät liinasta. Poiston viimeistelen kasvoille tarkoitetulla palasaippualla, joka minulla on aiemmin palashampoon kanssa tulleessa verkkopussissa. Omassa verkossaan roikkuen tuo saippua kerkeää kuivaa käyttöjen välissä eikä luiskahda karkuteille.

Shampoita saa nykyään vedettömässä palamuodossa ja lähestulkoon ruokakaupasta. Tai ainakin XZ syksyllä mainosti Sulapacin biohajoavassa pakkauksessa tulevaa palashampoota. Omasta palashampoosuosikistani voi lukea täältä. Myös hoitoaineita löytyy palamuodossa, mutta toistaiseksi ne ovat minusta lähinnä selvittäviä, jotka soveltuvat käsittelemättömälle hiukselle. Muille suosittelen vielä perinteistä hoitoaineitta, tai miksei vaikka silikonitippoja (vedetön!) meikkaamaan hiusta pehmeäksi ja sileäksi.




Vanhemmat lukijani saattavat myös muistaa Melbournen lentokentältä tekemäni löydön eli paperimaiseen muotoon päätyneet "lisää vain vesi" -tyyppiset shampoo, hoitoaine, saippua ja suihkusaippua. Näitä soisi löytyvän maailmalta enemmänkin! Ei kukaan halua matkallekaan lähtiessään kuljettaa sitä painavaa vettä.




Viimeisimpänä, vaan ei todellakaan vähäisimpänä, on tietysti deodorantti. Esimerkiksi Olivia Kleinin dry deo toimii täysin ilman vettä sekä deodoranttina että kuivashampoona! Tuotte sisältää mm. ainetta, jota me yleisemmin käytetään keittiössä eli ruokasoodaa. Ruokasoodan lisäksi tosin tuotteessa on muutakin, joten ei tarvitse pelätä kainaloiden kuivuvan ja kutiavan. Toinen vanha suosikki on hyvinkin alkeellinen: kristallideodorantti. Kristallideodorantin toiminta perustuu siihen, että se tappaa bakteereja, jotka aiheuttavat hienhajua. Ehdottomia etuja kristallilla on se, että siitä ei jää tahmaa kainaloihin tai vaatteisiin. Jos on kova hikoilija, niin saattaa haluta jotain muuta, mutta on tämä ihan kokeilemisen arvoinen. Näin taaksepäin katsottuna olen todennut, että äitini on myös tainnut olla (ja on kai edelleen) elämässään aika ekoihminen, muistan nimittäin käyttäneeni 2000-luvun alussa nimenomaan äitini kristallideodorantin palasia, nämä kun ei isoja kolahduksia kestä.

Kuvassa mukana myös Olivia Kleinin deep peel -kuorintajauhe. Jauhe lisätään esimerkiksi omaan kasvojen puhdistusaineeseen, kosteusvoiteeseen tai lisätään pieneen määrään jauhetta vielä pienempi määrä vettä, pyöritellään kasvoilla huuhdellaan pois. Samoin toimii muuten myös joitain vuosia sitten paljon esillä olleet Sensain kuorintajauhe ja Dermalogical huikean ihana daily microfoliant.

Nämähän ovat kaikki lopulta aika perinteisiä tuotteita eikä mikään niistä tässäkään paljasta, että kyse on jostain maailmanparannuksesta, se tulee lähinnä sivutuotteena.

Herättääkö vedetön kosmetiikka jotain tunteita siellä puolella?

Sen mainitsemani Fashion Finlandin jutun pääsee lukemaan täältä.

torstai 23. tammikuuta 2020

Helsinki Outletin helmi: Nordic Beauty Import & Lumene




Pääkaupunkiseudulla asumisessa ehdottomasti parasta on se, että aina on jotain tekemistä. Se voi tarkoittaa jotain tapahtumaa, esitystä tai shoppailua. Tai kaupunkiseikkailua. Kaupunkiseikkailu on minulle uusien paikkojen löytämistä, tarkoituksellista eksymistä ja vaikka uudella bussireitillä kulkemista. Jälkimmäisissä kun ei koskaan tiedä löytääkö vaikkapa oikeaa pysäkkiä.

Maanantai-iltana kävin tutustumassa hirveällä metakalla avattuun Helsinki Outletiin. Yksien seinien sisällä on useita merkkiliikkeitä, jotka myyvät esimerkiksi vanhojen mallistojen tuotteita hyvillä hinnoilla. Itseäni ei suurin osa brändeistä paikassa kiinnosta, mutta tiedän että valikoima on ihan pätevä (pääsääntöisesti vaatteita). Lähdin seikkailemaan Vantaan ja Helsingin rajalle, sillä Helsinki Outlet on kirjaimellisesti rajalla. Ilmeisesti parkkipaikka on vielä Helsinkiä, mutta itse rakennus Vantaan puolella. Paikka on itse asiassa ihan Vantaan Ikean vieressä, mutta koska välissä on moottoritie, kävellen Ikeasta Helsinki Outletiin tulee ihan kohtuullinen lenkki. Helsingistä kun tulin, oli helppo jäädä Helsingin puolella. Toisaalta halusin myös säästää jokusen euron. Bussimatka Helsingin keskustasta Helsinki Outletiin maksaa joko 2,80 euroa tai 4,60 euroa riippuen kuljetko Helsingin vai Vantaan kautta.




Kalifornian ja Australian outleteihin tottuneena olin paikalle päästessäni jopa vähän pettynyt. Paikka vaikutti mainettaan pienemmältä. Lisäksi myymälöitä lukuun ottamatta Helsinki Outlet on ulkotila, Suomen talvi ei välttämättä ole se ihan ykkösjuttu tämäntyyppisessä rakentamisessa. Toisaalta, kyllähän (teoreettiset) kovat pakkaset varmaan pakottavat kävijät pysyttelemään tiukasti myymälöissä. Olin jo kurvannut lähes koko outletin, vähän siipi maassa olin jo lähdössä, mutta päätin vielä muodon vuoksi käydä Lumenen myymälässä. Sisälle astuessani ällistyin täysin. Noin puolet myymälästä oli peitetty Lumenella. Tarjoukset olivat hyviä, mutta lisäksi myynnissä oli minikokoja ja lahjapakkauksia. Toinen puolikas myymälästä oli BeautyBlendereitä, TangleTeezereitä ja mikä parasta: korealaista kosmetiikkaa söpöissä pakkauksissaan. Tuotteissa oli enemmän Tonymolyja kuin olen koskaan nähnyt! Nordic Beauty Import ja Lumene olivat lyöneet hynttyyt yhteen. Ensimmäinen myy Helsinki Outletissa tuotteita edullisilla hinnoilla, mutta myös paljon sellaisia tuotteita, joita ei saa Sokokselta tai Stockmannilta ollenkaan.

Taisin olla vähän liian helppo noiden kissatuotteiden kanssa. Mitään en todellakaan uskonut ostavani kun sisään astuin. Väärässä olin. Joskus on todellakin hyvä olle hyvinkin avoin ja jättää ennakkoluulot matkalle. Nordic Beauty Importin ja Lumenen yhteinen myymälä oli ehdottomasti paikan helmi ja saatan mennä uudestaankin Helsinki Outletiin ihan jo tämän myymälän takia.

Kiinnostaako outletit?

tiistai 7. tammikuuta 2020

Elämää smykkinä kymmenen vuotta

Kuvan tuotteet saatu pr-näytteinä

1.1.2010 tässä blogissa on julkaistu ensimmäinen postaus. Osa jutuista tuolta alkuvaiheilta on vielä tallella, osan olen nolouksissani poistanut, osan olen noloudesta huolimatta jättänyt. Blogi haki hetken muotoaan, mutta kauneus- ja kosmetiikkamaailma tuli matkaan aika pikaisesti. Ei varmaan vähiten siksi, että syksyllä 2011 aloitin opinnot parturi-kampaajaksi. En myöskään osannut ja uskaltanut lähteä täysillä lifestyle-maailmaan, enkä varmasti ainakaan julkaista kasvojani! Olipa jännittävää elämää kun blogista ei uskaltanut eikä kehdannut kertoa kellekään.

Ensimmäisissä postauksissani on myös mm. oma akvarellimaalaus ja valokuvausopintojen alkuaikoina sen näköistä kuvaa, että vasta myöhemmin olen tajunnut kuinka "kuvien lainauksen" kulta-aikaan lukijat ovat saattaneet ajatella minun tylysti varastaneeni postausten kuvitukset.


 


Ei niin, että yllä olevissa kuvissa olisi edes mitään visuaalisesti erikoista ja mieleenpainuvaa. 2010 blogien kuvat olivat kuitenkin ihan eri tasolla kuin näin vuosikymmen myöhemmin, joten tulin hetki sitten tulokseen että kuvani olivat vääränlaisia tuon ajan blogeihin nähden. Blogimaailma ammattimaistuikin kaiken kaikkiaan jotenkin tosi vauhdilla. Kävin muuten ennen joulua Indiedaysin 10-vuotisjuhlissa. Indiedays lienee se ensimmäinen askel ja tuuppaus, joka muutti suomalaisia blogeja aika isosti.

Viime vuosina juttu on mun nähdäkseni ollut se, että joko ryhdyt tekemään blogia täysipäiväisesti tai kiinnostus bloggaamisen lopahtaa. Moni aiemmin suosittu "harrastaja" onkin tehnyt lopetuspäätöksen ihan muutaman viime vuoden aikana. Ne jotka haluavat jatkaa, ovat motivoituneita itsensä brändäämisessä, kirjoittavat tosi säännöllisesti ja parhaimmillaan muuttavat ison mediatalon alle.

Enää kaksikymppiset eivät tunnu juuri seuraavan blogeja, nykyisin kaikenlainen video- ja kuvavaikuttaminen on ehdottomasti isompi juttu. Sekin valtavan ammattimaistunutta ja ihan erilaista. Blogeilla kuitenkin on vielä aikansa ja paikkansa - ainakin meidän keskuudessa, jotka oltiin parikymppisiä kymmenen vuotta sitten. On kuitenkin aika silmiinpistävää nähdä tuo muutos. Samaan aikaan kymmenen vuotta tuntuu äärettömän pitkältä ja toisaalta käsittämättömän lyhyeltä ajalta. Vai olenko vain tulossa vanhaksi?

Itse tein blogini suhteen päätöksen pari vuotta sitten: kirjoitan silloin kun kiinnostaa ja painotan kirjoituksiani jokseenkin pohdiskelevaan suuntaan enkä pakota kirjoittamista. Pohdiskelevammat jutut ovat olleet suosituimpia juttujani (jos ei lasketa niitä satunnaisia asujuttuja!) ja teillä lukijoillani on ilmeisesti kiinnostusta kuulla myös välillä vähän ravistelua tai oivalluksia. Kuulostaa aika voittavalta tilanteelta!

Mitä vuosi 2020 tuo tullessaan tähän blogiin? Tein vuoden 2019 aikana päätöksen, että en enää osta esim. shampoota tai hoitoainetta ulkomailta, koska tuntuu jopa vähän typerältä rahdata lähinnä vettä ympäri maailmaa, kun samaan aikaan Suomessa tehdään todella hyviä hiustuotteita ja saatavuus on loistava. Ensimmäisessä kuvassa on suomalaista kosmetiikkaa, haluaisin lähteä tutkimaan suomalaista kosmetiikkamaailmaa vähän syvemmin. Sitä uskoisin, että nähdään myös täällä.

Onko sulla suosikkimuistoja tästä blogista? Tai blogimaailmasta viimeisen 10 vuoden aikana?

Uusin

Perfektionismin loppu

  Pefektionismi sanana herättää monesti hyvin erilaisia tunteita. Joillekin se aiheuttaa vilunväristyksiä, sillä he kokevat, että kun ihmine...