Turhamainen shoppailija

Tilasin kesän alennusmyynneistä itselleni kengät. Kenkälaatikko näytti tältä: Liimapintainen pakkauslista oli liimattu suoraan kenkälaatikon päälle!

Mulle jostain syystä nätti ja kestävä kenkälaatikko on melkein yhtä tärkeä kuin itse kengät ja tuntui kammottavalta, että siihen oli liimattu jotain. Harmi kyllä kengät olivat pikkuisen pienet ja ne piti palauttaa, mutta huokaisin kyllä helpotuksesta kun ei tarvinnut tällaista rumilusta säilyttää. :D

Spartoolle muuten pisteet siitä, että rahojen palautus tapahtui hyvin nopeasti. Lähetin kengät torstaina takaisin ja jo perjantaina sain viestin, että palautus on tullut perille ja rahat tulevat tilille parin arkipäivän kuluessa.

Päivän satsi elinajan lisäyksiä

Jos et ole vielä sattunut törmäämään tähän kosmetiikka-addiktin mieltä avaavaan tekstiin niin nyt kannattaa tutustua. Maitokahvi sokerilla -blogin Eikon kirjoittama teksti (muiden kosmetiikkabloggaajien lisäyksin) ei tunnukaan omalta osaltani niin kieli poskessa kirjoitetulta. :D Teksti on hauska, mutta yllättävän moni kohta osuu kohdallani oikeaan. ;)

Niin ja mun blogiini on tänään päästy haulla: "Poikani nuuhkii pikkuhousuja". Ei lisättävää.

Kuvatulva

Kuva: Liisa Salonen

Päästiin pari viikkoa sitten viimein järjestämään kuvaus, jota oltiin yritetty toteuttaa moneen otteeseen viimeisen kahden vuoden aikana. Saatiin kuitenkin lopulta aika sovittua. Tosin mekko kursittiin kasaan kymmenen minuuttia ennen mallin saapumista ja meikki sekä kampaus suunniteltiin tehdessä. Ainoa valmis siis oli jonkin sortin riikinkukkoteema.

Kuva: Liisa Salonen

Kuva: Liisa Salonen

Kuva: Liisa Salonen

Kuva: Liisa Salonen

Kuva: Liisa Salonen

Tässä kuvassa meikki näkyy ehkä parhaiten. Kaikki käytetyt tuotteet kuitenkin oli mattatuotteita ja "kiillot" tein vaaleammilla ja jopa valkoisilla sävyillä. Huulilla sininen rajauskynä, joka on levitetty koko huulille, keskellä Urban Decay Eldorado ja päällä kirkas huulikiilto.

Kuva: Liisa Salonen

Valokuvaaja Liisa Salosen Facebook-sivu täällä.

Valmis!

Kohta pitää lähteä valmistuijaisjuhlaan, mutta halusin huonosti menneestä kuvausyrityksestä huolimatta näyttää lyhyen tukkani kampausta.

Värihän vaihtui ennen pääsiäistä vaaleaksi ja hetki sitten koko tukka oli vielä nätti pastellivioletti. Mun harmikseni väri lähti aika nopeasti pois. Malli on samantyyppinen kuin ennenkin, että päällä on pidempää ja otsatukka on pitkähkö. Otsiksen ja päälliosan kiharsin pehmeästi raudalla ja vaikkei kuvasta ihan selviäkään niin otsis menee kyllä kiharoidensa kanssa alaspäin. Pitkän päälliosan ja lyhyemmän sivun rajalle laitoin helmikirjaillun pitsiapplikaation, hyvin tuntuu pysyvän. :)

Vaihtoehtoinen sunnuntai

Olen viime aikoina ollut poikkeuksellisen laiska bloggaaja. Tai ehkä kyse ei ole ollut pelkästään laiskuudesta vaan siitä, että olen tehnyt joka ikisen työn, jota on tarjottu eli olen ollut töissä, vaikka palkkapussi ei kampaajana pääsekään hurjasti lihomaan.

Yhtenä työnä mainittakoon jokin erikoisuus nimittäin kokopään lettipidennys. Sanoin asiakkaalle suoraan etten ole ihmisen päähän näitä tehnyt, joten voin poikkeuksellisesti harjoituksen vuoksi tehdä ne pikkuisen halvemmalla. 9,5 tuntia toisen tekijän kanssa näitä nivottiin, mutta valmista tuli! Kuulemma näppärät tekijät tekee viiteen tuntiin, mutta ei oltu sitten kauheen näppäriä ekakertalaisia. Tai parini nyt oli pikkulettejä tehnyt ennenkin, mutta minä en ikinä tätä määrää. 

Asiakkaan oma tukka oli hartiamittainen, varsinaiset pidennykset tehtiin kreppikuidulla.

Nyt on kokeiltu ja harjoiteltu, ei ehkä tarvi tähän urakkaan toiste ryhtyä. :D

Tutoriaalin tapainen sepustus MUFE Aqua Brown käyttöön

Toivoitte tutoriaalia MUFEn Aqua Brow -kulmavärin käytöstä. Itse olen oppinut sen käytön yrityksen ja erehdyksen kautta ja se ei varmasti ole "oikea" tai ainoa tapa. Pääasiallisesti olen siis tähän mennessä tehnyt tuotteella ainoastaan omia kulmiani arkisesti. Yleensä hommaan menee minuutti, joten mistään äärettömän tarkastä työstä ei nyt tässä tapauksessa ole kyse, vaikka sekin onnistuu. :)

Sen sijaan kuvista tuli niin tarkkoja, että en meinannut kehdata laittaa niitä esille. Niissä näkyy joka ikinen hajakarva ja pikkuiset valkoiset haituvat, kumpiakaan ei peilistä katsoessa näkynyt. Lopputulos ei näissä kuvissa anna oikeutta tuotteelle, mutta oikeassa elämässä kulmat näyttivät kyllä ihan normaaleilta ja luonnollisilta, harvoinpa niitä näin läheltä katsotaan!

Mulla itselläni on samalla tosi helpot ja äärettömät vaikeat kulmat. Muoto on selkeä, mutta karvoja on vähäisesti, toisella puolella haituvat loppuu käytännössä ja kaareen.

Siihen käyttöön kuitenkin:
1. Rajaan kulmat sisänurkkaa lukuun ottamatta, jotta saan kulmista skarpit. Rajauksen teen hyvin nihkeällä siveltimellä, joka on kastettu väriin, mutta pahimmat on pyyhitty pois. Väriä siis käytetään tässä vaiheessa hyvin ohuelti ja hillitysti.
2. Täytän kulmat pikkuisen suuremmalla värimäärällä. Tarvittaessa teen hieman eri tummuisia viivoja. Viivat kuitenkin tehdään kulmakarvojen normaalin kasvusuunnan halutun lopputuloksen suuntaisesti.

Sisänurkan teen erityisen hennosti, mieluummin lisään tuotetta tarvittaessa, sillä tää tökötti oikeasti kuivuu nopeasti ja korjailu tuntuu ainakin aamuisin ihan mahdottomalta. Jos vahinko on jo tapahtunut niin saatan kuluttaa väriä kierreharjalla, ei silti kannata odottaa ihmeitä.

Levitykseen käy oikeastaan mikä tahansa maun mukainen sivellin, mutta oma suosikki on Duroyn pieni ja jämäkkä kulmakarvasivellin, tuotenumero Duroyn sivujen mukaan RD040.

Make Up For Ever Aqua Brow

Vanhempani kävivät 34 vuoden jälkeen häämatkalla Pariisissa ja minäkin halusin hyötyä tilanteesta tekemällä pienen ostoslistan Sephoraan. :D Pidin ostoslistan tosiaan kohtuullisen pienenä vaikka mieli olisi tehnyt lisätä siihen kaikkea tarpeetontakin. Kesän häämeikkikeikkoja varten tilasin itselleni pari MUFEn Aqua Brow -sävyä.

Ennestään multa löytyi kuvassa ylimpänä oleva sävy 35 (taupe), joka on ollut mulla omassa käytössä kun tukka oli tummempi. Ei ole yhtään punertava, joten käy mainiosti suomalaisille harmahtaville kulmakarvoille. Tää on vaan aika tumma, joten käyttöä pitää pikkuisen opetella, mutta jäljestä saa myös kohtuullisen hentoa ja vaaleaa.

Keskellä sävy 25 (ash), joka ei kyllä tuhkaa ole nähnytkään. Äkkiseltään sävy vaikutti sopivan viileältä, mutta kuvassa huomasin sen olevan aika punertava ja näyttäähän se kasvoillakin tarkemmin katsottuna aika lämpimältä. 

Alimpana 10 (light blonde). Vaaleimmille kulmille. Halusin tämän lähinnä sekoitesävyksi noille kahdelle muulle, mutta toimiim myös superluonnollisia arkikulmia haluaville.

+ väriä tarvitsee kerralla käyttää tosi vähän
+ kestää kasvoilla todella hyvin, jopa omalla rasvaihollani tämä kestää useita tunteja kun kynä alkaa suttaantua jo parin tunnin jälkeen.

Jogurttijäätelöä jyväskyläläisittäin

Tallinnassa käydessäni ihastuin jogurttijäätelöön. Perusjogurtit maustamattomia lukuun ottamatta ovat mun makuuni liian makeita. Eikä se sokerin korvaaminen makeutusaineella yhtään auta. Olen myös kyllästynyt perinteisiin jäätelöihin, koska nekin maistuu mun mielestäni turhan makealta. Tallinnasta kuitenkin löytyi jogurttijäätelöä myyvä pikkupaikka Yo! Liikkeitä oli ainakin kaksi, toinen kauppakeskus Virussa ja toinen Solariksessa. Söinkin sitä ihan huolella matkan aikana. :D

Huomasin, että myös eräs jyväskyläläinen kahvila on alkanut myydä tuota herkkua ja pari viikkoa sitten kävin sitä kokeilemassa. Ei olisi pitänyt. Annoksen hinta oli 3,90 euroa. Yo!:ssa vastaavan kipon hinta oli 1,99 euroa. Hintaeron toki ymmärrän, mutta kyllä se silti aina herkkuhammasta ärsyttää.

Innolla odotin kuppiin muodostuvaa pehmiskiehkuraa. Kippoon ei kuitenkaan näyttänyt tulevan pehmismäistä vuorta vaan enemmänkin jogurttinen mönjä. Kahvilan omistaja ilmoittaa meille, että laite ei osaa pitää tuotetta tarpeeksi kylmänä, koska massaa ei ollut enää kovin paljon koneessa jäljellä. Samalle meille kerrottiin, että koostumus ei ole ihan oikea, mutta saamme annokset alennettuun hintaan ja makuhan ei koostumuksen muutoksesta kärsi.

Alennettu hinta oli ihan mieletön 3,5 euroa annos ja annos kokonaisuudessaan oli täysi pettymys. Näin jälkikäteen mietittynä olisi vain pitänyt kieltäytyä sillä hetkellä kun sanotaan, että maku ei kärsi koostumuksen muutoksesta. Kyllähän kylmä jäätelökin maistuu erilaiselta kuin se sulanut mönjä. Jos nimittäin haluan jogurttia niin menen kyllä mieluusti kauppaan sitä ostamaan. Tässä tapauksessa emme silti saaneet edes jogurttia vaan ylimakeaa vaahtomaista litkua. En tajua miten en älynnyt mennä palauttamaan annosta. Nyt jäi ihan armottoman paha mieli. Olisi varmaan ollut kaikille mukavinta jos myyjä ei olisi myynyt "jäätelöä" kun tietää sen kuitenkin olevan jotain muuta kuin luvattua.

Haluisin kuitenkin, että tuota namia saisi myös tästä kaupungista, joten annoin paikalle ja jäätelölle toisen mahdollisuuden. Tältä jyväskyläläinen jogurttijäätelö näytti "hyvänä" päivänä:

Eipähän tarvitse enää kolmatta kertaa kokeilla. Kehoitan muitakin kiertämään tuon paikan kaukaa. Sen sijaan jos herkkuhammasta kolottaa niin kannattaa käydä kokeilemassa uuden Revolutionin  jälkkäreitä ja asiakaspalvelua. Ruoka oli ehkä liian "hienoa" mun makuuni, mutta ne jälkkärit. Omnom. Revolutionhan on paikka, josta kukaan ei tiedä yhtään mitään ja mainostavat itseään näemmä sillä, että niistä ei tiedä mitään ellei tule paikalle. Toimi mulle, heti piti mennä katsomaan. ;) Jään kyllä kaipaamaan Memphiksen burgereita. Olisivat voineet lopettaa sen ala-arvoisen Amarillon Memphiksen sijaan. 

NARS pure radiant tinted moisturizer - Finland ja Terre Neuve

Esittelin viime syksynä Narsin sävyttävää päivävoidetta sävyssä Finland. Totesin, että se on pikkuisen liian keltainen minulle, mutta olen oppinut käyttämään sitä niin, että sävy on hyvä. Olen siis ihan oikeasti tykännyt tuotteesta ja sen pitkäkestoisuudesta. Tietenkin on tilanteita, jolloin meikkivoide on parempi ratkaisu, mutta minulle tämä tuote on arkikäytössä ollut hyvä. Parhaan lopputuloksen saan kun levitän tuotteen meikkivoidesiveltimellä. Ei tosin millä tahansa, vaan sillä kuuluisalla Shiseidon mallilla. :)

Ensimmäinen tuubini alkaa olla muutamaa käyttökertaa vaille tyhjä ja totesin haluavani jatkoksi saman tuotteen. Käyttämäni sävy oli joistain nettikaupoista loppu, mutta huomasin Finlandia etsiessäni, että tuotteelle on tullut uusia sävyjä. Yksi sävyistä on vaalea Terre Neuve. Pienen meikkiblogikierroksen jälkeen selvisi, että Terre Neuve ei olisi niin keltainen kuin Finland, joten päädyin tähän uuteen sävyyn.

Vasemmalla Finland, oikealla Terre Nueve.

Ero Finlandiin ei ole mitenkään erityisen suuri. Totesin, että kummatkin sävyt käyvät iholleni vallan mainiosti. Sokkotestiin osallistunut kanssa-asuja ei nähnyt näissä kahdessa sävyssä ihollani eroa (levitin toiselle kasvojeni puolelle Finlandin ja toiselle Terre Neuven). Finlandin rajoja kanssa-asuja kuitenkin näki nenänpielissä oikein kovasti pinnisteltyään ja n. 20 sentin katseluetäisyydeltä sen sijaan Terre Neuvesta sama henkilö kysyi, että onko kasvoillani mitään. Terre Neuve on hyvä, mutta niin on Finlandkin.

Kevät saapui postiluukusta

Sain loppuviikosta mysteerikirjeen. "Mysteeri" tosin ratkesi aika nopeasti, olin viime kuussa tehnyt ennakkotilauksen söpöistä korviksista ja tilaus oli yksinkertaisesti toimitettu.

Jännänä yksityiskohtana, jokaisen korun mukana tulee suunnittelijoiden kuva allekirjoituksineen, niin myös näissä.

Yllättäen pienten korvakorujen kanssa kortti ei ole kovin suuri. :D

Pääsiäinen Tallinnassa

En ole matkustellut kovinkaan paljon. Osittain siksi, että olen halunnut laittaa rahani kaikkeen muuhun kivaan ja edelliseen liittyen en ole tiennyt mitä matkaltani haluaisin. Olen kyllä halunnut aina asua jossain esim. Australiassa ja Japanissa, mutta en erityisesti turistina, kyllästyn nopeasti enkä saa elämälleni lisäarvoa näkemällä esim. Mona Lisaa lasin takaa.

Tällä kertaa päätimme kanssa-asujan kanssa lähteä Tallinnaan I am photographer -tapahtumaan. Itse vietin torstaipäiväni hääkuvaaja Roberto Valenzuelan opissa. Päivä oli ihan käsittämätön ja jätti sanattomaksi, mutta ainoastaan positiivisella tavalla. Sain uutta puhtia oman kuvaamiseni kehittämiseen ja varmistusta siitä, mitä mun mahdollisesti kannattaisi tehdä toisella tavalla. Opin ihan käsittämättömän paljon ja haluaisin oppia vielä lisääkin. Päivä Roberton kanssa oli liian lyhyt aika. Mietin vaan kuinka paljon oppisi viikossa jos yksi päiväkin antoi näin paljon. Yllättäen olin ainoa suomalainen, vaikka perjantain kurssi veti paljon suomalaisiakin kuvaajia.

Perjantaina oli luvassa valaisuguru Joe McNallyn kurssi, jolle en itse osallistunut, mutta uskon vakaasti, että tuo Valenzuelan kurssi oli mulle juuri oikea. Päivä menikin omalta osaltani lähinnä pyöriskellessä ja tutkiessa. Oon huono turisti kun mua ei kiinnostanut pätkääkään esim. sinällään nätti Tallinnan vanha kaupunki vaan mieluummin käytin päiväni muuten kuin keskiaikaisessa ravintolassa syöden.

Tallinna ja hotelli oli ihan positiivinen yllätys. Eikä pelkästään sen takia, että pääsiäisenäkin hyvin moni paikka oli auki, pienempiä liikkeitä oli suljettuina ja osa sulki normaalia aiemmin, mutta isoimmat keskukset ainakin näyttivät olevan normaaliaikatauluissa.

Suomalaisuus ei kuitenkaan ole kovin kovassa huudossa. Vähän järkytyin siitä, että aina kun meidät tajuttiin suomalaisiksi, ensimmäinen asia mitä meille sanottiin liittyi jotenkin ryyppäämiseen. Tavallaan ymmärrän tän. Kyllä se silti sai ainakin mun kulmat kurtistumaan, että hotellissa ensimmäinen asia minkä kuulet on se, mistä kaikkialta löytyy lähimmät baarit.

Muutamia huomioita. Löysin ihan outoja asioita. Virossa ei ilmeisesti tarvitse osata päättää haluaako limunsa pullossa vai tölkissä kun voi saada molemmat. Olin utelias, mutta älkää te olko. Voisin kuvitella, että esanssitiivistemehun ja yskänlääkkeen yhdistelmä maistuu tismalleen samalta kuin tämä.

Ootte varmaan huomanneet, että värinsuojashampoot ja -hoidot ovat aina punaisissa pakkauksissa. Mitä ihmettä tapahtui Andrew Bartonilla kun purkit ovatkin sinisiä? :D Ihan mukavaa vaihtelua tosin.

Ensimmäinen ajatus Tallinnasta oli, että paikka on kuin Helsinki, josta tosin puuttuu keskiaikainen vanha kaupunki. Kun lähti kävelemään edes muutaman sata metriä niiltä vilkkaimmilta alueilta ohi, huomasi, että Helsinki vaikuttaa oikeastaan jopa siistimmältä. Talojen ulkosivut olivat todella rapistuneita ja ikkunat saattoivat olla rikki. Tääkin kuva on paikasta, josta sitä vanhaa puretaan ja varmaan rakennetaan taas isoja ja hienoja pilvenpiirtäjiä, mutta tää oli vain kaiken huipulla.

Tallinna-Helsinki-matkaa lukuun ottamatta kaikki meni tosin hyvin ja sain tietynlaisen matkakärpäsen eli taisin keksiä miten haluan matkustaa jos en pääsekään asumaan noissa maissa, missä haluaisin. Ei sitä tiedä, vaikka seuraava matkakohde olisi Las Vegas tai Dubai. Linkit avaamalla ei suinkaan pääse mihinkään turistioppaaseen vaan niiden tapahtumien sivuille, jotka saattaisivat periaatteessa saada mut säästämään matkustamiseen. ;)