Miten visuaalinen, vaatteista ja kosmetiikasta kiinnostunut ihminen voi elää vähän parempaa elämää?
Ajattelin raottaa omaa ajatusmaailmaani ja niitä pieniä tekoja elämässäni.
Vaatteiden kanssa olen tosi tarkka, niiden täytyy olla hyvälaatuisia, käytössäkin nypyttömiä ja värien pitää pysyä pesuista huolimatta. Hankinkin suurimman osan vaatteistani 2nd handina. Toki käytetyn tavaran saa edullisemmin kuin uuden, mutta jos tietää mitä etsii, maailma on pullollaan käyttämättömiä vaatteita ja kenkiä, jotka joku on todennut itselleen hutiostoiksi. Toki käyttämättömästä joutuu maksamaan enemmän kuin käytetystä, mutta monesti hinta on silti reilusti pienempi kuin uutena. Toisaalta kirppariharrastaja ja löytöjä bongaileva tarjoushaukkakin voi tehdä hutiostoja. Olennaista on kuitenkin tunnistaa oma tyylinsä ja jättää ne tyyliin sopimattomat tosiedullisetkin löydöt jo kauppaan tai sinne kirpparipöydälle.
Minulle on myös hyvin tärkeää, että tuotteet kestävät myös vaatetuksen ulkopuolella. Sisustamisessa olen tarkka, mutta en mikään harrastaja. Haluan lähtökohtaisesti hankkia tarvitsemani tuotteet vain kerran. Olen oikeastaan häiritsevänkin ylpeä valurautapannustani, jonka vanhempani ovat kymmeniä vuosia sitten saanet häälahjaksi. Samalla katson iloisesti uutta kirjahyllyäni, jolla on ikää vähintään parisenkymmentä vuotta, sitä on kasailtu, purettu ja käytetty. Nyt se sai osakseen vanhojen pinttymien hionnan ja maalikerroksen. Hylly kestää vielä vaikka seuraavat parisenkymmäntä vuotta.
Mutta mitäs sitten kun otetaan monen mielestä maailman turhin asia tarkasteluun: kosmetiikka.
En missään nimessä halua olla siinä leirissä, joka sanoo että kosmetiikka on turhaa. Sillä on paikkansa ja jokaisella harrastuksensa. Kuitenkin jos vertaa ulkotakkia ja vaikkapa ripsiväriä, toinen voi perustella Suomen talvessa tarpeensa, toinen ei. Kosmetiikkaharrastajana haluan kuitenkin tehdä sen mitä voin.
Muutama vuosi sitten tuskailin aiheuttamaani roskamäärää ja tajusin, että vaihtoehtojakin on.
Surautin itselleni hyvän kasan kestovanulappuja. Vanulaput ompelin leikkuujätteistä (siis puhtaista, muuhun liian pienistä kangaspalasista) ja osan saumasin reunoista. Samat laput on edelleen käytössä ja hyväkuntoisia. Toki laput ovat ensimmäisissä pesuissa kutistuneet, mutta toimivat hyvin. Kestovanulappuja voisi tehdä hyvin vaikka vanhasta t-paidasta. Tällöin sille muuten ehkä tekstiilijätteelle tulisi ainakin jotain uutta elämää.
Kestovanulappujen kanssa nousee tietysti kysymys, että mites kynsilakan. Moni käyttää vanulappuja vain kynsilakanpoiston yhteydessä. Voisin kuvitella, että kestovanulappu menettää merkityksensä nimenomaan lakkojen kanssa, mutta onneksi on vaihtoehtoja! En muista milloin olisin viimeksi tarvinnut vanulappuja kynsilakkojen kanssa sen jälkeen kun askartelin itselleni kynsilakanpoistopurkin. Sienen olen toki välillä vaihtanut, mutta hyvin moneen kertaan yhdestä sienestäkin on. Kun poistoaine on kulunut loppuun, olen yleensä vain täyttää purkin uudelleen.
Olennaista on tietysti kosmetiikassakin se vähemmän on enemmän -ajattelu, mutta silloin kun niitä tuotepakkauksia tulee, minulle on tärkeää päästä niistä eroon kierrättämällä. Jotkin pakkaukset käytän itse uudelleen. Huomioin kynsilakkojen ongelmajäteaspektin hyvin tarkasti. Painepullot tyhjennän ja vien metallinkeräykseen. Lasipakkauksista kierrätän lasinkeräyksessä ne pakkaukset, joita voi, muille yritän keksiä uutta käyttöä. Tykkään kosmetiikassa lasipakkauksista, mutta ne on monesti tehty lasista, jonka sulamispiste on peruslasia korkeampi, joten niitä ei tavalliseen tapaan voikaan kierrättää. Tällä hetkellä kipuilen sen kanssa, että en kerää kaikkia muoviroskia ja vie niitä muovinkeräykseen. Meillä tämä puoli on nimittäin aika hankalasti hoidettavissa pitkähkön keräyspiste-koti-välimatkan takia. Ehkä jonain päivänä.
Toisaalta bloggaajana haluan ajatella, että joku saattaa tehdä parempia ostopäätöksiä ja ostaa vähemmän niitä huteja sen takia, mitä olen kirjoittanut. Minä ainakin punnitsen ostopäätöksiäni monesti sen perusteella mitä muut ovat tuotteista sanoneet. Usein olen toki ostanut tuotteen jonkun blogin suosituksesta, mutta ehkä jopa useammin olen reilusti säästynyt itselleni sopimattomalta tuotteelta koska olen arvioita lukiessani perääntynyt.
Millaisia pieniä juttuja sinä teet?
Aloitetaanko isoimmasta, en käytä autoa, toinen on varmaan omalla kohdalla vaatteet, en osta uusia ennen kuin entiset hajoavat ja oikeasti tarvitsen, olenkin karsinut vaatekaapin viimeisen kymmenen vuoden aikana todella minimiin. Mä olen oikeasti se joka kotona istuskelee reikäinen t-paitakin päällä, usko tai älä. :D Kolmas on varmaan sisustaminen, meille ei ei ole ostettu viimeisen kymmenen vuoden aikana kuin kaksi uutta huonekalua ja nekin olivat sellaisia, mitä tarvittiin lisää. Niin ja kangaskassit, sellainen on kulkenut laukussani lapsuudestani lähtien. Opin tavan jo 80-luvulla mummoltani, jolla oli aina kaupassa omat kankaiset kauppakassit mukana. Sanoisinko että siihen maailmaan aikaan melkoinen edelläkävijä. ;) Viimeinen mainittava varmaan olisi se, että meillä säästetään sähköä, muissa huoneissa ei pala valoja kuin siinä, missä kulloinkin ollaan, televisio tai radio ei ole koskaan taustalla auki jne. Joten kyllä pienilläkin teoilla voi olla merkitystä, vaikka ei täydellinen olekaan. :)
VastaaPoistaHei nään on oikeen hyviä juttuja! Kangaskasseja on meilläkin käytetty kotona tosi pitkään, varmaan siksi että viiden ihmiset ruokaostokset oli helpompi kuljettaa kangaskasseissa kuin hajoavissa muovikasseissa. Vielä kun itse oppisi aina pitämään sen varakassin mukana! Koen ton auton puuttumisen aika isona ekotekona. Varsinkin kun harva oikeasti tarvitsee sitä. :)
PoistaYritän säästää samaten kuin Jonna, en pidä valoja päällä kuin niissä huoneissa,joissa oleskellaan. Ukkeli on intohimoinen jätteiden lajittelija ja kompostoija,joten kaikki mahdollinen jäte menee jossain vaiheessa hyötykäyttöön.
VastaaPoistaMahtavaa! Itsekin kun oppisi tuon valojen sammuttelun. :)
PoistaMeillä on ato, mutta siitä huolimatta käytämme julkisia töihin kulkiessa ja mä vapaapäivänä esim. kävelylenkin yhteydessä käyn kaupassa :) Kierrätämme paperin, pahvin, tekstiilin, metallin, lasin, biojätteen..muovia emme ole eritelleet. Täytyypä toivoa, että uuden kodin taloyhtiössä olisi muovijätteelle oma osastonsa! Ja hih, mä kans säästän sähköä, ekopesuohjelmat on käytössä ja valot päällä vain oleskeltavissa tiloissa :) Pienistä puroista ne suuret virrat sitten aikoinaan tulevat ^_^
VastaaPoistaNäin sen musta pitäiskin mennä, että autoa ei tarvitse käyttää ihan kaikkeen vaikka sellainen olisikin! Olen huomannut, että moni ajaa vähän turhiakin matkoja autolla sitten kun sellainen on.
Poista