Näytetään tekstit, joissa on tunniste muoti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste muoti. Näytä kaikki tekstit

torstai 21. tammikuuta 2021

Vähemmän ja parempaa edullisesti



Kuinka monta kertaa olenkaan kuullut kun joku sanoo, että hänellä ei ole varaa ostaa laadukkaita vaatteita, joten joutuu ostamaan halpavaatteita isoista ketjuista. Mikäli haluaa ostaa vatteita, jotka ovat todellakin viimeisintä trendiä ja äärimmäisen muodikkaita, niin halpakauppojen käyttäminen voi olla ihan oikeasti vaihtoehto. Harva meistä kuitenkaan haluaa nimenomaan kulkea trendien aallonharjalla ja oman tyylin löytäminen onkin se avain laadukkaaseen vaatekaappiin. 

Ei mulla ole syytä moralisoida, jokainen tekee omat valintansa. Sen sijaan mua aina suunnattomasti ihmetyttää tämä asenne ja halusin antaa vinkkejä omasta historiastani. Okei, henkkamaukan kaltaisista paikoista voi tehdä hyviä löytöjä ja jopa niitä vuosia hyvinä kestäviä vaatteita, mutta ne on valitettavasti pieni osa isojen ketjuliikkeiden tuotteista ja täysin sattuman kauppaa. Laadukas ja halpa voi kuitenkin olla ihan kaikille vaihtoehtokin, nimittäin käytettynä.

Vaatteiden ekologisuus on ollut mulle tärkeää aika pitkään. Mulle ekologisuus ei tarkoita itse kudotusta hamppukankaasta tehtyjä käsin ommeltuja vaatteita. Se on ihan next level -omistautumista. Sen sijaan se tarkoittaa sitä, että hankkimani vaatteet on tehty kestäviksi ja että niitä on sen verran vähän, että jokaiselle vaatteelle tulee käyttökertoja enemmän kuin vähemmän. Esimerkiksi en voi sietää "farkkuja", jotka kuluvat puhki parin kuukauden käytön jälkeen tai t-paitoja, joiden saumat menevät kieroon kun ne ovat edes nähneet pesukoneen. Puhumattakaan siitä, että materiaali nyppyyntyy ensimmäisten käyttöjen aikana. Ja ei, hienokaan materiaali ei nyppyynny jos vaate on tehty kestämään. Älkää uskoko kaikkea, mitä meille myyjät yrittävät tuputtaa. 

Siitäkin huolimatta että Hesari kehtasi vielä viime vuoden lopussa kirjoittaa second hand -muodista täysin vanhahtavan jutun, kierrätysmuoti tarkoittaa muutakin kuin taidelukiolaisia, nuhjuisia kirppareita ja erikoisia tyylejä. Parhaimmillaan "käytettynä" saa käyttämättömiä tai uudenveroisia laatuvaatteita murto-osalla alkuperäisestä hinnasta, mutta käytetyissä tuotteissa se tuotteen laatu tai laaduttomuus vasta tulevatkin näkyville. Kun vaatetta on jo käytetty ja sitä on pesty monia kertoja, näkee todella mistä se on tehty. Parhaita vaatteita on käytetty jo vuosia eikä niitä silti erota mitenkään juuri käyttöön otetuista.

Opiskeluajoista lähtien näiden vaatteiden hankkiminen on tarkoittanut ostamista käytettynä. Halvalla ei saa hyvää - eikä tosin hinta ole laadun tae. Mitä pidemmälle olen vaatekaapin sisältöni kanssa päässyt, mukaan on päässyt myös uusia tuotteita, mutta sillä ajatuksella, että vähemmän ja parempaa on hyvä. Tämä on voinut tarkoittaa, että sadan euron tuotteen ostaakseni olen jättänyt kymmenen 10 euron löytöä hankkimatta.

Jos tykkää nimenomaan kiertelystä ja vaatteiden hypistelystä, niin kirpparit ja erilaiset second hand -liikkeet on äärimmäisen hyvä vaihtoehto, mutta löytämisen iloa löytää myös netistä. Toisaalta pienellä sinnikkyydellä voi löytää juuri sen viime kesänä loppuunmyydyn kesämekon seuraavana keväänä reippaasti pienemmällä hinnalla ja laput paikallaan. Tai jotain muuta todella rajattua.

Facebook-kirpparit on hyviä jos haluaa satunnaisia löytöjä, Tori.fi ja huuto.net on tietysti tuttuja jos etsii jotain hyvin rajattua tuotetta, mutta onneksi on muutakin! Vaihtoehtoja on varmaan loputtomasti, mutta perusjutuista isot valikoimat on esimerkiksi suomalaisilla Emmyllä ja Rekillä. Pienempi toimija Vestis on symppis, joka on erikoistunut Marimekkoon, mutta esimerkiksi vanhoja Minna Parikan mallejakin löytyy aika ajoin sopuhintaan. Kaikki kolme ovat yrityksiä, jolloin tuotteilla on palautusoikeus jos tuote ei nappaakaan kotona sovittaessa.

Tietysti paljon on olemassa myös kansainvälisiä sivustoja, joissa voi toiselta käyttäjältä ostaa tuotteita kuin vaikka Torissa. Maksu monesti tapahtuu mm. PayPalilla, jolloin ostaminen on kohtuullisen riskitöntä. Tällaisia esimerkiksi Zadaa app ja oma suosikkini Vestiaire Collective, josta tekee vaikka luksuslöytöjä omallekin kukkarolle sopivasti. Tai sitten ei, mutta merkittävästi edullisemmin kuin uutena ainakin. Lisäpalveluna Vestiaire Collective varmentaa tuotteen aitouden. Toinen vastaava on The Real Real, joka toimii tosin Yhdysvalloista käsin. The Real Real käyttää selvästi aikaa kuvien kuvaamiseen, joten tuotteita on ilo selata. Se likainen kirppisfiilis on kyllä kaukana! Hauska yksityiskohta useimpien tuotteiden kohdalla on laskuri kuinka paljon vettä säästää ostamalla kyseisen käytetyn tuotteen kuin jos uusi tuote tehtäisiin alusta asti. Jos olet ikinä googlannut jotain tuotetta ja toivonut löytäväsi sen käytettynä, olet todennäköisesti törmännyt Poshmarkiin. Poshmark on yhdysvaltalainen käytettyjen (merkki)tuotteiden myyntialusta, mutta valitettavasti sivustolle ei voi edes tehdä tunnusta Suomesta käsin. Tai voi, mutta se vaatii jumppailua eikä välttämättä kokonaisuus ole sen arvoinen. Ihan mahdotonta ei ostaminen kuitenkaan ole, hankalaa kylläkin.

Mitä sitten kannattaa etsiä? Oikeastaan mitä vain, mikä tuntuu omaan makuun ja kukkaroon sopivalta. Jos kaipaan jotain tiettyä vaatetta, yleensä lähden etsimään tuotteita brändeiltä, jotka ovat mielikuvaltaan ehkä tylsän tätimäisiä ja mitään sanomattomia, mutta ovat olleet bisneksessä iät ja ajat. Yksi esimerkki tällaisesta on italialainen Max Mara. Uutena tuotteiden hinnat ovat nykymittapuulla päätä huimaavia, mutta käytettyinä siedettäviä. Se mikä tekee niistä vielä siedettävämpiä on tieto siitä, että merkki yleensä tekee lähtökohtaisesti kestäviä vaatteita. Kotimaisista yksi ehdottomia suosikkejani on Holopaisen kutomon neuleet. Niissä huomaa aina, että yrityksellä on pitkä tausta ja haluavat tehdä hyvää. Sama firma valmistaa muuten ainakin Uhanan, Vestiariumin ja monen muun suomalaisen merkin neuleet.

Kiinnostaako käytetyt vaatteet?

torstai 23. tammikuuta 2020

Helsinki Outletin helmi: Nordic Beauty Import & Lumene




Pääkaupunkiseudulla asumisessa ehdottomasti parasta on se, että aina on jotain tekemistä. Se voi tarkoittaa jotain tapahtumaa, esitystä tai shoppailua. Tai kaupunkiseikkailua. Kaupunkiseikkailu on minulle uusien paikkojen löytämistä, tarkoituksellista eksymistä ja vaikka uudella bussireitillä kulkemista. Jälkimmäisissä kun ei koskaan tiedä löytääkö vaikkapa oikeaa pysäkkiä.

Maanantai-iltana kävin tutustumassa hirveällä metakalla avattuun Helsinki Outletiin. Yksien seinien sisällä on useita merkkiliikkeitä, jotka myyvät esimerkiksi vanhojen mallistojen tuotteita hyvillä hinnoilla. Itseäni ei suurin osa brändeistä paikassa kiinnosta, mutta tiedän että valikoima on ihan pätevä (pääsääntöisesti vaatteita). Lähdin seikkailemaan Vantaan ja Helsingin rajalle, sillä Helsinki Outlet on kirjaimellisesti rajalla. Ilmeisesti parkkipaikka on vielä Helsinkiä, mutta itse rakennus Vantaan puolella. Paikka on itse asiassa ihan Vantaan Ikean vieressä, mutta koska välissä on moottoritie, kävellen Ikeasta Helsinki Outletiin tulee ihan kohtuullinen lenkki. Helsingistä kun tulin, oli helppo jäädä Helsingin puolella. Toisaalta halusin myös säästää jokusen euron. Bussimatka Helsingin keskustasta Helsinki Outletiin maksaa joko 2,80 euroa tai 4,60 euroa riippuen kuljetko Helsingin vai Vantaan kautta.




Kalifornian ja Australian outleteihin tottuneena olin paikalle päästessäni jopa vähän pettynyt. Paikka vaikutti mainettaan pienemmältä. Lisäksi myymälöitä lukuun ottamatta Helsinki Outlet on ulkotila, Suomen talvi ei välttämättä ole se ihan ykkösjuttu tämäntyyppisessä rakentamisessa. Toisaalta, kyllähän (teoreettiset) kovat pakkaset varmaan pakottavat kävijät pysyttelemään tiukasti myymälöissä. Olin jo kurvannut lähes koko outletin, vähän siipi maassa olin jo lähdössä, mutta päätin vielä muodon vuoksi käydä Lumenen myymälässä. Sisälle astuessani ällistyin täysin. Noin puolet myymälästä oli peitetty Lumenella. Tarjoukset olivat hyviä, mutta lisäksi myynnissä oli minikokoja ja lahjapakkauksia. Toinen puolikas myymälästä oli BeautyBlendereitä, TangleTeezereitä ja mikä parasta: korealaista kosmetiikkaa söpöissä pakkauksissaan. Tuotteissa oli enemmän Tonymolyja kuin olen koskaan nähnyt! Nordic Beauty Import ja Lumene olivat lyöneet hynttyyt yhteen. Ensimmäinen myy Helsinki Outletissa tuotteita edullisilla hinnoilla, mutta myös paljon sellaisia tuotteita, joita ei saa Sokokselta tai Stockmannilta ollenkaan.

Taisin olla vähän liian helppo noiden kissatuotteiden kanssa. Mitään en todellakaan uskonut ostavani kun sisään astuin. Väärässä olin. Joskus on todellakin hyvä olle hyvinkin avoin ja jättää ennakkoluulot matkalle. Nordic Beauty Importin ja Lumenen yhteinen myymälä oli ehdottomasti paikan helmi ja saatan mennä uudestaankin Helsinki Outletiin ihan jo tämän myymälän takia.

Kiinnostaako outletit?

keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Materiaali ei kerro kaikkea

Liityin kirpputorille, jonka nimi viittasi vahvasti laadukkaisiin materiaaleihin. Ajattelin, että käyttäjät myyvät tuotteita, joista ovat kokeneet materiaalin laadukkaaksi, esim. nyppyyntymätön, hyvä värinkesto jne. Voin kuitenkin sanoa vähän pettyneeni kun "laatumateriaalit" tarkoittikin listaa erilaisista "hienoista" kuiduista tehtyjä tuotteita: esim. kashmir, nahka, luomupuuvilla...
Karu totuus on kuitenkin se, että materiaalin nimi ei oikeasti kerro laadusta yhtään mitään. Monesti hienonkin kuuloisissa materiaaleissa kuten kashmir on jossain tuotannon vaiheessa oikaistu tai säästetty. Enkä edes aloita luomupuuvillasta.


Kuvassa näkyy kaksi 100% merinovillaneuletta, lähtöhinta on kummallakin ollut lähes sama, hieman alle 200 euroa. Kumpi on ollut aktiivisessa käytössä kaksi viikkoa, kumpi kaksi vuotta?
Muodissa ihmiset käyttävät yleensä sanaa "sijoitus" kun ostavat kalliimpia tuotteita, kumpi näistä neuleista tuntuu sijoitukselta. Se jonka nimilapussa lukee J Crew vai se, jossa on tuntemattomampi IceBreaker.

Monesti olen miettinyt toimiiko sama myös kosmetiikassa. Vaatetusala on mulle tältä osin paljon tutumpi, mutta kyllä sitä väkisinkin välillä pohtii onko sama raaka-aine aina ihan samanlainen vai onko taustalla jotain, mitä ei pelkästä nimestä näe. Siis samaan tapaan kuin tuossa merinovillassa.

Onko mielipiteitä?

sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Kun isi tekee - saa mitä haluu


Näin isäinpäivänä on varmaan ihan hyvä hetki jutulle, joka on aiemmin julkaistu mun jo-lopetetussa Stoori-blogissani.

Mun suuri paheeni on kengät. Voisi kai sanoa, että harrastan kenkiä. Etsin kauniita kenkiä ja hyviä diilejä. Käytettävyyttä ei saa unohtaa, vaikka omistan myös ei-niin-käytännöllisiä kenkiä. Kaikkien kenkien tulee kuitenkin olla käytettävissä. Säilytän kenkiä laatikoissaan silloin kun niille ei ole käyttöä. Laatikoissa säilyttämisen ongelma on kuitenkin se, että helposti tulee käytettyä niitä esillä olevia popoja useammin. Olen pitkään halunnut kenkähyllyn, jossa kengät olisivat siististi ja myös niitä erikoisempia tulisi käytettyä enemmän - sitä ne ansaitsevat. Hyllyn etsiminen on kestänyt useita vuosia. Juuri sopivaa mallia, sopivan kokoista, hintaista tai laatuista ei vaan löytynyt mistään.
Kieli poskessa väännetty sanonta "Kun itse tekee, saa mitä tulee" ei meillä kotona ole koskaan pitänyt paikkansa. Tulen perheestä, jossa tee-se-itse -henki on todella vahva. Minä olen niin paha perfektionisti, että mieluummin olen ilman kuin tyydyn johonkin. Ehkä siksi minulle sanonta kun itse tekee, saa mitä haluaa pitää paremmin paikkansa. Ollaan useamman vuoden aikana tehty isäni kanssa huonekaluja, lähinnä pöytiä. Tai siis minä olen suunnitellut, ehkä porannut jonkun reiän ja isä on tehnyt loput. Nyt tehtiin tällainen:



Tikashenkinen hyllykkö viidellä hyllyllä, puuta eikä mitään muovia. Hyllyssä on omat kauneusvirheensä tai "käsityön leima", mutta kokonaisuus on just eikä melkein. Olisittepa nähneet ne kaupan versiot, joista esittelykappaleetkin olivat niin vinksallaan ja huonosti tehty, että ei niitä kehdannut edes katsoa. Tämä on kaukana niistä!



Hyllykön viimeistelee viimehetken älynväläys eli ohuet pleksilevyt. Kiiltävä levy tekee viimeistellymmän fiiliksen ja antaa anteeksi myös pohjissa olevat hiekanmurut.
Kun isi tekee, saa mitä haluaa. Kiitos isi, oot tärkeä!<3 p="">

sunnuntai 21. elokuuta 2016

Tilaa kenkiin ja pituutta sääriin

Näin viime syksynä Kicksissä vaaleanpunaisen pakkauksen, jonka sisältä löytyi kenkiin laitettavat sisäkorot. Koroilla saisi tavallisista tennareista saman pidentävän efektin kuin korkokengillä. Nauroin ja siirryin eteenpäin. Omistan muuten tennarit, joissa on jo valmiiksi rakennettu näkymätön sisäkorko. En siis tiedä miksi ajatus tuntui niin typerältä. Unohdin kuitenkin koko asian. Kunnes eräänä keväisenä päivänä tein ihan uskomattoman löydön: Sain aidot Minna Parikan Bunny Sneaksit niin superhyvään hintaan, että päätin kokeilla. Jos koko ei osuisi kohdalleen, saisin kyllä myytyä kengät eteenpäin.


Koko voisi olla oikea, mutta minulla on ongelmavarvas, joka hiersi kenkiä käytettäessä. Tässä kohtaa muistin ne sisäkorot. Korotettu kanta tarkoittaa tietysti vähän lisätilaa myös kengän kärjessä. Olin samoihin aikoihin tekemässä Eleveniin tilaukseen, joten nappasin myös Invisible heels -kantakorokkeet ostoskoriini. Samantyyppisiä tuotteita saa edullisestikin, kunhan vain malttaa odottaa pitkiäkin toimitusaikoja. Minä en malttanut, joten maksoin aika korkean 25 euron hinnan. Omani on korkeudeltaan 4 cm, mutta varmaan puolet tuosta olisi ollut ihan riittävä. Jalka kasvaa pituutta samalla kun kenkiin tulee tilaa, loistavaa!


Nahkakengät ei ehkä ole optimaalisimmat näiden kanssa, sillä kuten tunnettua, nahka elää. Mielenkiinnolla jään odottamaan sitä jääkö kengän kantavahvikkeesta huolimatta kengän "varteen" jää kantapään muoto. Tähän mennessä kaikki on kuitenkin toiminut mallikkaasti!

tiistai 26. huhtikuuta 2016

Verkkokauppauutiset: FeelUnique ja Asos


Huomasitteko, että FeelUnique siirtää jakelunsa Jerseystä manner-Britanniaan? Tämähän luonnollisesti tarkoittaa sitä, että kaupasta voi tilata huolettomammin kun tietää ettei paketti päädy tulliin. Onhan FeelUnique tähänkin mennessä korvannut lisämaksut jos paketti käy tullin läpi. Tullaus on toki tosi helppoa, mutta se on yksi lisävaihe kuitenkin. Kaiken lisäksi mun kokemukseni alvien palautus FeelUniquen puolelta ei ole rohkaiseva. 

Hintojen en usko muuttuvan, sillä FeelUnique ei joka tapauksessa ole ollut se edullisin vaihtoehto ja ovathan he joka tapauksessa ottameet tuotteista sen verran enemmän hintaa, että alvien ja tullimaksujen summa on voitu kattaa jos ja kun asiakkaan paketti käy tullin kautta.

Minusta tämä on mainio uutinen!

Toinen hieno uutinen on, että Asos on ottanut käyttöön suomalaisille ilmaisen palautuksen!


Shoppailin jossain vaiheessa tosi paljon Asoksella - metsästän aina hyviä tarjouksia ja laadukkaita tuotteita. Joku tuote on jäänyt pyörimään kaappiin, kun postimaksu palautuksesta olisi ollut melkein yhtä suuri kuin takaisin saatava palautussumma. Nyt Asos on tehnyt jonkun diilin PostNordin kanssa. Loistavaa! Juuri näin tämän pitäisi mennäkin. Suomalaisilla verkkokaupoilla olis vähän opittavaa...

keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

Hullut päivät: Hc experience


Mun ensimmäinen kokemukseni Stockmannin hulluista päivistä on Helsingin keskustan tavaratalosta. Kello oli varmaan neljä iltapäivällä kun olin eksynyt kaupunkiin. Voi sitä kauhua! Ihmiset sarjakuvatyyliin tappelivat samoista vaatekappaleista, ihmisiä oli niin paljon, että eteenpäin pääsi vain virran vietävänä ja suunnilleen kahden metrin minuuttivauhtia. Se oli nopea käynti - tai niin nopea kuin mahdollista. Sen jälkeen pysyttelin hullareiden aikaan vain Itäkeskuksen Stockmannilla tai välttelin koko firmaa.

Tällä kertaa selailin kuvaustoa ajatuksella, että mitään en varmasti osta. Mutta onhan tietysti nähtävä mitä on tarjolla - logiikka hei! Sieltä sattui pilkistämään eräs trenssi. Kevättakkia olen kaipaillut ja siinä se oli. Satuin itse asiassa olemassa hullujen päivien aikaan Tallinnassa. Täysin samaa tarjontaa ei Tallinnassa ole, mutta takki löytyi myös virolaisesta kuvastosta, sehän se oli tärkeintä.

Homma suunniteltiin matkaseurani kanssa tarkasti. Kävimme tiistai-iltana kävelemässä Stockmannin läpi, etsimme oikean osaston ja oikean rekin, jotta aamulla kahdeksalta osaisimme suunnistaa suorinta reittiä oikeaan paikkaan. Keskiviikkoaamuna, ennen kahdeksaa "jonottelimme" sisälle hyvänkokoisen lauman kanssa. Porukkaa oli kuitenkin näkyvillä yllättävän vähän. Kun ovi avautui, ihmisiä vaan vyöryi jostain. Minulla oli suunnitelmana saada takkini, joten suunnistin määrätietoisesti oikealle rekille, löysin kokoni, sovitin ja katsoin tuhoja ympärilläni. Ihan kuin heinäsirkkalauma olisi kulkenut perässäni ja tyhjentänyt rekit! Äkkiä ulos, tänne emme enää tällä reissulla palaisi.

Suomalaisessa kuvastossa näkyi myös Cliniquen Lash Power -ripsiväri, joka on mun ehdoton suosikkini tällä hetkellä. Hyvin samanlainen kuin Sensain kuuluisa 38, mutta toimii tällä hetkellä omilla ripsilläni Sensaita paremmin. Pieni harja ja lähtee lämpimällä, 39 asteisella vedellä. Tätä ei Tallinnasta löytynyt, mutta uskaltauduin vielä kotimatkalla sen verran Helsingin keskustan Stockalle, että sain ripsivärit äidille ja minulle. Hinta oli oikeasti kohdallaan, käytännössä kolmenkympin ripsari oli 14 euroa. Selvisin tästäkin! Sain kaiken lisäksi hyvää palvelua Stockmannilla, ehkä se oli uusi, siisti takkini tai ehkä kontrasti tallinnalaiseen palveluun vain tuntui tosi suurelta.

Eikä siinä kaikki! Sunnuntai-iltana tilasin vielä verkkokaupasta kotiin kattolampun!
Hullut päivät, sait minut, taisin tulla hullari-hulluksi.

Muita selviytyjiä? Kiinnostaako miltä takki näyttää?

Uusin

Perfektionismin loppu

  Pefektionismi sanana herättää monesti hyvin erilaisia tunteita. Joillekin se aiheuttaa vilunväristyksiä, sillä he kokevat, että kun ihmine...