Huulipunahulluus

En ole ollut mikään huulipunatyttö kahdesta syystä. Ensimmäinen syy on sävyjen valinta, aina tuntuu ettei mikään sovi. Kaikki sävyt on olleet liian kylmiä tai liian lämpimiä ja muutenkin liian rohkeita omaan äärimmäisen luonnolliseen meikkityyliini. Rehellisesti sanottuna en oikein edes tiedä miten kaupan testereitä uskaltaisi kokeilla, joten sokkona ja fiiliksen perusteella on täytynyt mennä. Toinen ja hyvin suuri syy on ollut huulipunien koostumus. Mun fiilis huulipunasta on se, että joku rasvakerros lilluu huulien päällä eikä juuri pysy siellä missä pitäisi.

Olen kuitenkin pikkuhiljaa löytänyt kaikenlaisia vaihtoehtoja, erilaiset stainit on olleet ehdottomasti omia suosikkeja tai ihan peruspunat stainimaisen kevyesti käytettynä. Nyt olen sitten kerralla hurahtanut ja jopa vähän erikoisempiinkin sävyihin, oranssikin löytyy. :D

Viimeisin ostos on NARSin vanha kausituote, johon ihastuin erityisesti ulkomuotonsa takia. Pieniä söpöjä keraamisia kulhoja ja japanilaistyyppinen sivellin puulaatikossa. Tällainen mielettömän suloinen vesiväriboksi! Alkuperäinen hinta oli muistaakseni jotain yli sadan euron luokkaa ja se on sellainen raha ettei sitä huvikseen käytetä pelkästään söpön näköisiin asioihin. Nyt hurahdukseni aikaan paketti sattui löytymään muutamilla kympeillä, joten en kauaa miettinyt.

Toinen ihastukseni oli Ellis Faasin punainen huulipuna. En voi kieltää etteikö pakkaus olisi taas vaikuttanut ostopäätökseen.

Voihan se kuulostaa hölmöltä, että pakkaus vaikuttaa näinkin suuresti ostopäätökseeni, mutta toisaalta maailma on niin täynnä tuotteita, että miksi ei voisi valita sellaista, joka on samalla hyvä ja miellyttävä myös pakkaukseltaan. Okei näiden hyvyydestä en tietenkään tiennyt kuin googlailun perusteella, mutta silti koskaan ei voi tietää ennen kun on itse kokeillut, en minä niitä kaupan testereitä edelleenkään kokeile.

Näistä tuotteista myöhemmin lisää.