tiistai 27. marraskuuta 2012

Sama vanha juttu

Tämä ei ole ensimmäinen tai toinenkaan kerta kun julkisesti sanon, että nyt se on loppu, tuhlailu nimittäin. Tällä kertaa tosin tiedän, että vanhempani lukevat blogiani, mutta asiaa ei ehkä sitten tarvitse enää sunnuntaipöydässä puida, eikö niin?

Olin aiemmin tosi tarkka rahasta, mutta nyt tilanne on se, että tili on toistuvasti käytännössä nollilla jo kuun puolivälissä. Tuleviin hammasrautoihin säästetyt rahat on käytetty yritystoiminnan pystyttämiseen, opinnäytetyön tekemiseen ja kivoihin, mutta ihan rehellisesti sanottuna tarpeettomiin asioihin.
Mietin asioita ja sitä, miten siitä on tullut ihan normaalia, että mun tilini on melkein nollilla lähes koko ajan. Vielä muutama vuosi sitten mun tilini oli mulle nollilla kun käyttötilillä oli alle tuhat euroa rahaa.
On ihan totta, että en ole kovinkaan paljon tehnyt töitä opiskelujeni ohessa, joten se noin 400 euroa kuussa on pieni raha, mutta niinäkin hetkinä kun sitä rahaa on tullut enemmän, on se myös huvennut jonnekin ennätystahtia. Jotain muutakin on siis tapahtunut.

Se jokin muu on tainnut olla ensisijaisesti se, että haluan ostaa laadukasta tavaraa ja jossain kohtaa hinnasta on tullut mulle enemmän tai vähemmän laadun tae. Eihän se niin mene, mutta on helppo ostaa vaatteita siltä hyväksi havaitulta vähän kalliimmalta merkiltä kuin sitä halpaa, laadultaan vaihtelevaksi todettua. Tästä muistutuksena se, että ostin hetki sitten työvaatteeksi 15 euron neuletakin ja viikon käytön ja yhden pesun jälkeen se on täynnä nukkaa ja väritkin ovat sen pesun jäljiltä osittain huvenneet, neule siis näyttää siltä, että sitä olisi käytetty jo pitkään.
Toki olen ollut siinä mielessä fiksu, että harvoin olen ostanut näitä asioita täydellä hinnalla tai edes uutena, mutta niistä 10 euron huuto.net ostoksistakin tulee lopulta aika iso summa jos niitä on monta kuukauden aikana.

Toinen tärkeä asia, joka on takuuvarmasti tähän vaikuttanut on (nettikaupat ja) blogit. Suurinta osaa nettikaupoista en olisi löytänyt ilman blogeja ja väitän, että vaikka olen kuitenkin ihan järkevä ihminen niin se blogien lukeminen ja selaaminen ihan oikeasti tiedostamatta vaikuttaa siihen mitä itse haluaa ja minkä määrittelen "normaaliksi". En minä nyt kuitenkaan syytä blogeja, kaikesta huolimatta olen päätökseni itse tehnyt. Sanon vaan, että kyllä ne elämässä pyörivät mainoksetkin vaikuttaa meihin jollain tavalla niin miksei sitten blogitkin. Tosin jos ihan rehellisiä ollaan niin ei mua enää kovinkaan moni blogi kiinnosta. En jaksa katsella niitä vaatekollaaseja, iänikuisia Nelly-yhteistyökuvioita ja Yves Rocher -postauksia tai kuvia tyhjistä purkeista. Ei niin, että niissä sinällään olisi mitään vikaa, kyllä minäkin kirjoitan ja kuvaan sitä mikä tuntuu sillä hetkellä jollain tapaa mielenkiintoiselta asialta. Enemmistö blogeista nyt vaan alkaa mun silmiin näyttää sellaiselta harmaalta massalta, jossa ei ole enää mitään mielenkiintoista.

Nyt kun nää kaikki asiat on tiedossa, mulla ei ole lainaa kuin avomiehen rahapussista ja mulla kuitenkin vielä varatilillä on rahaa on hyvä taas yrittää muuttaa elämäänsä. Jos se kolmas kerta olis se tärkein ja onnistunein.
Aionkin tästä hetkestä eteenpäin:
1) Vähentää blogien lukemista/selaamista rajusti
2) Olla ostamatta yhtään mitään seuraavan kolmen kuukauden aikana (tähän on tosin heti kättelyssä pakko tehdä poikkeus ruokaan ja yritykseen liittyen: jos en saa ostaa mitään niin en voi esim. värjätä ihmisten hiuksia, jolloin en voi myöskään saada rahaa.)

Koska niitä mielitekoja kuitenkin tulee, niin aion ehkäistä asioita seuraavilla tavoilla:
1) Poistan korttitietoni PayPal-tunnukseltani
2) Annan pankkitunnukseni ja korttini säilytykseen avomiehelleni ja saan käyttää niitä ainoastaan laskujen maksamiseen.
3) Listaan kaikki oikeasti haluamani asiat. Maaliskuussa palaan listaan, mietin mitä niistä edelleen oikeasti haluan/tarvitsen (tuskinpa vaan) ja sitten lasken summan yhteen ja mietin uudelleen mitä oikeasti haluan/tarvitsen. Jos silloin vielä tuntuu, että haluan jotain niin edellytyksenä on, että oston loppusumma on korkeintaan 10% tililläni olevasta summasta. Jos se on enemmän niin odotan parempaa hetkeä. Kymmenen prosenttia saattaa kuulostaa isolta summalta, mutta tällä budjetilla se tarkoittaa korkeimmillaan ehkä 20 euron ostosta.
+Toki tarkoitus tässä on onnistua, mutta koska tunnen itseni, mun on varauduttava siihen, että lipsun joko kaikenlaisten joulupakettien tai tulevien ale-hömpötyksien takia, joten määrään itselleni rangaistuksen lipsumisten varalta: jos ostan jotain, minun on laitettava varatililleni vähintään saman verran rahaa eikä sieltä luonnollisesti saa ottaa rahaa kuin hätätapauksissa (hätätapauksia esim. lääkärikulut tms.). Ja varatilinihän rankaisee minua tilin käytöstä, sillä sieltä saa vuoden aikana nostaa rahaa vain kaksi kertaa, seuraavat kerrat maksavat 6 euroa kappaleelta.

Tästä se taas lähtee. Toivottavasti pitävämmillä tuloksilla kuin aiemmin. Vieroitusoireita varmasti tulee, mutta kyllä ihmiset lopettavat kaikenlaista, miksi minä en voisi lopettaa tuhlailua.

sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Vuoden ekat pikkujoulut

En tosin voi sanoa, että muutenkaan kovin monissa pikkujouluissa kävisin. Näihin pikkujouluihin kutsu tuli kuitenkin jo niin aikaisin, että pakkohan se oli mennä katsomaan mitä tapahtuu. :D Ruoka ja seura oli mainiota, mutta ehkä hienoin asia oli joulukuusi, jonka näette täältä. Se oli siis kasattu firman omista korulaatikoista!

Lauantaina vietettiinkin puolestaan ravintolapäivää ja osallistuin siihen vähän kuin vahingossa. Tehtiin kavereitten kanssa jonkinlainen kaupunkisuunnistus. Olen siis syönyt koko päivän. ;)

perjantai 9. marraskuuta 2012

Rusettikampaus

Koulun asiakaspalvelussa oli hetki sitten luppoaikaa, joten tein kampausta harjoituspäälle. Koulun kampauspäät ovat tosi karvaisia koska paljon käytettyjen päiden hiukset ovat katkeilleet. Hius on myös todella karkeaa, joten oikeasti siistiä kampausta on mun mielestäni tosi vaikea tehdä eikä aikaakaan ollut tuhottomasti.

Päädyin tekemään rusettikampauksen ja sen näytti kauempaa katsottuna ihan kaksiulotteiselta sarjakuvapiirrokselta, joten oli pakko ikuistaa se. Kuvat on kyllä ihan luokattomia olosuhteiden takia ja siitä syystä ettei tämän tarvinnut mikään taideteos olla, ainoastaan muisto siitä, että olen kampauksen tehnyt.

Jotta voisin selittää kampausta paremmin, tein vielä laaduttomampaa havainnollistavaa materiaalia asiasta:
Pystylinjainen viiva yrittää kertoa, että kampaus ei ollut symmetrinen ja se kertoo laaduttomasta kuvasta suunnilleen pään keskikohdan. Rusettia varten pää jaotellaan kahteen kolmiomaiseen osioon ja niistä tehdään tiukka poninhäntä hieman ohi keskikohdan. Sivut kampauksesta siis jätetään jokseenkin sileiksi. Ponnarista altetaan muodostaa rusettia jakamalla se kolmeen osaan, joista kaksi on yhtä suuria ja kolmas pieni, josta tulee rusetin keskikohta.
Alahiukset kiharretaan ja osa kiinnitetään rusetin alle siisteiksi kiharoiksi, loppujen annetaan laskeutua vapaasti. Päälliosa tupeerataan ja kiinnitetään huolettoman oloisesti niin, että osa tupeerauksesta saa näkyä.

perjantai 2. marraskuuta 2012

YSL-puuteri


Sanoin kesällä saaneeni kaksi myyntikilpailupalkintoa. Itse asiassa enhän minä niitä silloin saanut, tuotteet tulivat mulle joskus syyskuun puolella. Toinen niistä oli YSL-puuteri, jonka tarkemmin sanottuna piti olla Lancômen puuteri, mutta en jaksa(nut) välittää asiasta kun  näin kultaisena kiiltelevän rasian ja mustan samettipussukan. Ainakin FeelUniquen mukaan tämä olisi jopa arvokkaampi kuin se luvattu puuteri.

Mulla ei koskaan ole tämäntyyppistä tuotetta meikkipussissani ollut, joten en sano siitä sen kummemin kuin, että tämän ja NARSin sävyttävän päivävoiteen kanssa olen kuulemma tehnyt parhaan meikkipohjani. Tämä lausuntohan siis tuli ihan pyytämättä avomieheltäni, joten ehkä se päivävoide ei ollutkaan väärän sävyinen eikä tässäkään siis mitään valittamista.

Syy minkä takia tästä halusinkin kuitenkin kertoa oli, että luontaisena rähmäkäpälänä sain tiputettua rasian lattialle. Luulin koko puuterin olevan mennyttä. Vähän sottaiseltahan se toki kolauksen jälkeen näyttää, mutta muutamaa pientä hiutaletta lukuun ottamatta puuteri on ihan kunnossa! Rasian kiinnitysnipsukka tosin otti itseensä eikä rasiaa voi enää "lukita", se kuitenkin tuntuu pieneltä jutulta sen rinnalla, että itse sisältö on kunnossa.

Uusin

Perfektionismin loppu

  Pefektionismi sanana herättää monesti hyvin erilaisia tunteita. Joillekin se aiheuttaa vilunväristyksiä, sillä he kokevat, että kun ihmine...