Näytetään tekstit, joissa on tunniste valokuvaus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste valokuvaus. Näytä kaikki tekstit

perjantai 23. joulukuuta 2016

Kosmetiikkabloggaajien joulukalenteri luukku 23 - vinkit kuvausmeikkiin


Tervetuloa 23. kolmanteen luukkuun! Eilisestä löydät ihanan Jonnan postauksen ja arvonnan, johon kannattaa osallistua.

Olen kahtena viime vuotena ollut osana samaa kalenteria ja olen antanut vinkkejä siitä, miten keinovaloa voi hyödyntää hyvinkin pienillä panostuksilla. Vinkit voit katso täältä ja täältä. Tänä vuonna ajattelin vähän muuttaa kaavaa, mutta jatkaa vähän samalla teemalla.

Malli: Suvi

Kuvausmeikki on hakusana, jolla tähän blogiin tullaan edelleenkin tosi usein. Se edellinen postaus aiheesta on ihan asiaa ja kirjoitettu kuvaajan näkökulmasta, mutta on vähän jo nolo, koska kuvien linkitykset on menneet rikki ja en tiedä mitä kuvia olen käyttänyt. Toisaalta tämä postaus on pitänyt tehdä moneen kertaan viimeisen viiden vuoden aikana, mutta on jäänyt. Meinasin nyt tällaisessa erikoistilanteessa paljastaa päivitetyn version aiheesta näin valokuvaajana ja meikkaajana.

Kuvausmeikki saattaa kuulostaa vähän pelottavalta ja jotenkin tosi mystiseltä. Ei se oikeasti ole kumpaakaan. Parhaimmillaan hyvä kuvausmeikki on se ihan oma, perus päivämeikki.

Lähdetään ihan perusjutuista: Mieti kumpi on tärkeämpi, meikki vai kohde, halutaanko katsojan kiinnittävän huomiota meikkiin vai ihmiseen. Yleensä se ihminen kuvassa on tärkeämpi asia, joten kannattaa panostaa siihen, että kaikki on linjassa. Monesti käy niin, että kuvaustilanteessa on kiva valita ne pinkit luomivärit, glitterrajaukset tuplana ja vielä liioittelevat tekoripset ja ihminen jää huomiossa kakkoseksi.


Kuva: Liisa Salonen


Matta on in ja pop ja kaikkea muuta hyvää: Mattatuotteilla ja hyvällä häivytyksellä ei voi mennä vikaan. Glitterit, shimmerit ja muut kiiltävät ja nätit tuotteet saattaa tehdä valojen kanssa varsinaisen "palveluksen". Esim. shimmerillä tehty silmämeikki näyttää valojen kanssa pahimmillaan siltä, että joku olisi pyyhkinyt puolet meikistä pois tai siltä, että meikki ei alunperinkään ollut kovin symmetrinen. Ne kun heijastavat valoa, niin lopputulos voi olla arvaamattoman valkoinen ja väärällä tavalla.

Mutta: Älä puuteroi liikaa ja valitse puuteri, joka ei näytä liian jauhoiselta. Jos joku osa näyttää jauhoiselta, suihkauta kosteussuihketta, esim. MACin fix+ tai vaikka kiinnityspray kuten Urban Decayn All Nighter. Kaikki meikin päälle tuleva neste "sulattaa" jauhoisuutta.

Enemmän on enemmän: Kun kuvataan kirkkaissa studiovaloissa tai kovassa auringonpaisteessa, meikin voimakkuus täytyy määritellä uudelleen. Nyrkkisääntönä oon pitänyt, että meikin pitää olla astetta tummempi kuin se normaalisti olisi.

Kuvat: Liisa Salonen, malli: Laura

Lauran kuvissa meikkiä ei näe, mutta kummassakin sitä on ja paikan päällä sen olemassa olon näki, kuvista ei niinkään. Itse asiassa kahdessa ekassa kuvassa on eri meikki kuin viimeisessä, mutta näyttää aika samalta, eikö?

Tässä on asiaa havainnollistava kuvasarja, jossa meikkejä ei ole tehty ehkä tarvittavalla huolellisuudella, mutta mennään tällä, rohkeasti vaan.
Eka kuva vasemmalta: "ootko sairas?" aka. ilman meikkiä

Toinen vasemmalta: Nudeista nudein eli se, mitä mulla olisi normaalisti. Meikkipohja, siistit kulmat, ripsivärit ja kevyet luomivärirajaukset myös alaluomella, kevyt banaanivarjostus.

Keskimmäinen: Kevyt meikki, peusmeikki eli se, mikä mulle on yleensä juhlameikki. Vahvempi meikkipohja, poskipuna, luomivärit banaanivarjostuksella, siistit kulmat, huulipuna, luomivärirajaukset myös alaluomella.

Toinen oikealta: Keskivahva. Muuten samalla linjalla, mutta koko homma on tehty vielä vähän reilummalla kädellä ja pienillä korostuksilla ja varjostuksilla.

Oikeanpuolimmainen: Vahva. Kaikkea vielä vähän lisää ja ehkä tummemmilla sävyillä ja vahvoilla varjostuksilla.

Alempi kuvasarja havainnollistaa miten tällainen näyttäytyy mustavalkoisena. Kontrastierot on siis avainjuttu jos sitä mustavalkomeikkiä lähdetään tekemään.



Älä huoli kuvauspäivää varten syntyneistä finneistä: Totuushan on, että tosi moni tulee kuvauspäivänä paikalle stressaten sitä, että yön aikana syntyi hirveä paisefinni. Ei se mitään, anna olla vaan. Normaalitilanteessa kuvaaja poistaa finnin kuvankäsittelyllä tosi nopeasti. Se kannattaa meikata ihan normaalisti ilman mitään lisäpakkeleita. Pahimmillaan lisämeikki saattaa tehdä siitä vielä huomiota herättävämmän tai vaikeammin photoshopattavan.

Ohjeita kuvausmeikkiin löytyy kirjoista ja netistä hurjasti, mutta niissä ei mun mielestäni ole huomioitu ihan kaikkea. Monesti nuo ohjeet on jotain kasari-/ysärijäännöksiä, jossa ei ainakaan pyritä luonnollisuuteen tai yhteistoimintaan kuvaajan kanssa. Monesti näillä tulee vaan puuterinen pakkeli. (Tää olkoot mun epäsuosittu mielipiteeni.) Esimerkiksi nenän varjostukset kannattaa unohtaa alkumetreillä ellei todella tiedä mitä tekee. Iho täytyy saada elävän näköiseksi, ei maalatuksi. Kyllä valokuvaaja saa ihoon valoja ja varjoja.

Ehkä suurimpana poikkeuksena on kuitenkin mustavalkokuvat. Niihin meikin pitää lähtökohtaisesti näyttää kolmiulotteisemmalta ja pelata nimenomaan tummuuseroilla, jotta meikki näyttäisi miltään multavalkokuvassakin. Totuus on kuitenkin, että tosi harva kuvaa lähtökohtaisesti mustavalkokuvia, joten asiaa tarvitsee aika harvoin miettiä.

Vasen kuva: Jussi Koskela, oikea kuva: Liisa Salonen, malli: Annika

Yllä oleviin kuviin tehtiin ihan äärimmäisen jämäkkä ja hyvin kontrastikas meikki, koska tarkoituksena oli kuvata todella jyrkkäsävyisiä mustavalkokuvia. Silmien aluset tuntuivat normaalivalossa melkein valkoisilta, luomilla oli ihan valkoista ja ihan mustaa ja kaikkea siltä väliltä, huulillakin oli melkein valkoista huulipunaa yhdessä ja erikseen tumman kanssa.
Tässä mun vinkit tällä kertaa! Tuliko uutta tietoa tai mielenkiintoisia juttuja?



Huomisen luukku aukeaa tässä ja kaikissa mukana olleissa blogeissa. Jokaisessa voi olla vähän eri juttuja, joten kannattaa käydä klikkailemassa!


keskiviikko 8. kesäkuuta 2016

Pikaopas kameraslangiin

Nykyisin maailma pursuaa jos jonkinlaista kamera- ja objektiivitarjousta. Samaan aikaan moni tuntuu kysyvän mitä kannattaisi hankkia. Jokaisen tarpeet ja tavat kuvata on täysin erilaisia, joten pääsääntöisesti kannustan kokeilemaan mikä olisi oma juttu.

Tässä on kuitenkin muutama (mustavalkoinen), rautalankamallinen ohje siihen, mikä tarkoittaa mitäkin.

(Himmennin)Aukko:

Aukko tarkoittaa sitä reikää, joka objektiivissasi on, josta valo pääsee kameraan. Tämä ei tuottane ongelmia. Aukko ilmaistaan f-luvulla, joka voi olla 1.4 tai 11. Mitä se sitten tarkoittaa?

Himmenninaukko toimii tismalleen samalla periaatteella kuin ihmissilmä. Kirkkaassa kesäauringossa pupilli on todella pieni: Koska valoa on riittävästi ja jopa "liikaa", silmä säätelee valon määrää muuttamalla "aukkoa" eli pupillin kokoa.

Mitä (fyysisesti)pienempi aukon koko, sitä vähemmän valoa kennolle siis pääsee kerralla. Hämmentävää aukkojen ilmaisemisessa on se, että mitä pienempi aukon koko on, sitä suurempi on sitä ilmaiseva luku. Esimerkiksi aukko 11 on aika pieni.

Tämä on kuulemma bageli, mutta yritin piirtää sen havainnollistamaan pientä himmenninaukkoa.

Suuri aukko taas vastaa kutakuinkin sitä tilannetta kun pilkkopimeässä yrität olla törmäilemättä huonekaluihin: Tarvitsemme kaiken mahdollisen käytössä olevan valon, joten silmä yrittää säädellä valon määrää suurentamalla pupillia. Näin saadaan enemmän valoa kerralla.


 
Tässä on sitten varmaan vaan rinkeli? Yritys oli näyttää iso himmenninaukko.


Rautalankamalli: Kun joudut kuvaamaan hämärässä, tarvitset kaiken valon, mikä on käytössä. Suurella aukolla (huom. pieni luku!) saat kuvaan kerralla enemmän valoa kuin pienellä.

Polttoväli:

Polttovälistä puhutaan kun kuvioon tulee millimetrit. Objektiivien polttoväli ilmoitetaan esim. 14mm, 50mm, 70-200mm.

Pieni luku, esim. 14mm tai 17mm tarkoittaa käytännössä sitä, että saat kuvaasi hyvin paljon ympäristöä, linssi on tällöin laajakulmainen. Mitä suurempi luku, sen "lähemmäksi" pääset kuvattavaa asiaa.



"Blurri":

"Blurrilla" tarkoitetaan sitä miten tausta kuvassa pehmenee. Tässä kohtaa kuvaaja puhuisi syväterävyydestä eli kuinka paljon kuvassa on terävää aluetta syvyyssuunnassa.

Ja käytännössä?

Näissä kahdessa kuvassa on käytetty kahta eri objektiivia, 14mm laajakulmaobjektiivi ja 60mm tele, eli tällä pääsee kuvattavaa "lähemmäs". Kuvausetäisyys eli etäisyys kynsilakkapullon ja kameran välillä on näissä kuvissa aivan sama. 

Tämä kuva on otettu 60mm objektiivilla, käytetty aukko on 2.4


Samalta kuvausetäisyydeltä otettu kuva, käytössä 14mm ja aukkona 2.8. Heipä hei kirjahylly! Ja kaikki muu, jonka yritin kuvasta kasata pois.


Itse kuvaan blogijuttuni lähinnä "pidemmillä" polttoväleillä, 50+ , koska haluan saada kuvan pinta-alan mahdollisimman täyteen itse kynsilakkapulloa tai mitälie. Macro-objektiivilla pääsee kuvattavaa kohdetta myös fyysisesti lähelle, sillä ne on suunniteltu lähikuvaukseen, jolloin tarkennus onnistuu tarvittaessa vaikka muutaman sentin päästä. Samat periaatteet tietysti pätevät myös vaikkapa kauneusbloggaajien meikkikuviin: laajakulmaisella objektiivilla pääsee mahdollisesti tarkentamaan todella läheltä, jolloin voit kuvata ilman jalustaa. Kuitenkin laajakulmainen linssi vääristää todella paljon, varsinkin läheltä kuvattuna, joten pahimmillaan saat itsellesi vaikka mulkosilmät. :D

Aukon vaikutus:

Laajakulmaisella objektiivilla on vaikeampi saada tuota blurria kuvaan. Edelliset kuvat on siis otettu käytännössä samalla aukolla, mutta ero syväterävyydessä eli siinä kuvan pehmeydessä on merkittävä.

Vertailun vuoksi,  tässä on kuva 60mm objektiivilla ja aukolla 11 kuvattuna.


Kaikki on tietysti kiinni omista kuvaustavoista, tyylistä ja kiinnostuksesta, mutta luonnollisesti samat periaatteet eivät häviä mihinkään. Tämä on todella mustavalkoinen ja karsittu rautalankaversio. Tähän loppuu se helpohko osuus.

Jäikö joku mietityttämään?

keskiviikko 23. joulukuuta 2015

Kosmetiikkabloggaajien joulukalenteri - luukku 23


Tervetuloa joulukalenterin toiseksi viimeiseen luukkuun! Edelliset luukut löydät täältä. Viime vuoden tapaan minun luukkuni on omistettu erityisesti valon vähyyden kanssa kamppaileville (kosmetiikka)bloggaajille.

Viime vuoden juttu keskittyi vähällä tekemiseen eli kameran oman salaman hyödyntämiseen. Moni on kuitenkin hankkinut jos jonkinlaista laitetta, niin tällä kertaa ajattelin keskittyä ulkoisen laitteen kanssa kuvaamiseen.

Kuulen usein, että keinovalo pilaa kuvat tai ei koskaan ole luonnonvalon veroista. Mitäs sanotte näistä?

Keskellä pimeintä kevätiltaa ikuistettu "kevätaurinko".
Salamavalolla luotu auringonlasku
Joko vakuutuit?

Mennäänpä eteenpäin siihen tuotteiden kuvaamiseen (samat periaatteet pätevät, vaikka kuvattavana olisivat ihmisen kasvot!).

Kosmetiikkapiireissä suosituksi laitteeksi on muodostunut Falcon Eyes -rengasvalo ja sainkin valon Helenalta  lainaan. Samat periaatteet luonnollisesti pätevät niin salamavaloilla (jotka välähtävä nopeasti) tai Falcon Eyes -rengasvaloa vastaavilla valoilla (jossa valon näkee koko ajan), tämäntyyppisissä laitteissa on etuna (salamavaloon nähden) se, että koko ajan näkee mihin valo osuu ja miltä se näyttää. Tehot vastaavasti eivät vastaa nopeasti välähtäviä salamoita ollenkaan. Kummassakin on puolensa,  valo on kuitenkin aina valo ja sitä kannattaa opetella hyödyntämään.
Rengasvalon perusajatus on tuottaa "varjotonta" ja tasaista valoa. Pääsääntöisesti rengasvalo asetellaan niin, että kameran linssi kuvaa renkaan sisältä. Kas näin.


Tältä se näyttää OPIn Bond-lakka mallina - kultainen ja pimeys on aina jouluista, eikö? :D Kuva jää hieman tummaksi, vaihtoehdot:
1) Lisäät suljinaikaa -> mitä pidempi suljinaika on, sitä enemmän kuva valottuu. Saatat tarvita jalustaa tai muuta tukea.

2) Suurennat aukkoa (mitä pienempi luku, sitä suurempi aukko). Sama juttu kuin ihmissilmässä: Kun valoa on paljon esim. aurinkoisena päivänä, pupillit ovat tosi pienet. Kun taas pimeällä rämmit kotiin, pupillit ovat hurjat lautaset, koska yrität hyödyntää kaiken olemassa olevan valon.

3) Voit suurentaa ISO-lukua. ISO-arvo muuttaa kennon herkkyyttä hyödyntää valoa. Ikään kuin lisäät tai vähennät kokonaisvalotusta.

4) Siirrä valo lähemmäs kohdetta.



Valoa on siirretty puoleen väliin siitä, missä se äsken oli. Huomaa mikä ero, vaikka mitkään kameran asetukset tai itse valaisin ei ole vaihtunut. Jos enemmän katsotaan tätä suoraan kamerasta tulevaa valoa (myötävalo!), niin tämähän on melkein sama kuin käyttäisi kameran omaa salamaa. Myötävalo latistaa ja peura ajovaloissa -fiilis on valmis. Ei imartele kuin korkeintaan tätä Bond-pulloa.


Mitäs sitten?  Käännetään valoa niin ettei se tule suoraan kameran suunnasta tai suoraan oikealta tai vasemmalta sivulta.


Näin saadaan luotua muotoa kohteeseen, olipa kohde kasvot tai lakkapullo.


Edelleen kohde on kuitenkin vähän tumma. Olisi varmaan kiva nähdä edes etiketti?
Lisätään valkoinen pahvi.


Tällä on tässä tapauksessa kaksi etua:
1) Pahvi heijastaa rengasvalosta tulevaa valoa myös varjopuolelle.

2) Peilipintainen pullo heijastaa kaiken ympäriltään, tällöin se heijastaa myös valkoista pahvia ja vaikutus on vieläkin suurempi.


Entäpä jos haluaisi lisätä kolmiulotteista vaikutusta? Siirretään pahvi esim. vastakkaiseen suuntaan varsinaiseen valoon nähden.




Nyt alkaa näyttää jo ihan kivalta, mutta mites se etiketti?
Otetaan mukaan toinenkin pahvi.


No niin! Nyt kehtaa jo kuvaa esittää. Joku tarkempi vois häiriintyä siitä, että rengasvalon muoto heijastuu pullosta tai siitä, että valon ja varjon raja on hyvinkin tarkkarajainen.


Sitten voidaan vähän askarrella. Otetaan esiin (valkaistua) leivinpaperia tai kaavapaperia ja teipataan sitä löyhästi kiinni valon ulkokupuun. HUOM! Falcon Eyes -rengasvalon tyyppinen jatkuva valo tuottaa paljon lämpöä, joten paperin kiinnittämisessä kannattaa olla tarkka. Pahimmillaan kuumentuessaan paperi voi syttyä palamaan. Ei kannata jättää vartioimatta tai pitää valoa kovin pitkään päällä.


Huomaatteko kuinka rengasvalon rengas hävisi ja valon ja varjon raja on paljon liukuvampi (pehmeämpi)? Tietysti valon edessä oleva paperi vähän syö myös valotehoa, koska valo käyttää osan energiastaan paperin läpi kulkemiseen.

Tuotteita kuvatessa ihan miellyttävä tapa on laittaa valo suoraan tuotteen yläpuolelle. (Havainnekuva alempana)


Niin kuin näin: Tässä näette myös paperiviritelmän. Paperi on riittävän kaukana itse valonlähteestä ja toinen pää on kiinnitetty kuvaustaustana toimivaan tuoliin ja toinen pää valon muovikupuun, joka ainakaan tämän kuvauksen aikana ei kuumentunut.


Lisätään vielä pahvi tuttuun tapaan kameran toiselle puolelle. Tadaa!


Voishan tätä hioa loputtomiin, mutta blogikuvien ei mun mielestäni täydy olla huippuunsa hiottuja. Samaa muuten kannattaa miettiä kuvan ja valon värien kanssa. Tietysti on tilanteita, joissa mahdollisimman "oikea" väri on todella tärkeää, mutta tarvitseeko vaikkapa shampoopullon olla tismalleen "oikean" värinen vai voiko valkotasapainolla ja valon värillä muokata kuvan tunnelmaa?

Loman voikin käyttää sitten valon kanssa kokeiluun!

Huomisen luukkua varten kannattaa palata tänne takaisin ja vilkaista myös muiden osallistujien blogit, luukku on monessa erilainen. :)

Edelliset luukut löytyvät täältä:

  1. luukku Siamese Lipstick
  2. luukku Ripsarit Poskilla
  3. luukku Miss Aria ja One Of Beauty’s Daughters
  4. luukku Riikka Amalia
  5. luukku Pitkät kynnet
  6. luukku Levoton tyttö
  7. luukku Kahvia ja kosmetiikkaa
  8. luukku The Diary of a Shopaholic ja Neiti Minttukihara
  9. luukku Keyword: love ja Beauty Highlights
  10. luukku Dioriina ja Fani’s Nails and Life
  11. luukku Kultainen Kynsilakka ja Hannamaria
  12. luukku Eyeshadow and Flame ja Lazy Dynamite
  13. luukku Murmis paklailee ja Ria G – Beauty Blog
  14. luukku Dazzling Glow
  15. luukku DIXI ja Mennen ja tullen
  16. luukku Kvartsiharakka ja Blinger shimmer
  17. luukku Charming Nails
  18. luukku In this part of town
  19. luukku Siniviuhka ja Magicbunny
  20. luukku Wasting Lifestyle ja Juille’s
  21. luukku Better Nail Day
  22. luukku Hetkessä

keskiviikko 14. elokuuta 2013

Yksinkertaisia valaisutapoja kosmetiikkabloggaajille

Suomalaiset kosmetiikkabloggaajat alkavat olla taas astetta vakavampia, sillä yhä useampi miettii miten talven pimeydessä kykenee enää blogikuvia ottamaan. Pienten esineiden kuvaamiseen on monia kikkoja ja yksi loistava esimerkki löytyy Wasting lifestyle -blogista. Kasvojen kuvaaminen ei taas onnistu samaan tapaan. Tai onnistuisi jos valoteltta olisi tarpeeksi iso. On kuitenkin myös muita tapoja.

En aio nyt perehtyä itse valoon sen kummemmin, haluan vain esitellä teille muutaman yksinkertaisen valaisutavan kasvoille ainoastaan yhtä valonlähdettä (+heijastinta) käyttäen. Näitä käytän muotokuvauksessa ja valo voi tietysti olla kuvanottohetkellä välähtävä valo (salama) tai jokin jatkuvasti valoa tuottava laite tyyliin jalkalamppu. Kaksi edellä mainittua ovat tietenkin tehoiltaan täysin erilaisia, mutta saitte varmaan pointin.

Seuraavat kuvat on otettu irtosalamalla. Salaman valo on pehmennetty softboxilla.

Tässä ns. perusvalaisu yhdellä valolla. Softbox asetetaan hieman päätä korkeammalle ja valo laitetaan alaviistoon.


Jälki näyttää tältä: Valo on kiva, mutta meikkibloggaajan näkökulmasta kuvan vasen puoli jää turhan varjoon.

Ratkaisuna lisätään kasvojen varjopuolelle heijastin tai iso valkoinen pahvi tai miksei vaikka peili. Kokoontaittuvia heijastimia saa parhaimmillaan parilla kympillä. Heijastavan pinnan tulisi kuitenkin olla aika iso.

Ja jälki näyttää tältä:
Ero on selkeä. Aletaan päästä aika miellyttävään lopputulokseen kohtuullisilla varjoilla. Varjoja on niin, että kasvoille jää muotoa, mutta ne eivät häiritse.

Seuraavaksi ehkä mun suosikkivaloni. Eli yksi ainoa valo kameran yläpuolelle hieman alaviistoon.

Varjoja löytyy, mutta omaan makuuni ne vaan tuovat muotoa kasvoille.
Jos kuitenkin varjoa on liikaa niin voidaan lisätä se heijastin tai valkoinen paperi/pahvi kameran alapuolelle. Kamera siis jää heijastimen ja valon väliin.

 Ja tältä se näyttää. Nyt siis puhutaan jo hyvin klassisesta meikkikuvavalosta.


Yhdellä valolla ja heijastimella pääsee pitkälle, tässä vain muutama tapa. Toivottavasti näistä on iloa ja hyötyä! :)

Uusin

Perfektionismin loppu

  Pefektionismi sanana herättää monesti hyvin erilaisia tunteita. Joillekin se aiheuttaa vilunväristyksiä, sillä he kokevat, että kun ihmine...