sunnuntai 26. toukokuuta 2019

Ei ihan Curly Girl



Olen ollut ihan ulkona koko somesta varmaan viimeiset puoli vuotta. Olen silti onnistunut kuulemaan Curly Girl -metodista. Tämä on siis tullut Suomeen aika isosti. Mistä siis on kyse? Yksinkertaisesti ja iloisesti voisi sanoa, että CG on tapa hoitaa ja käsitellä kiharaa hiusta. Kiharat ei varmaan ole ollut näin "in" sitten ysäripermisten. Huikeeta!

Vanhemmat lukijat ehkä muistaa, että mun oma tukkani on varsin laineikas, jollei ihan kihara. Se tietysti tuottaa haasteita myös hoidon suhteen. Ainakin oman tukan iso kihara tarvitsee tosi paljon kosteutusta ja tukea, että tukka jaksaa pysyä laineikkaana. Siitä on oikeastaan koko CG:ssä kyse ja miksi en kiinnostuisi omaa tukkaa koskevasta hoitotavasta? Kaikkea pitää kuulemma kokeilla.

Homma toimii näin:

1. Tukka pestään ensimmäisessä käsittelyssä "viimeisen kerran" hyvin vaahtoavalla shampoolla.

2. Hiuksiin laitetaan silikoniton* ja alkoholiton hoitoaine.

3. Tarvittaessa voidaan käyttää myös silikonitonta ja alkoholitonta hoitonaamiota.
Hiuksia saa harjata ainoastaan tässä kohtaa, ei missään nimessä pesun jälkeen tai kuivana.

4. Käytännössä märkiin (ei edes pyyhekuiviin) hiuksiin levitetään vesiliukoista geeliä tukemaan.

5. Plopataan: Kääritään märkään tukkaan sileä, pehmeä pyyhe, esim. vanha t-paita ja annetaan olla noin 15 minuuttia.

6. Hiusten annetaan kuivua sellaisenaan tai hiustenkuivaajalla diffuusorin kanssa.

7. Cast: Poistetaan geelin aiheuttama kova kuori rutistelemalla tukkaa, että se pehmeenee, mutta kihaea jää.

9. Jatketaan kohdasta 1, mutta vaahtoavan shampoon tilalla on joko hoitoaineella tai sulfaatittomalla shampoolla pesu.

Monessa mielessä tämä on juuri sitä hoitoa, mitä omille hiuksilleni harrastan. En kuitenkaan orjallisesti välttele peseviä shampoita tai silikoneja hoitotuotteissa. Silikoneilla on aikansa ja paikkansa hiustenhoidossa, oikeasti. Sitä paitsi, pelkällä hoitoainepesulla oma tukkani haisee kuivanakin ihan märältä koiralta. Jatkan siis oikeaa pesua säännöllisesti. Välillä tykkään kyllä pestä hoitoaineella (jonka lätkin kuivaan hiuspohjaan, silloin "pesee" hyvin) ihan pitääkseni päänahkani kutiamattomana.

Oma tukkani on malliltaan ja pituudeltaan vähän välivaiheessa. En siis kauheasti pidä hiuksia auki, mutta olisihan se kiva jos tukka näyttäisi kiharalta myös kiinni ollessaan. Siksi olen hyvin kiinnostunut tästä helposta ja aika yksinkertaisesta muotoilupuolesta.




Mutta se geeli. Geeli on sellainen tuote, jota en ole onnistuneesti käyttänyt kuin 20-luvun kammatuissa laineissa. Hyvät geeli maksaa kuitenkin ihan kohtuullisen summan, mitä jos se jääkin lähes käyttämättömäksi?

Kuulin että geeliä voi tehdä itse! Sitä on kokeiltava, tietysti. Itse tehty geeli tehdään pellavansiemeniä keittämällä ja varsinaiset siemenet siivilöimällä. Ajattelen ruoan käyttöä kosmetiikassa vähän ristiriitaisesti. Tällä kertaa kuitenkin kokeilunhalu ja into meni kaiken etiikan edelle. Ajattelin vielä että voihan siivilöidyt siemenet käyttää vaikka kuitulisänä smoothiessa.

Heitin kattilaan kolmisen desiä vettä ja noin 3/4 desiä pellavansiemeniä. Annoin porista kunnes koostumus oli sopivan geelimäistä. Tässä kohtaa saatoin myös unohtaa seoksen kattilaaan viilenemään noin puoleksi tunniksi. Viilentynyt geeli oli hyvin paksua.

Otin tyhjän lautasen, päälle asetin siivilän. Tällähän ne pellavansiemenet saisi nopeasti ja helposti eroteltua. Kumosin geelimönjää siivilälle. Odotin siivilöitymistä. Mitään ei tapahtunut. Otin lusikan avuksi. Tahma oli niin kiinteää, että siivilä oli hyödytön. Olin nähnyt videon, jossa geelintekijä siivilöi geelin sukkahousujen läpi (Pirkka-niksit, täältä tullaan!). Nappasin yhdet vähän pieneksi jääneet sukkahousut, tungin pellavansiemenmössön sukkahousuihin ja aloin puristella. Stressipallo siitä tuli! Geeli oli niin paksua, että kun aine lopulta tuli siiviläsukkahousujen läpi, läpi puskeva aine itse asiassa oli niitä itse siemeniä. Olin saanut puristettua sukkahousut rikki.

Ei muuta kuin aine uudestaan kattilaan, lisää vettä ja pieni kiehautus. Vieläkään aine ei mennyt siivilästä läpi millään, mutta onneksi sukkahousuissa oli vielä toinen lahje. Silikonisen patakintaan läpi sain puristeltua vähän vetisen geelini purkkiin. Voitto. Geeli varmaan vielä vähän hyytyisi viiletessään. No ei se hyytynyt. Päätin silti kokeilla. Geeli oli niin vetistä, että ehkä puolet päätyi kylpyhuoneen lattialle, neljäsosa hiuksiin ja loput harteille. Eikä muuten edes pitänyt niitä kiharoita yhtään sen kummemmin kuin ilmankaan.

Kuten arvata saattaa, se kuitulisä meni kyllä bioroskikseen sukkahousukäsittelyn jälkeen. Olihan ne pesty ihan asianmukaisesti, mutta en minä silti ehkä luottaisi siihen puhtauteen syömistä ajatellen.

Ei tullut minusta ainakaan tällä kokemuksella geelin tekijää. Ehkä vain marssin johonkin kampaamokauppaan ja aloitan sillä. Tällä hetkellä luulisin saavan tuotteen jollekin kiinnostuneelle eteenpäin jos ei homma ei toimikaan.

Oletko kiharatukka tai Curly Girl -metodin noudattaja?

*Silikoni on sallittua jos se on vesiliukoista.

Uusin

Perfektionismin loppu

  Pefektionismi sanana herättää monesti hyvin erilaisia tunteita. Joillekin se aiheuttaa vilunväristyksiä, sillä he kokevat, että kun ihmine...