Ponneaineettomat kuivashampoot testissä

Jos olet lukenut blogiani pidempään, niin ei varmaan tule yllätyksenä, että kuivashampoo on minun eniten käyttämäni kosmetiikkatuote. Varmaan siitä syystä kaverini muutama vuosi sitten kääntyi puoleeni kun etsi ponneaineetonta kuivashampoota. Olin siihen mennessä nähnyt vain yhden ja pakkaus oli todella huono käyttää. Muistaakseni haisikin pahalta. Tämä oli Swiss o parin Frottee. Nyt tilanne voisi olla toinen, mutta edellinen kokemus on pitänyt minut kaukana tästä tuotteesta.

Olen varmaan myös kertonut siitä, miten kaikki miespuoliset tutut pitävät perinteistä spraymallista  kuivashampoota myrkkynä. Se kuulemma polttaa keuhkoja. Minullahan se astma on, eikä ole koskaan haitannut! Yritän kuitenkin sopeutua siihen, että käytän kuivashampoota vain kun olen yksin kotona. Viimeisen vuoden aikana olen kuitenkin ilahtunut siitä, että perinteiselle painepullomuodolle on myös tullut vaihtoehtoja! 

Ensimmäisenä silmiini osui Styledryn kakkumaisessa muodossa oleva kuivashampoo. Tämä on muodoltaan tosi kätevä ja purkkia voi helposti kuljettaa vaikka laukussa mukana. Menisipä pakkaus lentokoneessakin niin, että ei tarvitsisi huolehtia litran pussin vetävyydestä - tämähän kun ei ole neste. Rasian sisällä on meikeistä tututtuun tapaan kaksi kerrosta: alimmassa kerroksessa säilytetään pientä mukana tulevaa sutia ja ylemmässä kerroksessa on itse puuteri. Tuote itsessään toimii ihan loistavasti eikä ole tarvinnut kuunnella huutoa myrkyttämisistä. Ainoa miinus tässä on tuoksu, josta en itse tykkää yhtään "Orange blossom" kuulostaa minusta ihan joltain Airwickin uutuustuoksulta. Minähän en voi sietää vessanraikastimia, joten tämä tuoksu ei ole minun mieleeni. Toivon vain ettei muille tule tätä assosiaatiota tuoksusta ja yritän olla hengittämättä niinä päivinä kun olen tämän tuotteen hiuksiini valinnut. Voisi kai olla pahemminkin. 11 grammaa tuotetta maksaa 14,90 euroa. Myynnissä ainakin Sokoksella ja Stockmannilla.

Jos ihan tarkkoja ollaan, niin seuraava tuote ei välttämättä mene kategoriaan ponneaineeton, mutta muotovaahtomainen koostumus eroaa kuitenkin siitä spray-Raidista. Vaahto ei ainakaan vielä ole aiheuttanut kellekään hengenahdistusta tai muita epämukavia fiiliksiä. Vaahtoa puristetaan ensin käsiin, hierotaan hiuksiin ja kuivataan/annetaan kuivua. "Puhdistusteho" ei ole riittävin mahdollinen omissa rasvoittuvissa hiuksissani. Lopputulos on kuitenkin parempi kuin ilman, se lienee pääasia. Vaikka kuivashampoo on ehkä teknisesti ihan oikea termi, miinusta tuote saa kuitenkin siitä, että muotovaahdon tapaan aine täytyy kuivata. Kuivaaminen onnistuu nopeimmin föönillä ja jos minulla aamuisin olisi kiinnostusta ja aikaa föönata tukkani, miksi en silloin saman tien pesisi hiuksiani?

Ihan ok tuote, mutta mieluummin haisen vessanraikastimelta, sillä Styledry tekee parempaa työtä. Ikoon kuivashampoovaahtoa saa 150ml 15,90 eurolla. Tätäkin olen nähnyt erityisesti Sokoksilla ja Stockmannilla.

Viimeisenä pienin ja sisukkain Swell-kuivashampoo. Swell tulee tosiaankin pienessä ja näppätässä pumppullossa. Ei painepulloa, vaan todellakin pumppullo. Pakkaus annostelee hienoakin hienomman puuterin hyvin, eikä tukka ole muuttunut valkoiseksi. Imee rasvaa oikein hyvin ja on helppo harjata pois. Tukka näyttää aina puhtaalta tämän tuotteen jäljiltä. En tiedä olenko enemmän ihastunut itse tuotteeseen vai pakkaukseen. Saisikohan pakkausta täytettyä jollain halvalla puuterilla tyhjennyttyään? Tuoksu on vähän tympeä, puuterinen, mutta ei haittaa päivän aikana ollenkaan, sillä haju joko haihtuu tai siihen tottuu. Tämäkin menisi heittämällä lentokoneessa käsimatkatavaroihin! Swell on näistä kaikista ehdottomasti kallein, 14,5 grammaa maksaa noin 24 euroa. Tosin tuotettaa myy Look Fantastic, jolla on aina joku alekoodi olemassa. Tällä hetkellä tämän tuotteen saisi 15% alennuksella, jolloin hintaa jäisi 1,40 euroa grammaa kohden, mikä on ihan vertailukelpoinen Styledryn kanssa, joka on 1,35 euroa grammalta.

Ahdistaako kuivashampoot henkeä tai oletko löytänyt muita ponneaineettomia?

Tuotetestausta uudelle hiustenhoitosarjalle

*Postaus sisältää tuotteita, jotka on saatu kiitoksena tuotekehitykseen osallistumisesta

Viime vuoden puolella eräs kauneusbloggaaja etsi kiinnostuneita uuden hiustenhoitosarjan tuotekehitysvaiheen tuotetestaukseen. No tottakai! Kukapa kampaaja ei haluaisi olla sanomassa omaa mielipidettään tulevista uutuustuotteista Tai bloggaaja, joka ei haluaisi päästä kokeilemaan uusia tuotteita.

Suomessa tehdään niin paljon loistavia hiustuotteita, että en edes yrittänyt arvata kuka tuota sarjaa kehittää. Olisin varmaan yllättynyt vaikka valmistaja olisi ollut Berner ja XZ, mutta ensimmäisen testauspaketin saatuani olin positiivisesti yllättynyt. Valmistaja oli ylöjärveläinen Lh-beauty, joka on minulle tullut tutuksi nimenomaan blogiympyröistä - vuosien takaisesta Tampere-miitin lahjakassista nimittäin löytyi Oliivi-tuotteita. Silloin olin erityisen vaikuttunut Leaping Bunny -sertifikaatista ja vegaanisuudesta. Nämä oli asioita, joita en ajattelut pienehköllä suomalaisella merkillä olevan.

Oli todella mielenkiintoista päästä testamaan jotain ihan uutta, jotain mistä ei saanut hiiskua ennen tuotteiden lanseerausta. En tiedä tehtiinkö tuotteisiin muutoksia vaikkapa omien ajatusteni pohjalta, mutta onhan se aika hieno fiilis tietää olleensa mukana vaikuttamassa. Varsinkin kun tykkäsin monesta testatusta tuotteesta. Hiustuotteissa minulle on olennaista, että ne hoitavat ja tuntuvat hoitavan, eikä "vain" pinnoita hiusta. Testausvaiheessa jouduin välillä toteamaan, että omalle tukalleni vaan vaadittiin hyvin järeitä toimia. Sain loppukesästä vielä useamman kilon valmiita tuotteita. Pakkaukset ovat kaikessa yksinkertaisuudessaan nättejä ja ennen kaikkea toimivia. Pumppupullot on ehdoton plussa!

Yksi isoin asia minulle on kuitenkin se, että koostumukset eivät saa olla liian vetisiä. Moni marketissa myytävä hiustuote on todella hyvä, mutta litrahinta on lopulta ihan yhtä kamala kuin kampaamotuotteissakin, koska niitä joutuu määrällisesti käyttämään paljon enemmän. Mitä vähemmällä määrällä pärjää kerralla, sen paremman diilin tuntee tehneensä. LhB-tuotteissa hinta ja laatu kulkevat minusta oikein mainiosti käsi kädessä. 400 ml pumppupulloissa tulevat tuotteet ovat koostumukseltaan juuri sopivia, ei liian vetisiä ja hintaa yhdellä pullolla  on 19,90 euroa, joka jättää litrahinnaksi 37,25 euroa. Jos vertaa vaikka yhteen suosikkimerkkiini Redkeniin, litrahinta menee yleensä päälle sataan euroon! Koen että laadullisesti näiden kahden merkin vertaaminen on ihan reilua. Jos taas ajattelee jotain perinteistä markettituotetta, vaikka Elvitalia, joka on näennäisesti halpa ja helppo napata hyllystä sen takia, hintaa 200 ml pullolla on noin 5,50 euroa eli litrahinnaltaan 27,5 euroa. Suoraan litrahintoja vertaillen siis toki edullisempi, mutta määrällisesti Elvitalia vain on käytettävä kerralla paljon enemmän, sillä pääsääntöisesti markettituotteiden halpuus tulee siitä, että niissä on suhteellisesti enemmän vettä.

Ehkä kuitenkin paras asia, mitä tämä kokeilu minulle opetti oli oivallus siitä kuinka paljon hyviä hiustuotteita Suomessa tehdään. Meillä on Lh-Beauty, SIM, Cutrin, Berner ja esim. XZ, KC Professional ja tässä vasta isoimpia! SIM vielä tekee aika monen pienemmän tuotemerkin tuotteita alihankintana. Varmaan olisi voinut nähdä kun lamppu syttyy pääni päälle: Miksi ostaisin hiustuotteita, jotka ovat matkanneet suunnattoman monia satoja - tai tuhansia - kilometrejä ennen kuin ne edes pääsevät Suomeen. Vettä meillä on kyllä omastakin takaa, joten jos ostaa Suomessa tehdyt tuotteet, on itse asiassa tehnyt itselleen, suomalaisille yrityksille ja maailmalle palveluksen. Aika win-win-win. Tästä lähtien en osta muuta kuin Suomessa tehtyjä hiustenhoitotuotteita, muulle en näe järkeä.

Onko suomalaiset hiustuotteet tuttuja?

Mikä vikana Curly Girlissä?

Muutama viikko sitten kirjoitin Curly Girl -hiustenhoitomenetelmästä pintapuolisesti. Tällä kertaa ajattelin kertoa miksi minä en ole hurahtanut. Yksinkertaisuudessaan en tykkää lähestulkoon fanaattisesta ehdottomuudesta ja tietystä kyseenalaistamattomuudesta. Olipa aihe mikä tahansa, niin en arvosta oikeastaan kumpaakaan ominaisuutta ajattelussa. Janosin lisätietoa Curly Girlistä ja liityin suomalaiseen yli 70 000 ihmisen (!!!) Facebook-ryhmään. Innostus lopahti aika nopeasti, koska menetelmä tuntuu perustuvan nimenomaan täyteen ehdottomuuteen. Meinasin näin kampaajan näkökulmasta avata muutamaa myyttiä, jotka ryhmässä ihmetyttivät.

Vaikka en nykyisin päivittäin - tai edes viikoittain - tee töitä hiusten kanssa, olen kuitenkin enemmän kuin hyvin suorittanut parturi-kampaajan opintoni ja kyllä niitä työssäolovuosiakin tuli useampia. Väitän siis, että hiusasiat on minulla hallussa aikamoisen hyvin. Koska arvioin myös Curly Girliä kampaajataustaani vasten, on minun ollut vaikea ottaa niitä oppeja sellaisenaan käyttöön.

Curly Girlissä hiusta ja sen hoitoa arvioidaan ainoastaan yhden ominaisuuden perusteella: kiharuuden. Kampaajan penkkiin istuvan hiusta arvioidaan muun muassa kunnon, hiuslaadun, rakenteen, menneisyyden ja toisaalta tavoitteiden kautta. Haluan korostaa, että minusta on huikeaa kuinka kiharaa tukkaa saa todellakin näyttää ja se on SE juttu, mutta samalla ei pitäisi unohtaa niitä muita hiustenhoidon perusteita.

Myytti 1: Pelkkä hoitoainepesu riittää

Kun hiusta pestään ainoastaan hoitoaineella, vähän sivuutetaan niinkin iso asia kuin hiuspohjan elämä. Moni sanoo, että hiuspohja alkaa kutista ja voida huonosti pelkällä hoitoainepesulla. Taustalla voi ihan aidosti olla, että sitä päänahkaa pitäisi hoitaa toisella tavalla ja se kaipaisi shampoopesua ainakin silloin tällöin. Eihän kasvojenkaan ihoa pestä päivittäin hoitoaineella, miten hiusten, hattujen ja huivien alla muhiva hiuspohja olisi erilainen? Tai toki voi pestä, mutta pesu ei sopisi kaikille. Jos vaikka kerran viikossa pesee hiuksensa vaikka sillä sulfaattejakin sisältävällä shampoolla, ei kihara häviä mihinkään. Kihara on kuitenkin hiuksen ominaisuus, ei ominaisuus pesulla häviä.

Myytti 2: Hiustenlähtö lisääntyy

Curly Girlin yksi ehdottomimmista säännöistä on, että hiuksia ei juuri harjailla. Normaalisti päivän aikana ihmispäästä irtoaa noin 50-100 hiusta. Kun hiuksia ei harjata, suurin osa niistä päätyy pesun aikana lattialle ja silloin määrän näkee ihan eri tavalla kuin aiemmin. Sinällään harjaamattomuus ei  ole ongelma jos tukka ei ole taipuvainen takkuihin. Ehkä kuitenkin oman mielenrauhan ja viemärin hyvinvoinnin kannalta voisi olla hyvä harjata hiukset ennen pesua. Tällöin suurin osa irronneista hiuksista jää harjaan eikä viemärintukkeeksi. Itse asiassa kampaaja tekee kauneimmat kiharat kun hius on kuiva ja suortuvia kammataan tai harjataan lempeästi.

Myytti 3: Silikoni ei tee hiuksille hyvää

Otin osaa keskusteluun, jossa eräs innokas kysyi sopiiko menetelmä äidin harmaille hiuksille. Oma vastaukseni on miksi ei? Aika äänekkäänä ryhmänä oli kuitenkin "Mitä hyvää silikoni ja sulfaatit tekisivät harmaalle hiukselle kun ne tekevät pahaa muille hiuksille?" -kyselijät. Silikoni "meikkaa" hiusta ja tekee siitä pehmeämmän. Harmaa hius on yleensä rakenteeltaan tosi jämäkkää ja moni silikonipitoinen tuote yksinkertaisesti tekee jämäkästä harmaasta hiuksesta pehmeämmän ja paremmin käsiteltävän. Sen sijaan ei se mikään paholainen ole! Moni kiharahiuksinenkin on hyötynyt suuresti silikonien pehmentävästä ja silottavasta vaikutuksesta. Silikonien ja sulfaattien käyttö on tietysti monelta osin hyvin mielipidekysymyksiä, mutta täytyy osata erottaa oma mielipide ja fakta. Fakta on se, että silikoneilla on aikansa ja paikkansa, monet hiukset suorastaan hyötyvät tietyistä silikoneista. Mielipide puolestaan on, että ne tekisivät pahaa yhtään millekään hiukselle. Sama saarna koskee tietysti niitä sulfaatteja.

Myytti 4: Hiuksen huokoisuus ja kuivumisaika

Curly Girlissä on olemassa käsitteet, jotka kuvaavat hiuksen huokoisuutta: high porosity ja low porosity eli vapaasti suomentaen hyvin huokoinen ja vähän huokoinen hius. On selvää, että mitä huokoisempi hius on, sitä helpommin se imee kosteutta itseensä. Olin kuitenkin pudota tuoliltani kun luin CG-menetelmän kannattajien käsityksen hiusten kuivumisajoista. Facebook-ryhmässä oli hyvin tarkkaa tietoa mitä menetelmä on ja mitä käsitteet ovat. Kuivumisajoista oli sanottu näin: "Voit usein saada käsityksen hiusten huokoisuudesta sen mukaan, kuinka kauan hiukset ilmakuivuvat pesun jälkeen. Korkeahuokoiset hiukset ovat yleensä täysin kuivia alle 2 tunnissa. Keskikorkea / normaali huokoisuus keskimäärin 4-6 tuntia. Matalahuokoisuus kestää usein 8 tuntia tai enemmän."
Koulutukseni, kokemukseni ja maalaisjärkeni perusteella tiedustelin onko ohjeissa virhe. Miten hyvin huokoinen hius, joka imee vettä itseensä kuin sieni, kuivuu nopeimmin ja ei-huokoinen, lasimainen hius kuivuisi jopa yhden työpäivän verran. Rehellisesti sanoen järkytyin keskustelun kulusta ja aloin kyseenalaistamaan omaa osaamistani ja melkein älyäni.

On sanottava, että tämä ei tosiaan ole mikään käännösvirhe tai vain suomalainen juttu, vaan ihan oikeasti kauempaa lähtevä Curly Girl -käsitys. Valitettavasti olen kaikki oppikirjani aiheesta myynyt jo eteenpäin ja ammattitiedot on monesti niitä, jotka löytyvät vain ammattilaisilta ja oppikirjoista. Sen sijaan Curly Girlin kanssa tilanne on se, että kun tietoa lähdetään lainaamaan toisesta lähteestä, lopulta ollaan sen yhden mielipiteen päälle rakentuvan mielikuvan varassa ja kaikilla on väärä tieto aiheesta. Tällöin siitä väärästäkin ikään kuin tulee totuus. Tieteen puolella on ihan oikeasti asioita, joissa tulee uutta tietoa ja ymmärrystä ajan kanssa, silloin vanhat tiedot saattavat osoittautua vääräksi.  On vaikea kuvitella, että hiuksien rakenteessa olisi tapahtunut mitään mullistavaa. Toisaalta pelkästään oma kokemus ja Youtube - jossa asiantuntijana voi toimia ihan kuka vain, joka vain suostuu omia mielipiteitään kertomaan - eivät kuitenkaan taida ihan toimia luotettavina lähteinä. Osa menetelmän käyttäjistäkin on ihmetellyt kuinka tietyt huokoisuutta ilmaisevat testit antavat ristiriitaisia tuloksia keskenään. Syynä lienee hassu käsitys siitä miten kosteus imeytyy hiukseen ja kuinka kauan kuivumisessa kestää. Kampaajana näkemykseni on siis, että high porosity ehdottomasti tarkoittaa pitkään kuivavaa hiusta.

Olen tietysti valmis muuttamaan kantaani, mutta siihen vaaditaan vähän enemmän kuin Youtube. Jos joku voi esimerkiksi tarjota mikroskooppia ja erilaisia hiuksia, olen valmis kokeilemaan! :)

Myyttejä varmasti näin suuren suosion saaneen asian tiimoilta löytyy enemmänkin, mutta nämä tuntuivat aloittelevalle CG-kokeilijalle räikeimmiltä.

Mihin kauneusmyytteihin olet itse törmännyt?

Ei ihan Curly Girl

Olen ollut ihan ulkona koko somesta varmaan viimeiset puoli vuotta. Olen silti onnistunut kuulemaan Curly Girl -metodista. Tämä on siis tullut Suomeen aika isosti. Mistä siis on kyse? Yksinkertaisesti ja iloisesti voisi sanoa, että CG on tapa hoitaa ja käsitellä kiharaa hiusta. Kiharat ei varmaan ole ollut näin "in" sitten ysäripermisten. Huikeeta!

Vanhemmat lukijat ehkä muistaa, että mun oma tukkani on varsin laineikas, jollei ihan kihara. Se tietysti tuottaa haasteita myös hoidon suhteen. Ainakin oman tukan iso kihara tarvitsee tosi paljon kosteutusta ja tukea, että tukka jaksaa pysyä laineikkaana. Siitä on oikeastaan koko CG:ssä kyse ja miksi en kiinnostuisi omaa tukkaa koskevasta hoitotavasta? Kaikkea pitää kuulemma kokeilla.

Homma toimii näin:

1. Tukka pestään ensimmäisessä käsittelyssä "viimeisen kerran" hyvin vaahtoavalla shampoolla.

2. Hiuksiin laitetaan silikoniton* ja alkoholiton hoitoaine.

3. Tarvittaessa voidaan käyttää myös silikonitonta ja alkoholitonta hoitonaamiota.
Hiuksia saa harjata ainoastaan tässä kohtaa, ei missään nimessä pesun jälkeen tai kuivana.

4. Käytännössä märkiin (ei edes pyyhekuiviin) hiuksiin levitetään vesiliukoista geeliä tukemaan.

5. Plopataan: Kääritään märkään tukkaan sileä, pehmeä pyyhe, esim. vanha t-paita ja annetaan olla noin 15 minuuttia.

6. Hiusten annetaan kuivua sellaisenaan tai hiustenkuivaajalla diffuusorin kanssa.

7. Cast: Poistetaan geelin aiheuttama kova kuori rutistelemalla tukkaa, että se pehmeenee, mutta kihaea jää.

9. Jatketaan kohdasta 1, mutta vaahtoavan shampoon tilalla on joko hoitoaineella tai sulfaatittomalla shampoolla pesu.

Monessa mielessä tämä on juuri sitä hoitoa, mitä omille hiuksilleni harrastan. En kuitenkaan orjallisesti välttele peseviä shampoita tai silikoneja hoitotuotteissa. Silikoneilla on aikansa ja paikkansa hiustenhoidossa, oikeasti. Sitä paitsi, pelkällä hoitoainepesulla oma tukkani haisee kuivanakin ihan märältä koiralta. Jatkan siis oikeaa pesua säännöllisesti. Välillä tykkään kyllä pestä hoitoaineella (jonka lätkin kuivaan hiuspohjaan, silloin "pesee" hyvin) ihan pitääkseni päänahkani kutiamattomana.

Oma tukkani on malliltaan ja pituudeltaan vähän välivaiheessa. En siis kauheasti pidä hiuksia auki, mutta olisihan se kiva jos tukka näyttäisi kiharalta myös kiinni ollessaan. Siksi olen hyvin kiinnostunut tästä helposta ja aika yksinkertaisesta muotoilupuolesta.

Mutta se geeli. Geeli on sellainen tuote, jota en ole onnistuneesti käyttänyt kuin 20-luvun kammatuissa laineissa. Hyvät geeli maksaa kuitenkin ihan kohtuullisen summan, mitä jos se jääkin lähes käyttämättömäksi?

Kuulin että geeliä voi tehdä itse! Sitä on kokeiltava, tietysti. Itse tehty geeli tehdään pellavansiemeniä keittämällä ja varsinaiset siemenet siivilöimällä. Ajattelen ruoan käyttöä kosmetiikassa vähän ristiriitaisesti. Tällä kertaa kuitenkin kokeilunhalu ja into meni kaiken etiikan edelle. Ajattelin vielä että voihan siivilöidyt siemenet käyttää vaikka kuitulisänä smoothiessa.

Heitin kattilaan kolmisen desiä vettä ja noin 3/4 desiä pellavansiemeniä. Annoin porista kunnes koostumus oli sopivan geelimäistä. Tässä kohtaa saatoin myös unohtaa seoksen kattilaaan viilenemään noin puoleksi tunniksi. Viilentynyt geeli oli hyvin paksua.

Otin tyhjän lautasen, päälle asetin siivilän. Tällähän ne pellavansiemenet saisi nopeasti ja helposti eroteltua. Kumosin geelimönjää siivilälle. Odotin siivilöitymistä. Mitään ei tapahtunut. Otin lusikan avuksi. Tahma oli niin kiinteää, että siivilä oli hyödytön. Olin nähnyt videon, jossa geelintekijä siivilöi geelin sukkahousujen läpi (Pirkka-niksit, täältä tullaan!). Nappasin yhdet vähän pieneksi jääneet sukkahousut, tungin pellavansiemenmössön sukkahousuihin ja aloin puristella. Stressipallo siitä tuli! Geeli oli niin paksua, että kun aine lopulta tuli siiviläsukkahousujen läpi, läpi puskeva aine itse asiassa oli niitä itse siemeniä. Olin saanut puristettua sukkahousut rikki.

Ei muuta kuin aine uudestaan kattilaan, lisää vettä ja pieni kiehautus. Vieläkään aine ei mennyt siivilästä läpi millään, mutta onneksi sukkahousuissa oli vielä toinen lahje. Silikonisen patakintaan läpi sain puristeltua vähän vetisen geelini purkkiin. Voitto. Geeli varmaan vielä vähän hyytyisi viiletessään. No ei se hyytynyt. Päätin silti kokeilla. Geeli oli niin vetistä, että ehkä puolet päätyi kylpyhuoneen lattialle, neljäsosa hiuksiin ja loput harteille. Eikä muuten edes pitänyt niitä kiharoita yhtään sen kummemmin kuin ilmankaan.

Kuten arvata saattaa, se kuitulisä meni kyllä bioroskikseen sukkahousukäsittelyn jälkeen. Olihan ne pesty ihan asianmukaisesti, mutta en minä silti ehkä luottaisi siihen puhtauteen syömistä ajatellen.

Ei tullut minusta ainakaan tällä kokemuksella geelin tekijää. Ehkä vain marssin johonkin kampaamokauppaan ja aloitan sillä. Tällä hetkellä luulisin saavan tuotteen jollekin kiinnostuneelle eteenpäin jos ei homma ei toimikaan.

Oletko kiharatukka tai Curly Girl -metodin noudattaja?

*Silikoni on sallittua jos se on vesiliukoista.

Pehmeä, ilmava ja hoidettu kuontalo

Sain syksyllä Helenalta  hänelle sopimattomia tuotteita ja ihastuin yhteen ihan täysin. Tuo tuote oli Gorgeous Londonin hiusnaamio. Ihan mieletöntä tavaraa!

Hiukseni ovat vaaleat, reippaasti käsitellyt ja minusta johtumattomistakin syistä hirvittävät kuivat korret. Hoitoaineeltani kaipaan hoitavuutta, pehmeyttä ja sileyttä, mutta en missään nimessä päätämyöten kulkevia, raskaita hiuksia - tukka kun rasvoittuu liian nopeasti ilman tätäkin ominaisuutta.

Koostumukseltaan tuote on todella paksua. Ainetta purkista kaapiessa tuli sellainen olo, että levitän tuhtia jalkavoidetta hiuksilleni. Oli mitä oli, mutta se toimii! Tämän kanssa tukkani on kaikkea sitä, mitä haluan: ilmava, pehmeä ja sileä.

En yleensä esittele roskiani täällä, en osaa ottaa niistä hyviä kuvia. Kuvien takia pitikin yrittää jotain vähän luovempaa. Tässä on kuitenkin myös se varsinainen roska, sikäli kun purkin ulkonäkö kiinnostaa.

Aina voi muuttaa mieltään

Kun opiskelin parturi-kampaajaksi meillä oli koulussa käytössä kaksi päätuotemerkkiä Goldwell peruskäytössä ja Davines spa-tuotesarjana. Koulussa tämä spa-homma oli tosi näkyvänä, oli hierovat pesupaikat, oma spa-huone, jossa kaikessa rauhassa musiikin ympäröimänä sai olla rauhassa päähieronnassa ja olipa meillä jopa spa-parranajo.

Davines on merkkinä tosi mielenkiintoinen, mutta jonkinasteisena hajusteyliherkkänä niiden tuoksut on joissain tuotteissa ylitsepääsemättömiä. Nourishing-sarja tuntui tuoksuiltaan ihan kamalalta. Saattoi käydä niin, että harjoiteltaessa hoitoja, minulle käytettiin Nourishing-tuotteita ja jouduin kotiin päästyäni pesemään tukkani ettei tuoksusta tullut päänsärky yltyisi migreeniksi.

Jyväskylämiittiin saatiin muutamia Davinesin näytepusseja ja minulle osui kaksi kappaletta Nourishing vegetarian miracle -näytettä. Jostain syystä päätin kuitenkin kokeilla tuotetta, voisinhan samantien pestä tukkani jollain muulla. Huomasin kuitenkin, ettei tuoksu ollut niin kauhea kuin miltä se silloin muutama vuosi sitten tuntui. Oikeastaan tuote sai harjani tuntumaan sen verran pehmeältä ja sileältä, että kokeilin myöhemmin vielä toisenkin pussin. Päänsärkyjä ei näkynyt ja tuoksukin alkoi tuntua vieläkin edellistä kertaa paremmalta - ei nyt siltikään mikään parasta ikinä.

Eipä sille sitten mitään voi, jotain on tapahtunut ja kaikki on hyvin. Löysin (nykyisin vähän pidemmälle) "pelleperuukilleni" mainiosti sopivan tuotteen. Miinusta tietysti purkista, mutta koska tukka oli helposti selvitettävissä, pehmeä ja kiiltävä, niin kai minä kestän!

Hinta 28 euroa, lähimmän jälleenmyyjän löydät täältä.

Tuote saatu

Mutaa tukkaan

Kävin joku aika sitten ekokampaajalla. Oman kampaajan löytämiseen tunnetusti menee hetki ja kampaajani meni töihin ekokampaamoon. Vaalennetun tukkani kanssa olin tosi skeptinen sen suhteen, mitä hiukseni tykkäisivät ekotuotteista.

Hiuksiin tehtiin jonkinlainen leväpuhdistus ja käytettiin Less is more -tuotteita. En muista milloin hiukseni olisivat tuntuneet niin puhtailta ja samalla tosi hyviltä. Kampaajan kanssa puhetta oli myös savihoidosta, jonka voisi tehdä päänahalle.

Levähoidon jälkeen hiukset ja päänahka pysyivät hyvännäköisinä vielä kolmantenakin päivänä. Hiukseni rasvoittuvat niin nopeasti, että hiuksia on normaalisti pestävä päivittäin. Levästä jäi myös niin mukava tunne hiuksiin, että lähdin vielä etsimään savea Ekolosta. Savea ei löytynyt, mutta löysin Eliah Sahil -merkin jauhemaisen shampoon.

Tuoksu on tosi vahva, sellainen "intian basaari muutti tukkaani" -tyyppinen, mutta tuote muuten on oikeasti tosi toimiva! Jauhetta hierotaan märkään tukkaan, huuhdotaan, lisätään ja vaahdotetaan. Tällä olen saanut venytettyä pesuväliä joka toiseen päivään. Hämmentävintä tässä tietysti on se vaahtoaminen. Pääraaka-aine on savi, mutta mukana on mm. pesupähkinäjauhetta. Ei ihan se savi mitä ajattelin, mutta tämä on varsin toimiva toistuvaan käyttöön.

Mökkielämää

Julistan tässä nyt totuuden, jonka jokaisen minut tuntevan tulisi tietää: Minä en ole mökki-ihminen. En vain voi käsittää miksi minun tulisi haluta keskelle metsää ilman sähköä ja juoksevaa vettä. Olen ihan liian hienohelma, että minulle kelpaisi mikään järvivedellä tukan vanuttaminen tai haisevaan huussiin kömpiminen. Ilmeisesti mökkeilijöille tärkeintä on kuitenkin se, että saa olla luonnon rauhassa ilman muita ihmisiä. Minä olen hoitanut asian toiseen tapaan. Keskellä vilkkainta kesälomakautta menen vanhemmilleni talovahdiksi. Kaikki mukavuudet, pusikkoa vieressä ja yksinäisyydenkin tavoittaa sillä, että koko naapurusto ryntää mökeilleen. Profit!

"Mökkiviikkoni" päätin kruunata ns. mökkishampoolla. Mökkishampoo on hiustuotteita myyneen Smykin näkökulmasta kampaamon tai kaupan isoin ja silti kappalehinnaltaan edullisin tuote, jolla pestään ihan jokainen tukka teinin rasvaletistä rutikuivaan vaalennettuun pehkoon. 

Ihan ei nyt mennä viralliseen mökkikategoriaan, mutta en ole käyttänyt tuotetta kotona, niin ei se kotishampookaan ole? Tuotteiksi valikoitui Berneriltä saadut käsitellyn hiuksen XZ-tuotteet ja Muumi-selvityssuihke.

Siitäkin huolimatta, että tukkani tarvitsee yleensä jonkinlaista silikonipinnoitetta, XZ hoiti hommansa ihan hyvin. Erityismaininta shampoolle. Hiukset ei olleet yksi takku pesunkaan jälkeen! Taisin tosin myös löytää sen suurimman eron kampaamo- ja markettituotteiden hinnassa. Markettituotteet on mun kokemukseni mukaan ihan uskomattomia litkuja, näitäkin tuotteita jouduin käyttämään omaan kuontalooni kolminkertaisen(!) määrän verrattuna käyttämiini kampaamon puolelta löytyviin, hinnakkaampiin tuotteisiin.

En varmaan ole ihan Muumi-selvityssuihkeen kohderyhmää, joten selvitysominaisuuksista en runoile sen kummemmin, mutta se tuoksu! Muumi-suihketta suihkii kutreihinsa ihan jo tuoksun takia. Mun nenääni selvityssuihke tuoksuu ihan hattaralta ja kirpeiltä punaisilta karkkirenmeiltä.

Tässä vielä - ei kesäkissa, vaan forever-kissa - Herra Kissanen "mökkifiiliksissä".