Jooei. En oo mikään juhannusihminen, mutta tämä oli kyllä todellisuudessa ehkä surkein juhannukseni ikinä. Tulin alkuviikosta kipeäksi ja ei mennyt ihan sillä alkuperäisellä kahden päivän sairaslomalla ohi. Menemättä yksityiskohtiin sen kummemmin, olen oksentanut viimeksi 11-vuotiaana ja nyt kyllä otettiin ne kolmetoista vuotta takaisin.
Itse juhannus meni sitten päivystyksessä näissä merkeissä.
Päivystykseenkin mut oli hankala saada, omasta jääräpäisyydestä ja noh, muiden hölmöydestä johtuen. Soitin päivystykseen etukäteen ja minua vastassa oli maailman inhottavin sairaanhoitaja, joka oli sitä mieltä että viikon kestänyt korkea kuume ja oksentelu on ihan normaalia ja kun kaiken on jo oksentanut pois niin täytyy vain juoda enemmän että neste pysyisi alhaalla. Logiikkaahan tässä ei ollut. Hoitaja myös itsepintaisesti sanoi ettei kyseessä ole umpisuolentulehdus (vaikka kukaan ei ollut mitään edes siihen suuntaan viittaavaa sanonut). Sairaanhoitaja ei myöskään ollut sitä mieltä, että lääkärikaverini tekemällä puhelinarviolla olisi minkäänlaista arvoa, joten hoitaja oli siis lääkäriäkin osaavampi. Lopulta sain kaveriltani lähetteen tutkimuksiin ja menin se kourassani päivystykseen. Luukulla tosin oli ihan toinen henkilö kuin puhelimessa ja sanoi että olisi ottanut minut ilman epäilyjä ja lähetettäkin sisään.
Päivystyksessä ollessani minut kerittiin jopa unohtamaan, joten odotusta oli enemmän kuin vähemmän. Onneksi odottajille tarjottiin laadukasta lukemista. Vaihtoehtoina parisivuinen lastenkirja, puoli vuotta vanha Kiinteistölehti ja mitä ihmettä, tulevaisuuden ET-lehti.
Loppu hyvin kaikki hyvin. Olisin silti käyttänyt lomapäiväni mieluummin terveenä kuin sairaana ja päivystyksessä odotellen. Tosin siitä puhelimessa olleesta sairaanhoitajasta tekisi mieli ilmoittaa eteenpäin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti