keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Sivellinsuosikkeja

Jatketaan sopivasti samalla teemalla kuin eilen eli siveltimillä.

Mulle on kasaantunut jos jonkinmoista meikkisivellintä, mutta on muutama sellainen, josta en luopuisi.
Moni muukin sivellin on toki ehostuksessa tärkeä tai muuten vaan hyödyllinen tai mukava käyttää, mutta kolme ihan ehdototan suosikkia on tässä.

Ylhäällä Narsin push eyeliner #2 -sivellin. Monelta merkiltä löytyy samanalaisia, mutta Nars ei ole siveltimien laadullaan pettänyt mua. Rajaussivellin, jolla saa ihan äärettömän tarkkoja rajauksia. Synteettisistä harjaksista huolimatta olen tykännyt tästä erityisesti puuterimaisten luomivärien kanssa.

Push-siveltimen käyttöä esim. tässä videossa.

Keskimmäisenä oleva sivellinsuosikki on Narsin eye contour #14 -sivellin. Sivellin, joka hyvien tuotteiden kanssa tekee kaiken varjostyön käyttäjänsä puolesta. Tarvitseeko muuta sanoa? :D

Kolmas ja kuvassa alin suosikki on halpismerkki Models ownin luomivärisivellin, jonka olen nelisen vuotta sitten ostanut Asokselta. Tää sivellin on ajallisesti ollut mulla pisimpään näistä kolmesta, mutta en muista kertaakaan liimanneeni sitä kokoon. Hinta-laatusuhde kohdillaan. Näitä löytyy edelleen Asokselta ja hintaa on huimat kolme ja puoli puntaa, mikä on tällä hetkellä n. 4,5 euroa.

tiistai 26. helmikuuta 2013

Siveltimen uusi elämä

Joskus käy huonosti. Vaikka kyseinen sivellin ei mun suosikki olekaan, en haluaisi heittää sivellintä poiskaan vain huonojen liimausten takia. Niinpä päätin korjata tämän + pari muuta siistimistä kaipaavaa sivellintä.
Itse olen näiden liimaamiseen käyttänyt kaikenlaisia turhankin juoksevia ja tujuja liimoja. Tällä kertaa käytin kynsiliimaa, joka sekin on kyllä aikamoista tököttiä. En jaksanut mennä tukkuun etsimään siveltimellistä kynsiliimaa, joten käväisin Sokoksella, sieltä löytyi pieni Kiss-pullo. Liima levitetään pullon omalla siveltimellä samaan tapaan kuin kynsilakka. Liima ei siveltimen kanssa valu samoin kuin se suoraan pullosta kaadettaessa valuisi.

Vanha juttu sinällään. Uutta mulle itselleni oli uudenlainen pullo.

tiistai 12. helmikuuta 2013

Ajatuksia kuvausmeikistä

Eilen mulla välähti.

Tehtiin koulussa kuvausmeikkejä. Valokuvaajana pidin joitain juttuja ihan kauheina enkä yhtäkään niistä meikeistä sanoisi hyväksi kuvausmeikiksi -
mukaanlukien opettajan demomeikki ja itse tekemäni meikki. Kaikki meikit varjostustapoineen kaikkineen tuntuivat jotenkin tosi vanhanaikaisilta ja maskimaisilta.
Tuli ihan kasarifiilikset.

Illalla asiaan liittymättömästi katsoin Batman-elokuvaa. Sitä leffaa, jossa Heath Ledger oikeasti vaikutti pelottavan mielenvikaiselta ja jokainen huulen maiskutus sai aikaan kylmät väreet, kyllä te tiedätte. Kaikki tuntui jollain tapaa tosi realistiselta, siltä, että tässä maailmassa voisi oikeasti olla joku Batmanin kaltainen hahmo tai Jokerin kaltainen hullu. Aloin miettimään asiaa eteenpäin.

Samat hahmothan on esittetty meille jo kerran jos toisenkin. Heath Ledgeristä huolimatta jokainen varmaan muistaa sen 80- ja 90-lukujen taitteessa tehdyn Tim Burtonin Batmanin.  Jos saatte ajatuksenne irti siitä maiskutuksesta ja mietitte hetken Jack Nicholsonin Jokeria. Hahmohan on lähinnä hassunhauska pikkupahis, jonka tyyli on kuin teatterin lastennäytelmästä. Itse asiassa koko leffa on selkeästi sarjakuvamainen ja täysin epärealistinen. Ei niin, että siinä olisi mitään pahaa, mutta tyyli on täysin eri kuin 2000-luvun Batmaneissa. Siitä kasarihommasta ollaan menty paljon eteenpäin. Siinä missä supersankarileffat olivat jotain kevyehköä lasten viihdettä ja selkeästi satua, tän hetken (super)sankarileffat on scifi- ja/tai fantasiaelementeistään huolimatta hyvin realistisia: Batman ei pukeudukaan nahkaan tai trikoopukuun vaan täysin tarkoituksenmukaisesti hyödyntäen hienointa teknologiaa. Jokeri puolestaan on huonosti värjättyine hiuksineen ja rumine meikkeineen jollain tapaa realistinen esitys täysin päästään sekaisin olevasta rikollisesta.

Siinä se oli. Ne jutut, mitä meille vielä tänäpäivänäkin opetetaan kuvausmeikeistä on pääsääntöisesti jostain menneisyydestä ja se voi olla se syy, miksi meikkaajan ja kuvaajan ajatukset hyvästä meikistä voivat olla hyvinkin kaukana toisistaan. Vaikka samat piirteet löytyy 80-luvun ja tän hetken kuvausmeikeistä, puhutaan silti ihan erilaisista tekniikoista ja tyylilajeista. Toisaalta on vain luonnollista, että asioita tehdään toisin, koska niitä voi vaikkapa digikuvan myötä tehdä toisin.

Maailma muuttuu, meikkiseni.

sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Sephora.fr

Kovin moni, minä mukaan lukien on valittanut ettei Sephoran nettikauppa toimita mitään Suomeen ja lähin liikekin on aika kaukana - kuulemani mukaan pienehkö Tukholman liike ei ainakaan mulle ole ihan päiväreissun päässä.

Onni kuitenkin on, että Sephora toimittaa Suomeen tuotteita Ranskan kautta osoitteesta sephora.fr/. Valikoima ei ole niin törkeän suuri kuin mitä se jenkkilässä on ja postikulut Suomeen ovat aika suolaiset 30 euroa UPSin toimittamana. Tein kuitenkin syksyllä ison tilauksen MUFEn HD-meikkivoiteita + muuta sälää ja postikuluista huolimatta säästin verrattuna Suomesta ostamiseen (Sephoran hinta 34,90 e, hinta Suomessa 57,90 e). Tässä oli kyseessä sen verran suuri tilaus, että opiskelijana mieluummin otin tämän hyödyn irti kuin MUFEn suomalaisen alan opiskelijoille tarkoitetun alennuksen, joka sekin tosin on ihan ok. Tietysti postikuluista voi säästää tekemällä vaikka kimppatilauksen.

Sivut ovat vain ranskaksi. Itsehän en kieltä osaa sanaakaan, mutta kaikenlaisten nettikauppakokemusten ja sanarkirjan avulla tilauksessa ei ollut mitään outoa. Jos jokin ongelmatilanne tulisi niin sitten pitäisi varmaan soittaa joku paniikkipuhelu ranskaa puhuville kavereille, mutta kaikki on tähän mennessä mennyt hyvin. :D

Ystävänpäivän kunniaksi sain Sephoralta sähköpostiini yleisen alekoodin.  Koodilla SAINTVAL saa 20% alennusta ja se on voimassa 18.2. asti yli 60 euron tilauksissa.




sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Geelikynsien jälkeen osa 2

Menin jo iloitsemaan kuinka kynnet olivat hyvässä kunnossa geelien jäljiltä. Noh, sanotaanko ettei mennyt ihan niin kuin Strömsössä. Olin siis iloitsemishetkelläni poistanut geelit oikeakätisenä onnistuneesti kaikista vasemman käden kynsista ja oikeasta peukalosta. Sitten jatkoin viilailua. Hion hyvin karkealla viilalla pahimpia geelimöhkäleitä. Pidin pienen tauon ja tein jotain ihan normaalia kuten nostin hihaani ja se tuntui äärettömän kipeältä muutamassa sormessa. Huomasin viilanneeni keskisormeni kynnen ihan liian ohueksi ja nimettömässäkin tuntui pieni ohut kohta. Enää oli pikkurilli jäljellä, joten päätin noudattavani erityistä huolellisuutta sen kanssa ja ei aikaakaan kun huomaan senkin menneen osittain liian ohueksi.

Päätin leikata kynteni mahdollisimman lyhyeksi, ettei ohueksi mennyt kynsi repeäisi vahingossa. Toki vaara oli edelleen olemassa, mutta halusin kuitenkin olla varma ettei pidempien kynsien kanssa käy mitään hallitsematonta vahinkoa. Suunnitelma vaikutta muuten hyvältä, mutta pikkurillin kynsi oli joistan kohdin ihan lörppö. En tiennyt mitä tekisin ja miten selviäisin sen ajan, että saan kasvatettua ohuet pois.

Hetken mietittyäni päätin kokeilla ihan normaalia kynsilakkaa, sehän kovettuu oikeasti aika kovaksi. Omat kynsilakkani tosin ovat lähinnä sinisiä, vihreitä ja sinivihreitä, jotka vaan kiinnittäisivät huomiota tällä hetkellä aika rumiin kynsiini. Löysin sitten Anttilasta ihan täydellisen lakan tähän hommaan: Essien Ballet Slippers. Ostin sitten varmuuden vuoksi vielä Mavalan kynnenkovettajan ja lykkäsin sitä noihin muutamaan ylihiottuun kynteen ja lakka päälle.

Jos tää ei ole nudelakka niin sitten ei ole mikään. Peittoa on, mutta silti kynnet näyttävät oikeasti luonnollisilta.


Nyt kun lakka on täysin kova niin kynnet ei tunnu yhtään pahalta ja uskon, että tästä vielä selvitään. :)

perjantai 1. helmikuuta 2013

Geelikynsien jälkeen

Meillä oli koulussa geelikynsikurssi, jossa siis tehtiin toisillemme kynnet. Mulle tehtiin vain geelaus omiin kynsiin. Mua oikeastaan vähän pelotti, että geeli vahingoissaisi mun omaa kynttäni, mutta ajattelin kuitenkin kokeilla.

Eihän ne kauaa mulla pysyneet. Koristeet irtosivat tällaisella varomattomalla ihmisellä vielä saman päivän aikana. :D

Onneksi pienen viilailun jälkeen kynsi näyttää taas tältä:
Ei siis paha. Toki tarvitsisin vielä ainakin yhden viilan lisää, että saisin pinnan nätiksi. Tosin kynsi näyttää kameran läpi paljon karummalta kuin mitä se näyttää oikeasti. Homma meni siis paremmin kuin uskoinkaan. :)

Uusin

Perfektionismin loppu

  Pefektionismi sanana herättää monesti hyvin erilaisia tunteita. Joillekin se aiheuttaa vilunväristyksiä, sillä he kokevat, että kun ihmine...