Voi olla, että en enää palaa niihin viimevuonna kokeilemiini pitkiin viikkoraportteihin koulun edistymisestä, mutta ajattelin kuitenki vähän valottaa kuulumisia sieltä suunnalta.
Koulussa on nyt siis istuttu ja seisottu kaksi ja puoli viikkoa. Meille tosiaan tuli uusi opettaja, joka on osoittaunut ehkä maailman tarkkanäköisimmäksi ihmistuntijaksi. Sanoin, että opettajamme on jopa pelottava niin totisesti osa siitä pelottavuudesta tulee tuosta käsittämättömän hyvästä ihmistuntemuksesta. Kuitenkin tän parin viikon jälkeen mun on pakko todeta, että olen oppinut ihan oikeasti todella paljon. Kun viime vuonna tuntui etten oppinut mitään uutta ainakaan viimeisen jakson aikana niin sitä on otettu aika vauhdilla kiinni nyt, joten oikeasti plussat uudelle opettajalle. Luokkaan on - jokin asia mainitakseni - saatu jonkinlainen työskentelyrauha, sillä opettaja oikeasti pitää tiettyä kuria luokassa, se on medän ryhmälle valitettavasti jotain uutta. Opetustyylikin on ainakin mun mielestä hyvässä mielessä ihan toisenlainen.
Esimerkkinä kampausopetus.
Viime vuonna: Opettaja ilmoittaa, että tehkää kampaus. Jos kysyy, että mitä tehdään niin opettaja käskee käyttämään luovuutta. Jos sanoo, että olisi kiva saada jotain ohjeistusta niin opettaja tuhahtaa että onhan tossa noita kampauskirjoja, mutta pitää opetella myös omaa luovuutta eikä turvautua kirjoihin.
Tänä vuonna: Opettaja antaa jonkin aiheen, jonka pohjalta tehdään kampaus, ohjeistuksena esim. tehdä äkäinen tai lempeä kampaus. Lopulta nää kaikki kampaukset katsotaan yhdessä ja pohditaan että mikä siitä kampauksesta tekee äkäisen tai lempeän.
Esimerkki opettajan pelottavuudesta: Asiakaspalvelussa tein tutuksi tulleelle asiakkaalle värin ja leikkauksen, kun opettaja tulee tarkastamaan leikkausta on hänellä hyvin arvioiva, jopa tuima ilma kasvoillaan. Opettaja tutkii ja pöyhii, pistää lasit päähän ja ottaa vielä vähän tuimemman ilmeen. Tarkasteltuaan leikkausta opettaja sanoo: "Ei tästä kyllä mitään löydy vaikka suurennoslasilla katsoo, on niin tarkka leikkausjälki."
Motivaatio alkaa taas olemaan jokseenkin kasassa, varsinkin kun taisin keksiä itselleni opinnäytetyön aiheen. Hassua kun mun korvaan opinnäytetyö kuulostaa jotenkin liian hienolta termiltä tähän koulumaailmaan.
Niin ja pääsin tänään kokeilemaan koulussa Cloud Ninen O podia, eli vähän uudenlaista lämpörullasysteemiä. Nopeasti luonnehdittuna se vaikutti hyvältä ja paremmalta kuin perinteiset lämpörullavehkeet, mutta ei yhtään niin nopealta kuin mitä mainsteksti antaa ymmärtää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti