Tässähän voisi puhua vaikka siitä kuinka vanhat kynsilakat kuuluvat ongelmajätteeseen, kosmetiikan lasipurkkeja ei saa heittää lasinkeräykseen ja mitä näitä nyt on. Tämä kierrätys puolestaan oli hetkellinen päähänpisto. Mun suosikkiposkipunani kärsi kirjaimellisesti kolauksen ja on nyt vähän hankala. Samasta syytä kotelo ei ole enää ihan priimaa ja kansi on aika löysä. Toinen on tuo Diorin nappiluomiväri, jonka pakkaus on aika epäkäytännöllinen ja itse tuotekin oli testerissä paljon kermaisempi ja miellyttävämpi. Ehkä se testeri oli kivempi siksi, että jokainen sitä testannut oli siirtänyt rasvat sormistaan värin pintaan. Joka tapauksessa mun mielestäni tämä sopisi paljon paremmin esim. highlighteriksi.
Onneksi mun askartelukätköistäni löytyy vaikka mitä. Muun muassa tyhjiä, kertaalleen käytössä olleita luomiväripannuja. Sitten vaan sotkemaan!
Muussataan loputkin sekä lisätään vähän alkoholia ja sekoitellaan sileää tahnaa.
Sörkitään tahnat pannuun, siloitellaan pinta.
Puristetaan massa tiiviiksi paperin/kankaan läpi. Hyödynsin painamisessa tyhjää pannua. Saatoin ehkä käyttää vähän liikaa nestettä, mutta kaikki oli haihtunut seuraavaan aamuun mennessä.
Sitten vaan kuivumaan ja heitetään tyhjään magneettipalettiin. Paljon kätevämpää! Toiset sanoo että koostumus ei tässä muutu, mutta mulla ei ole aiempaa kokemusta. Luomiväri pysyi koostumukseltaan samanlaisena, poskupunasta tuli hitusen pehmeämpi, mutta siinä saattoi olla kyse siitä, että en ehkä painanut tarpeeksi. Jouduin siitä myös siveltimellä "raaputtelemaan" vähän sinertävän pinnan pois. Kuitenkin koska sen alta paljastui ihan oikean värinen puna, niin veikkaan värivirheen johtuneen siitä, että painovaiheessa paperiin jäi aika punaista nestettä. Luomivärikin toimii ihan mainiosti korostustuotteena ja on nyt paljon käytännöllisemmässä muodossa.
Samaan henkeen voisi tehdä vaikka oman poskipunaruusunsa jos Lancomen 70 euron ruusu jäi saamatta.
Oletko pressannut pigmenttejä tai muuten tehnyt samanlaista askartelua?
En ole, mä olen aina ollut maailman huonoin askartelemaan mitään. :D Mutta joo, jos mun suosikkiposkipuna hajoaisi, miettisin kyllä vahvasti sen korjaamista ennen uuden ostoa.
VastaaPoistaHeh, minä askartelin koko lapsuuteni. Pistin aina videoita pyörimään "seuraksi" ja näpertelin jotain saksanpähkinänkuorihiiriä. Kummini oli huolissaan kun katsoin telkkaria niin paljon. Äiti lohdutti kummia, että älä huoli, ei se sitä telkkaria kuitenkaan katso vaan askartelee. :D Jotain on sieltä jäänyt.
PoistaToi Narsin poskipuna on sen verran hintava, että ajattelin kokeilla ennen kuin ostan uuden. Eiköhän tällä pärjää. Voin siis ihan suositella jos vähän haluaa näperrellä onnettomuuden jälkeen. ;)