Meillä on "aina" ollut Kanebo (nykyisin Euroopassa Sensai). Shiseidokin on ollut Suomen markkinoilla pienen ikuisuuden. Mitä tulee modernimpaan aasialaiseen kosmetiikkaan, niin kyse on ehkä nimenomaan korealaisista merkeistä, jotka on tulleet Suomeenkin muutaman viime vuoden aikana mielettömällä vauhdilla.
Jos unohdetaan Kanebo ja Shiseido, niin mun ekat kosketukset aasialaiseen kosmetiikkaan on vähintään kymmenen vuoden takaa suomalaisista blogeista, tai tarkemmin blogista, jota kirjoitti jossain päin Aasia (ehkä Hongkongissa?) opiskeleva tai siellä ainakin opiskellut suomalainen. Mun mieleeni on jotenkin erityisesti jäänyt kuvaus taiwanilaisista My Beauty Diary -kangasnaamioista: "Naamion jälkeen iho näyttää siltä kuin olisi syönyt vain lohta viimeiset kaksi viikkoa". Noita naamioita mulla sitten olikin! Ja paljon muuta aasialaista kosmetiikkaa, mutta eihän niitä nyt suinkaan ollut helppo saada. Tänä päivänä en missään nimessä uskaltaisi tilata aasialaisia tuotteita samalla tavalla. Ehkä mulle kävi tuuri, silloin ehkä väärennösmarkkinat varsinkaan näissä tuotteissa ei ehkä olleet olemassakaan?
Tässä "uuden sukupolven" aasialaisessa kosmetiikassa on aina ollut tosi poikkeavaa muun muassa miten pakkauksilla leikitellään ja mistään ei tehdä niin vakavaa. Nimetkin ovat monesti näin suomalaiseen korvaan erikoisia. Jossain on nyt kuitenkin tullut jokin kääntöpiste vastaan. Käyn silloin tällöin &Other Stories -myymälässä tutkimassa heidän kosmetiikkavalikoimaansa. Talvella sinne on uutuutena tullut merkki nimeltään Huxley. Olen kyllä kuullut nimen moneen kertaan, se ei vaan ole jotenkin sykähdyttänyt, että olisin miettinyt asiaa sen kummemmin.
Nyt kaipasin päivittäiseen käyttöön vaihteeksi jotain riittävän pesevää, mutta ei narskuvan pesevää tuotetta. Secret of Sahara kuulostaa tuotelinjana jo siltä, että tarkoitus ei ole kuivattaa. Katsoin Huxleyn puhdistusgeelin pakkausta ja 20% alennusta. Otin testiin enkä ole pettynyt. Kuitenkin vähän jälkijättöisesti tajusin, että Huxley on tosi amerikkalaisesta(?) nimestään huolimatta Etelä-Koreasta. Selvästi joku uusi taso on löytynyt kun hyvin perinteisesti Skandinaaviseen minimalismiin nojaava ruotsalainen yritys ottaa tällaisen merkin hyllyilleen. En missään nimessä näkisi saman firman hyllyillä Tono Molyn pandoja tai kissapurkkeja, mutta Huxley on niin oikeasta maailmasta, että pienen hetken mietin jo sitä, josko merkki olisi talon oma. Ehkä kohta varsinainen Korea-hype menee ohi ja aletaan taas puhua enemmänkin merkeistä kuin tuotteista sen perusteella mistä ne tulevat. Kuka tietää.
Mikä oli sun ensikosketus aasialaiseen kosmetiikkaan? Entä tiedätkö mikä tuon blogin nimi oli, josta puhuin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti