keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

Sivellinhuteja


Joskus sivellinhamsterillekin tulee huteja. Mitä niille tapahtuu? Yleensä ne jäävät lojumaan laatikonpohjalle tai vahinko lähtee yksinkertaisesti kiertoon. :D


Jotkin siveltimet on vaan niin onnettomia, että niitä ei edes kehtaa antaa eteenpäin. Pari viikkoa sitten sain kuitenkin pitkästä aikaa inspiraation maalata. En tällä kertaa tosin mitään taidetta, mutta kaikkea muuta pientä korjaustyötä. Olen maalaillut kaapista löytyneillä akryyleillä muun muassa kengänpohjia. Viimeisimpänä korjauksena oli meikkituolin kulmien siistiminen. Kengät ja jalat saa kivasti hiottua esimerkiksi jalkatuen reunat taas puunvärisiksi. Seuraavana kohde vois olla vaikka kylpyhuoneen maalatut listat, jotka hilseilevät kosteudesta. Huonot siveltimet toimii tässä tehtävässään just hyvin.

Kuvan plääh-siveltiminä kaksi nimetöntä pikkusivellintä, jotka oli hinnaltaan yhden ja kahden euron välillä. Ihan ok siveltimet, mutta olivat hieman karkeita herkälle silmän alueelle. Musta puolestaan on Make Up Storen 109, ikää tällä on jo ihan reilusti, mutta ensimmäinen pesu aikanaan osoitti, että suippo sivellin olikin lähinnä pyöreä. Muoto siis hävisi kokonaan ja tämäkin on varsinaisessa tarkoituksessaan vähän turhan karhea. Töpöttelysiveltimenä näissä korjaustöissä ihan mainio.

sunnuntai 26. huhtikuuta 2015

Selluliittikuppi

Selluliittia ei kuulemma erään suomalaisen kauneusalan kouluttajan mukaan ole olemassakaan. Selluliitti on hänen mukaansa lääketieteellinen diagnoosi eikä liity millään tapaa ns. appelsiini-ihoon. Mulle on oikeastaan ihan sama onko suomen kielessä sama sana kahdelle asialle, englanniksi vissiin kuitenkin cellulitis ja cellulite eli kaksi eri asiaa.

Oli miten oli, kyllä mun reisistäni tätä muhkuraa löytyy ja syksyllä mulle tarjottiin selluliittikuppia kokeiluun. Sarjassamme ihmeelliset vempaimet. Asian outous sai mut taas kiinnostumaan tuotteesta, kuppi ei koskaan saapunut perille enkä firmasta ole sen kummemmin kuullut, mutta kiinnostus oli jo herännyt. Tilasin sitten Amazonista omani.


Kuppia puristetaan hieman ja asetetaan iholle, kuppiin muodostuu alipaine ja sitä pyöritellään iholla. En ihan oikeasti osaa sanoa onko tällä ollut yhtään mitään merkitystä yhtään minkään suhteen, mutta ainakin reidet tuntuu vähemmän muhkuraisilta. Olipa tuo vaikutus päässä tai jaloissa, vinkeä laitos joka tapauksessa. Olen saanut tällä myös elämäni ensimmäisen fritsun, pakaraani. Ohjeissa käskettiin kokeilla myös kupin paikallaan pitämistä. Minähän kokeilin ja mainio mustelma siitä syntyi. :D

Tämän kanssa kannattaa käyttää jonkinlaista hierontaöljyä tai kosteusvoidetta, jotta kuppi liikkuu iholla helposti. Muutaman kokeilun jälkeen löysin laatikkoon hautautuneen Born to Bion Elixir Sublimant* -kuivaöljyn. Tuote on ihan huikea! Tuoksu on hennon vaniljainen ja tää imeytyy hyvin - erityisesti näiden kuppien kanssa, ei jää tahmaiseksi ja lopputulos on silkin sileä. Ilman näitä kuppeja olisin varmasti pistänyt nämä öljyt kiertoon! Hyvä löytö siis.


Joko tilasitte selluliittikupit? :D

*Tuote saatu

keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Operaatio kulmakarva etenee

Helmikuussa päätin ryhtyä kasvattelemaan kulmakarvojani. Tai en minä oikein tiennyt kasvaako niitä yhtään ylimääräistä.

Maltoin olla nyppimättä hajakarvoja noin kaksi viikkoa, sitten poistin kyllä kaikki, jotka olivat täysin muualla kuin niissä kulmissa. Kasvatus tuotti kuitenkin tulosta.

Ennen ja jälkeen -kuvat ei oo ihan vertailukelpoisia, sillä ennen kuvissa, mutta niitä voi tuon linkin takaa käydä kurkkimassa.


 Vaaleat ja onnettomat nää on edelleen, mutta ei ne nyt ihan niin ohuet ole kuin helmikuun alussa.


Oikea kulma kasvoi jokseenkin tuuheaksi alkupäästään, mutta muoto oli tuskastuttava, joten siistin sen kuitenkin suunnilleen samaan - ihan nättiin - muotoon kuin vasemmankin kulman. Kulmien väri tekisi kyllä terää.

Kyllä ne kulmakarvatkin kuitenkin kasvaa! Jei!

sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Bold metals


Real techniques ei ole koskaan oikeen kiinnostanut mua (sivellin)merkkinä. Siihen on kaksi syytä: 1. Mulla on ennakkoluuloja siveltimien tekokuitukarvojen suhteen. 2. Ne RT-siveltimet nyt on ihan uskomattoman rumia mun makuuni.

Bold metals teki kuitenkin ulkonäkönsä ansiosta vaikutuksen ja ne tekokuitukarvatkaan huonoja voi olla, koska RT:t on ehkä hehkutetuimpia siveltimiä vähään aikaan. Siveltimiä tulee kolmessa eri sarjassa. Keltakultaiset meikkipohjan työstöön, roseekultaiset kasvojen muokkaamiseen (onko tähän mitään fiksua suomenkielistä ajatusta?) eli poskipunalle ja varjostuksiin, hopeiset sitten silmämeikkiin.


Sain hetki sitten ahnaat tassuni näihin kaunokaisiin ja odotukset oli hintoihinsa nähden aika kovat. Esim. poskipunasivellin 24 puntaa, noin 35 euroa, iso luomivärisivellin 15 puntaa, noin 22 euroa. RT:n perussiveltimistä poskipunasiveltimen saa Suomesta alle 13 euron ja 22 eurolla saa jo käytännössä viiden silmämeikkisiveltimen setin.

Täytyy myöntää, että nää on kyllä vähintään yhtä pehmeitä kuin Herra Kissasen tassu. Karva nappaa puuterimaisetkin tuotteet ihan mukavasti mukaansa ja onhan nää nyt aika nättejä!

Miinukset antaisin kuitenkin siitä, että varret on oikeasti onttoa muovia, odotin vähän metallisia varsia. Varsi on muuten myös kulmikas! Ei se nyt ehkä miinus ole, mutta en kyllä kuvien perusteella tätä seikkaa tajunnut - ennen kuin nyt. Miinus on kuitenkin se, että varsinkin noissa kahdessa isossa kasvosiveltimessä painotus on päin metsää. Roseekultaiset kaunottaret ovat varsin etupainoisia, joten eivät ole kovin mukavat kädessä, otteen täytyy olla aika jämäkkä ettei sivellin luiskahda käsistä. Veikkaisin, että sama "vika" on myös niissä kultaisissa kasvosiveltimissä, joita en tällä kertaa ostanut.


Sen innoittamana, että ostin nyt lisää siveltimiä, luovuin jo muutamasta. Pitäisi vielä katsoa sivellinlaukku läpi jos vielä jonkun kykenis antamaan eteenpäin. Katsotaan nyt ensin millaiseen käyttöön nämä jää.

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Puuterirasian uusi elämä


Hamsteri täällä taas! Olen vuoden alusta tyhjentänyt puuterirasian jos toisenkin ja isoimmalle eli Sensain irtopuuterirasialle keksin uutta käyttöä.


Mulla on ollut jos jonkinlaista epämääräistä purkkia ja purnukkaa sivellinsaippualle, mutta ne on aina vähän ällöjä ja epäkäytännöllisiä. Puuterirasia on tarkoitukseen juuri sopiva! Sensain purkissa on iso tila puuterivipalle eli tässä tapauksessa saippualle ja reiät mahdollistaa saippuan kuivumisen kauttaaltaan ja pohja on helppo tarvittaessa pestä nostamalla annostelija pois. Kaiken lisäksi purkki on siistin näköinen ja pysyy pystyssä - toisin kuin se edellinen naamioshakerin kansi, joka toimitti saippua-alustan virkaa.


torstai 9. huhtikuuta 2015

Liiketalouden pääsykokeet

Mennään vähän kauneusaiheiden ulkopuolelle tänään. Aloitin syksyllä liiketalouden opinnot Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ja pääsykokeisiin valmistautuessani yritin etsiä jos jonkinlaista tärppiä valintakokeeseen. Nyt on se hetki vuodesta kun joku saattaa niitä tulevia valintakokeita stressata niin tässä vähän apuja.

Netissä kiertää aika sitkeä huhu, että liiketaloutta on tosi helppo päästä opiskelemaan ja lukemisia ei tarvita yhtään, mutta väitän että huhut on laittanut liikkeelle ihminen, joka ei ole koskaan yrittänytkään, sillä kokeessa tarvittiin aikamoista nippelitietoa tai ainakin ihan aidosti ennakkomateriaaleihin pohjautuvaa osaamista.


Viime keväänä valintakokeeseen kuului kolme ennakkomateriaalia. Yksi materiaaleista oli Fazerin toimintakertomus, toinen oli yrityksen perustamisopas ja kolmas oli lähes 100-sivuinen englanninkielinen teksti kaupankäynnistä Suomessa.

Materiaalit on kuulemma olleet samantyyppisiä joka vuosi, tosin keväällä 2013 englanniksi oli ollut tyyliin 15-sivuinen juttu.

Ihan ensiksi kannattaa tutustua Valmennuskeskuksen YouTube-videoihin, sain yhden videon katsomalla tosi tärkeää infoa esim. siitä, että kokeessa on aina esseekysymys ja se yleensä tulee englanninkielisestä materiaalista. Videoita täältä.


Sanasta sanaan ei juttuja missään nimessä tarvitse osata, mutta vaikkapa toimintakertomuksesta tulisi tietää pääpiirteissään myös olennaisia lukuja. Jonkinlainen toimintakertomus on kuulemani mukaan ollut ainakin viime vuosina varmasti mukana. Teksteissä on hyvä huomata myös se, että kokeisiin kysymykset tulevat nimenomaan ennakkomateriaalista, joten mitään asiaa ei välttämättä kannata pitää ihan itsestäänselvyytenä. Kesän 2014 pääsykokeissa mm. kysyttiin arvonlisäveroasioita ja itse vastasin todennäköisesti väärin, koska en vastannut kysymykseen aineiston perusteella. Perus alv-kantahan on tällä hetkellä 24, mutta yksi materiaaleista oli sen verran vanha tapaus, että siinä alv:stä puhuttiinkin 23 prosenttina.

Englanninkielinen ennakkomateriaali saattaa äkkiseltään tuntua pahalta. Joku suositteli, että suomentaa tekstin sanasta sanaan - mikä varmaan onnistuukin lyhyemmissä teksteissä - mutta pitkissä jutuissa tärkeämpää on oikeasti se, että osaa sisällön pääpirteissään. Viime vuonna esseekysymys oli tyyliin Suomen vientimahdollisuudet ja piti kertoa viisi mahdollisuutta. Koko tekstin tuli mahtua yhdelle rivitetylle A4-paperin puolelle. Eli ei siinä kauheen pikkutarkkoihin asioihin pääse. Mun tekniikkani lukiessa oli se, että kävin tekstit kokonaisuudessaan kolmeen kertaan läpi. Mullahan on lukihäiriö, joka ei varsinaisesti näissä auta. Eka lukukierros meni kutakuinkin näin: Tunsin kyllä ymmärtäväni jokaisen yksittäisen sanan, mutta tekstistä ei vaan saanut tolkkua, puskin silti tekstin läpi. Toisella kierroksella homma alkoi olla jo ihan selkeää tekstiä, joten lukiessani alleviivailin ja tein kuvallisia muistiinpanoja. Kolmannella kierroksella kävin läpi lähinnä alleviivaukset ja kertailin mielestäni tärkeimpiä juttuja. (Materiaalit oli muuten sähköisiä, mutt pdf-tiedostoihin voi yleensä tehdä yli- tai alleviivauksia niin kuin tavalliseenkin paperiin!)


Itse pääsykokeessa kannattaa ehkä vähän osata laskea. Oma kokeeni sisälsi esseen lisäksi vain monivalintakysymyksiä ja vääristä vastauksista sakotetaan. Luulen, että oman kokeeni pääsin läpi sillä, että matemaattisia taitoja testaavassa osuudessa vastasin vain niihin, joihin osasin varmasti vastata,  oikean vastauksen arpominen olisi todennäköisesti mennyt päin seiniä ja koko kokeen pistemäärä olisi tippunut. (Olinhan siis laskenut kerto/jakolaskua vaativampaa viimeksi yo-kirjoituksissa 2006...)

Ei muuta kuin onnea matkaan!

sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Väriä kasvoilla

Täällä blogissa ei juuri meikkailuja minun kasvoillani näy, mutta mainitsen aina työjutut. Tässä olisi taas yksi parin viikon takaa. Monestit työjutut on ihan yhtä tylsiä esitellä kuin ne omat meikit, koska se meikki harvoin on kuvan pääasia. Nyt sai taas vaihteeksi vähän irrotella.


Ihastuin uudestaan Urban Decayn 24/7 Glide-on eye pencil -kyniin. Nämä on kyllä nimensä arvoiset kapistukset.

Kuvat Liisa Salonen, malli Suvi E Fashion unitilta

Muuten käytössä olleet (luomi)värit löytyi Sleekin Ultra Matts V1 ja V2 -paleteista. Nää on ehkä kätevintä pitkään aikaan: Yhdessä paletissa on kaikki tarvittava neutraali (V2) ja toisessa paletissa kaikki muu tarvittava eli ne värit. Pienessä paketissa saa keikalle kuljetettua tarpeeksi ja mahdollisesti enemmänkin.


Huulilla on kokeiltu jotain mahdollisesti jännää. Huulet on kauttaaltaan värjätty Make Up Storen Maria Montazami -rajauskynällä ja ylähuulella on lisäksi rajauksen saman merkin pinkki Fluffy, jota ainakin pyrin liukuvärjäysmäisesti häivyttelemään toisen kynän kanssa.


keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

Muotoiluraudan puhdistus


Ei tule ehkä ensimmäisenä mieleen, mutta muotoiluraudatkin kannattaa putsata silloin tällöin. Hiuksista ja hiustuotteista tulee yllättävät määrät moskaa rautoihin. Sen lisäksi, että se lika ei näytä kovin kivalta, se saattaa vaikeuttaa raudan käyttämistä, sillä rauta ei liu'ukaan enää kovin kätevästi.

Putsaus on ihan yksinkertainen operaatio, johon tarvitsee esim. vanulappuja/pehmeän mikrokuituliinan ja jonkinlaista alkoholipitoista puhdistusainetta. Alkoholi liuottaa lian nopeasti ja minkäänlaista raapimista ei tarvita.



Uusin

Perfektionismin loppu

  Pefektionismi sanana herättää monesti hyvin erilaisia tunteita. Joillekin se aiheuttaa vilunväristyksiä, sillä he kokevat, että kun ihmine...