sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Minä ja tuoksut



Olen omistanut todella vaikuttajan miniatyyriparfyymikokoelman. Keräilin kauniita pulloja usean vuoden ajan. Aarteita löytyi sukulaisten kaapinperiltä ja voi sitä onnen päivää kun joku (esim. äiti!) toi laivalta usean pullon kokoelman ihan minua varten. Joitain vuosia sitten lopetin keräilyni ihan siksi, että en tiennyt mitä kaikilla pulloillani teen. Toki niitä oli kiva katsella ja tuoksutella, mutta siinä se sitten olikin. En voi edes käyttää hajuvesiä. Olen sen verran tuoksuyliherkkä, että useimmista hajuvesistä saan vain pahan olon ja kamalan migreenin. Välillä löytyy tuoksuja joista pidän ja kykenen käyttämäänkin niitä, mutta mitä useammin niitä käytän, sitä todennäköisemmin niistäkin laukeaa migreeni.

Nykyisin tyydyn siis katselemaan ja haistelemaan hajuvesiä vain myymälöiden hyllyiltä. Tässäkin on ongelmansa, nimittäin se että nenä turtuu aika nopeasti. Edellisellä kerralla matkaseurani valitteli että nyt on lopetettava kun ei enää haista mitään. Muistin lukeneeni, että kahvipavut ikään kuin nollaavat hajuaistin. Ihmettelimme yhdessä miten se voisi muka toimia, eikä kahvin haju vain jää pyörimään nenään? Kävelimme muutaman hyllyn eteenpäin ja siellä se oli - pussillinen kahvipapuja! En ollut keksinyt siis juttua päästäni, ja mikä parasta, kahvi todellakin teki tehtävänsä! Nuuhkaisu papuja ja nenä on taas valmis haistelemaan. Kahvin voisi todellakin sanoa nollanneen hajuaistin. Nenäni ei ole koskaan tuntunut niin "puhtaalta".

Jos palataan vielä tuohon hajusteyliherkkyyteen, niin sehän luonnollisesti tarkoittaa hyvin tarkoin valittuja tuotteita myös muussa elämässä. Vaikkapa pyykinpesuaineet on käytännössä pakko valita hajusteettomina. Jouduin muuten hetki sitten pesemään kolme koneellista pyykkiä uudestaan, sillä kuivaushuoneessa oli samaan aikaan toisen talouden pyykit. Naapuri oli käyttänyt pyykeissään todella vahvaa vaniljamaista huuhteluainetta. Hajua tarttui omiinkin pyykkeihini. Yritin käyttää vaatteita, mutta huono olo tuli välittömästi. Tuuletin pyykit eikä sekään auttanut. Ei siinä auttanut kuin uudelleen pesu ja kuivatus kotona, sillä kuivaushuoneeseen vanilja jäi useiksi viikoiksi. Aina ei ole ihan helppoa.

Mikä on sinun suhteesi hajuvesiin?


4 kommenttia:

  1. Rakastan tuoksuja, mutta en voi sietää, että pyykitkin tuoksuisi vahvasti. Itse tykkäisin käyttää kokonaan tuoksuttomia aineita pyykinpesussa, mutta mies ei suostu ja mun on käytettävä jotain tuoksuvaa huuhteluainetta, koska muuten miehen mielestä pyykit tuoksuu ummehtuneelta, jos niissä ei huuhteluaineen hajua. :D Siihen en ole alkanut, että pesisin meidän pyykit erikseen, koska se on tuplahomma itselle, kun minä hoidan meidän taloudessa sen homman. Olen sitten kuitenkin koittanut valkata mahdollisimman miedosti tuoksuvan ja laitan sitä aina alle puolet ohjeistuksesta, mutta pstt... ei kerrota tätä miehelle. ;)

    Tuoksua laitan vain ranteisiini tai hiuksiin, en tykkää itsellä, että tuoksu olisi koko ajan nenän alla, toiset suihkaisevat tuoksua rintaan. :o Vaikka rakastankin tuoksuja, en voi käsittää sellaista liikakäyttöä, että pullosta suorastaan kaadetaan tuoksua siihen malliin, että koko bussi tai junan vaunu tuoksuu yhden ihmisen hajuvedelle hänen ollessa paikalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noi pesuaineohjeet muuten ainakin on niin liioteltuja, että jos sama pätee huuhteluaineisiin, niin siitä ohjeen määrästä voi pudottaa ainakin 4/5 pois. Voit kokeilla vähentää aineen määrää pikku hiljaa ja katsoa missä kohtaa mies alkaa ihmetellä ummehtunutta hajua. :D

      Poista
  2. Mää en hajuvesiä pysty käyttään just ton takia. Onneksi bodyspaytä ja vastaavia pystyy kuitenki. Joo ja jotku huuhteluaineet on kamalia, ei vaatteita pysty käyttään jos niissä liikaa tuoksua.

    VastaaPoista
  3. Joo, onneksi ei ihan tarvitse eristää itseään tuoksumaailmasta. :)

    VastaaPoista

Uusin

Perfektionismin loppu

  Pefektionismi sanana herättää monesti hyvin erilaisia tunteita. Joillekin se aiheuttaa vilunväristyksiä, sillä he kokevat, että kun ihmine...