Suunnilleen vuoden verran olen haaveillut magneettitaulusta, johon voisi laittaa esille päivittäin käytetyt meikkituotteet ja tuotteita, joita haluaisi pitää esillä, jotta niitä käytetään.
Pari viikkoa sitten löysin viimein Ikeasta tuon etsimäni taulun, laatikosta löytyi vielä magneetteja valmiiksi. Raahasin taulun kotiin ja vilkaisin metallista pyykkikaappia. Koska kuitenkin meikkaan vessassa, olisin ihan yhtä hyvin voinut läntätä tuotteet tuohon kaappiin tai vaikka peilikaapin reunoihin.
Olin kuitenkin saanut tauluni. Hommahan meni ihan hyvin siihen asti kunnes liimaukset irtoilivat magneettien ja tuotteiden välistä. Tuotteet alkoivat siis yksi kerrallaan putoilla lattialle. Haluaako joku itselleen magneettitaulun? :D
sunnuntai 16. elokuuta 2015
maanantai 10. elokuuta 2015
Vettä!
Oon aina ollut vähän huono juomaan vettä. Kyllähän sen sitten näkee ihossa ja olemuksessa kun on jättänyt tärkeimmän kauneustuotteensa vähemmälle. Oon kuitenkin ryhdistäytynyt! Suurin kiitos siitä näille:
Pienin näistä on S'well, johon mahtuu nestettä pikkuisen alle kolme desiä. S'well on jonkinsortin termos, joten juomat pysyy kylmänä tai kuumana useamman tunnin. Pieni pullo puolustaa paikkaansa silloin kun ei halua kauheasti lisäpainoa laukkuunsa, mutta tietää nääntyvänsä ilman vettä.
Puolen litran Eva Solo oli ensimmäinen, pitää veden kylmänä (mutta ei saa täyttää kuumalla), toimii suuremmalla vedentarpeella ja treenipullona. Isoin on alumiininen kaupanpäällispullo, joka pitää retkipullon virkaa.
Reilun neljän desin Starbucks-härpäke eli virallinen kauneusbloggaajamuki on sitten kotikäytössä. Mukia voi pitää vieressä eikä juoma kaadu tai pölyynny ja pillillä tuon neljä desiä hörppii ihan vahingossakin.
Eipä näitä usein tarvitse pestä, mutta silloin tällöin pesu on tarpeen. Pesuaineena tykkään käyttää sellaista tuotetta, joka ei vaahtoa turhan paljon. Vähäinen vaahto jeesaa kummasti huuhtelua. Ainakaan Lilly's* eco clean -astianpesuaine ei vaahtoa fairymaisesti. Pulloharjaa käytän harvoin, mutta ainakin tuo Starbucks-mukin pilli kerää kaikennäköistä huulipunaa ja sylkeä. Sen puhdistamiseen löysin Annansilmät-aitasta 8mm ja 10mm luonnonkuituiset koeputkiharjat. Kumpikin koko käy pillin puhdistamiseen, mutta 8mm on himppusen sopivampi.*Tuote saatu
keskiviikko 5. elokuuta 2015
Lisäkäyttöä puuterirasialle
Tyhjä irtopuuterirasia, ei oikein kehtaa heittää roskiin, mutta ei sen kummemmin kyllä keksi sille mitään virkaakaan. Onneksi mulla on näitä älynväläyksiä. Ehkä puuterirasioista tulee minulle jotain samaa kuin sukkahousut Niksi-Pirkalle.
NARSin Lihg reflecting -irtopuuteri osoittautui mulle ihan kauhuksi. Riisipuuteri tuoksui riisiltä. Vaikka hajusteettomista tuotteista pidänkin, riisin haju kasvoilal ei ollut kovin kiva, lisäksi ainakin minun ihollani puuteri jäi vähän turhan näkyväksi. Tämä päätyi lopulta hiuspuuteriksi.
Mutta takaisin siihen purkkiin! Juille's -blogin inspiroimana teroittelin kynämuotoisia huulipunia ja -kiiltoja siihen kuntoon, että pääsen taas käyttämään niitä, mielellään loppuun asti. Kynämäinen huulikiilto on itsessään tosi kiva tuote, mutta ongelmaksi muodostuu aina terottaminen, sillä kiilto on vaikea putsata terottimesta pois. Eihän nää teroittimet kalliita ole, mutta hippi minussa ei anna kuitenkaan heittää toimivaa poiskaan.
Terottelun jälkeen heitin terottimen tyhjään puuterirasiaan yhdessä alkoholipitoisen sivellinputsarin kanssa, annoin muhia yön yli ja tämä on lopputulos:
Suurin osa kiillosta on irronnut niistä pahimmista koloista.
Lopulta vielä suditaan ylimääräiset rasvaiset kiillot ei-niin-hyvällä-siveltimellä ja puhdistetaan saippualla. Viitseliäs irrottaisi vielä terät pienen ruuvimeisselin avustuksella, mutta eiköhän tämä tähän hätään toimi. Tämän käsittelyn jäljiltä rasia sai lähteä autuaammille maille, mutta olipahan hyödyksi tämän kerran.
NARSin Lihg reflecting -irtopuuteri osoittautui mulle ihan kauhuksi. Riisipuuteri tuoksui riisiltä. Vaikka hajusteettomista tuotteista pidänkin, riisin haju kasvoilal ei ollut kovin kiva, lisäksi ainakin minun ihollani puuteri jäi vähän turhan näkyväksi. Tämä päätyi lopulta hiuspuuteriksi.
Mutta takaisin siihen purkkiin! Juille's -blogin inspiroimana teroittelin kynämuotoisia huulipunia ja -kiiltoja siihen kuntoon, että pääsen taas käyttämään niitä, mielellään loppuun asti. Kynämäinen huulikiilto on itsessään tosi kiva tuote, mutta ongelmaksi muodostuu aina terottaminen, sillä kiilto on vaikea putsata terottimesta pois. Eihän nää teroittimet kalliita ole, mutta hippi minussa ei anna kuitenkaan heittää toimivaa poiskaan.
Terottelun jälkeen heitin terottimen tyhjään puuterirasiaan yhdessä alkoholipitoisen sivellinputsarin kanssa, annoin muhia yön yli ja tämä on lopputulos:
Suurin osa kiillosta on irronnut niistä pahimmista koloista.
Lopulta vielä suditaan ylimääräiset rasvaiset kiillot ei-niin-hyvällä-siveltimellä ja puhdistetaan saippualla. Viitseliäs irrottaisi vielä terät pienen ruuvimeisselin avustuksella, mutta eiköhän tämä tähän hätään toimi. Tämän käsittelyn jäljiltä rasia sai lähteä autuaammille maille, mutta olipahan hyödyksi tämän kerran.
sunnuntai 2. elokuuta 2015
Aurinko, aurinko
...ei ole juuri näyttäytynyt. Silti olen onnistunut polttamaan itseni tänä kesänä. Tai juuri sen takia, ei ole tajunnut varautua.
Rusketus ois ihan kiva, tarkoituksella en sitä juuri hae, mutta yleensä tilanne on se, että näytän shakkilaudalta:
Jalkaterät on ruskettuneet mukavasti, nilkoissa on yleensä jonkinlainen rusketusraja, siitä mennäänkin liukuvärinä siihen tunnettuun kalkkilaivan kapteeni -sävyyn. Maha pitää hyvän kestorusketuksensa vuoden ympäri - vaikka on ehkä kaksi kertaa elämässään nähnyt auringon. Sitten löytyy yleensä palanut rinta ja olkapäät. Kädet on vaaleahkot ja kyynärpäistä päästään käsivarsiin, jotka joskus jopa ovat saaneet väriä palamatta. Viime kesänä muuten onnistuin polttamaan jopa sääret. Joten joo, aurinkorasvaa kuluu.
Oon aika nirso sen suhteen, mitä kermaa haluan iholleni laittaa. voide ei saa olla tahmainen, se ei saalemuta tuoksua ainakaan kovin voimakkaasti. Korkeista suojakertoimista ei tällä helposti palavalla ihollakaan ole haittaa. Mukana täytyy tietysti olla myös UVA sekä UVB -suoja (joka taitaa kyllä kaikissa nykyään olla?).
Eucerinin Sun Spray oli ihan mukava tuttavuus. Hajusteeton, imeytyy nopeasti eikä tunnu tahmamöhnältä. Pienen pieni tahmaisuus tästäkin löytyi, mutta ei mitenkään häiritsevä. Plussaa myös kohtuullisen tarkasta pumppumekanismista. Helppo levittää ja omia käsiään tarvitsee läträrä mahdollisimman vähän. Perushyvä tuote.
Riemunkiljahduksia kuitenkin aiheutti Sun Fluid, joka ihan oikeasti näyttää ja tuntuu iholla samettisen mattapintaiselta, mutta ei ole yhtään tahmainen! En ole varmaan koskaan aiemmin törmännyt täysin tahmaattomaan aurinkovoiteeseen! Pienenä miinuksena tälle tuotteelle joudun kuitenkin sanomaan tuoksun. Hajusteeton tuote joo, mutta levitysvaiheessa raaka-aineet haisevat ihan pölyltä. Kyllä se imeydyttään häviää, mutta inhottava tuoksu. :D
Tuotteet saatu
Rusketus ois ihan kiva, tarkoituksella en sitä juuri hae, mutta yleensä tilanne on se, että näytän shakkilaudalta:
Jalkaterät on ruskettuneet mukavasti, nilkoissa on yleensä jonkinlainen rusketusraja, siitä mennäänkin liukuvärinä siihen tunnettuun kalkkilaivan kapteeni -sävyyn. Maha pitää hyvän kestorusketuksensa vuoden ympäri - vaikka on ehkä kaksi kertaa elämässään nähnyt auringon. Sitten löytyy yleensä palanut rinta ja olkapäät. Kädet on vaaleahkot ja kyynärpäistä päästään käsivarsiin, jotka joskus jopa ovat saaneet väriä palamatta. Viime kesänä muuten onnistuin polttamaan jopa sääret. Joten joo, aurinkorasvaa kuluu.
Oon aika nirso sen suhteen, mitä kermaa haluan iholleni laittaa. voide ei saa olla tahmainen, se ei saa
Eucerinin Sun Spray oli ihan mukava tuttavuus. Hajusteeton, imeytyy nopeasti eikä tunnu tahmamöhnältä. Pienen pieni tahmaisuus tästäkin löytyi, mutta ei mitenkään häiritsevä. Plussaa myös kohtuullisen tarkasta pumppumekanismista. Helppo levittää ja omia käsiään tarvitsee läträrä mahdollisimman vähän. Perushyvä tuote.
Riemunkiljahduksia kuitenkin aiheutti Sun Fluid, joka ihan oikeasti näyttää ja tuntuu iholla samettisen mattapintaiselta, mutta ei ole yhtään tahmainen! En ole varmaan koskaan aiemmin törmännyt täysin tahmaattomaan aurinkovoiteeseen! Pienenä miinuksena tälle tuotteelle joudun kuitenkin sanomaan tuoksun. Hajusteeton tuote joo, mutta levitysvaiheessa raaka-aineet haisevat ihan pölyltä. Kyllä se imeydyttään häviää, mutta inhottava tuoksu. :D
Tuotteet saatu
keskiviikko 29. heinäkuuta 2015
Lierac osa 2
Mietin silloin tällöin sitä, mitä tämä blogi on, mitä se on ollut, mitä sen pitäisi olla? Pitäisikö minun jotenkin aktiivisemmin tehdä tästä "isompaa" ja missä ylipäänsä ollaan menossa?
Viimeviikkoisen Lierac-juttuni yhteydessä tajusin, että olen tässä blogissa kadottanut yhden niistä asioista, mikä sai minut aikanaan kertomaan juuri kosmetiikasta. Ällöjä tai ei, kaipasin tuotteiden kanssa ennen ja jälkeen -kuvia. Moni bloggaaja kun jätti ne "inhottavat" ennen-kuvat näyttämättä. En minä tiedä kaipaako niitä kukaan muu, mutta täältä tulee silti.
Otetaanpa siis uusiksi:
Sain kokeiltavakseni Lieracin Prescription-sarjan hoitonesteen. Minulle tämä tuote ei sopinut sitten yhtään. Luulen, että neste oli minulle liian tujua, sillä iho näytti lähinnä pahenevan.
Taloudesta löytyy kuitenkin toinen, tällä hetkellä jopa pahemmin, iho-ongelmista kärsivä henkilö. Omia tuotteita mies ostaa harvoin, mutta pyytää aina hädissään multa kaikenlaisia kosmeettisia litkuja.
Tällä(kin) kertaa peilikaapin toisella puolella tarvittiin apua tosi pahan näköiseen ihoon. Tyyppi lähti parin päivän kesälomamatkalle ja jo ensimmäisenä aamuna sain tuotetta ylistävän viestin: punaiset pahkurat olivat rauhoittuneet ihan toden teolla.
![]() |
| Lähtötilanne 1 |
![]() |
| Lähtötilanne 2 |
Kahden päivän (=illan) käytön jälkeen tilanne näytti tältä.
![]() |
| Kahden päivän jälkeen |
![]() |
| Kahden päivän jälkeen |
Siellä ne vihulaiset on edelleen, mutta aika hyvin rauhoittuneina! Ei siis hullumpaa, täällä suunnitellaan jo uuden pullon hankkimista, vaikka tätäkin on vielä melkein täysi pullo. :D
Tuote saatu
sunnuntai 26. heinäkuuta 2015
Mökkielämää
Julistan tässä nyt totuuden, jonka jokaisen minut tuntevan tulisi tietää: Minä en ole mökki-ihminen. En vain voi käsittää miksi minun tulisi haluta keskelle metsää ilman sähköä ja juoksevaa vettä. Olen ihan liian hienohelma, että minulle kelpaisi mikään järvivedellä tukan vanuttaminen tai haisevaan huussiin kömpiminen. Ilmeisesti mökkeilijöille tärkeintä on kuitenkin se, että saa olla luonnon rauhassa ilman muita ihmisiä. Minä olen hoitanut asian toiseen tapaan. Keskellä vilkkainta kesälomakautta menen vanhemmilleni talovahdiksi. Kaikki mukavuudet, pusikkoa vieressä ja yksinäisyydenkin tavoittaa sillä, että koko naapurusto ryntää mökeilleen. Profit!
"Mökkiviikkoni" päätin kruunata ns. mökkishampoolla. Mökkishampoo on hiustuotteita myyneen Smykin näkökulmasta kampaamon tai kaupan isoin ja silti kappalehinnaltaan edullisin tuote, jolla pestään ihan jokainen tukka teinin rasvaletistä rutikuivaan vaalennettuun pehkoon.
Ihan ei nyt mennä viralliseen mökkikategoriaan, mutta en ole käyttänyt tuotetta kotona, niin ei se kotishampookaan ole? Tuotteiksi valikoitui Berneriltä saadut käsitellyn hiuksen XZ-tuotteet ja Muumi-selvityssuihke.
Siitäkin huolimatta, että tukkani tarvitsee yleensä jonkinlaista silikonipinnoitetta, XZ hoiti hommansa ihan hyvin. Erityismaininta shampoolle. Hiukset ei olleet yksi takku pesunkaan jälkeen! Taisin tosin myös löytää sen suurimman eron kampaamo- ja markettituotteiden hinnassa. Markettituotteet on mun kokemukseni mukaan ihan uskomattomia litkuja, näitäkin tuotteita jouduin käyttämään omaan kuontalooni kolminkertaisen(!) määrän verrattuna käyttämiini kampaamon puolelta löytyviin, hinnakkaampiin tuotteisiin.
En varmaan ole ihan Muumi-selvityssuihkeen kohderyhmää, joten selvitysominaisuuksista en runoile sen kummemmin, mutta se tuoksu! Muumi-suihketta suihkii kutreihinsa ihan jo tuoksun takia. Mun nenääni selvityssuihke tuoksuu ihan hattaralta ja kirpeiltä punaisilta karkkirenmeiltä.
keskiviikko 22. heinäkuuta 2015
Laskiaispullanaamio
Bona Valerelta lähetettiin Jyväskylämiittiä varten virolaista luonnonkosmetiikkaa. Minulle osui Signe Seebidin Mansikka-vanilja -savinaamio.
Tuote vaatii vähän askartelua. Naamio itsessään on jauhemainen ja sisältää savea, mansikkajauhetta ja vaniljan siemeniä. Pieneen määrään jauhetta lisätään hieman vettä, jogurttia tai maitoa, sekoitetaan ja levitetään iholle.
Naamio on ihan perus savinaamio, joka tekee puhdistus- ja kirkastustyönsä siinä missä muutkin. Itse ihastuin kuitenkin tähän askarteluun! Sitä paitsi kosteana naamio tuoksuu hennosti (hillolliselta!) laskiaispullalta. Ei minua yhtään haittaa sekään, että pakkaus on kokonaisuudessaan helposti kierrätettävissä.
Naamio saatu.
sunnuntai 19. heinäkuuta 2015
Näillä räjäytetään finnit
Sain keväällä valita itselleni Lieracin Prescription-sarjasta muutaman tuotteen. Tuotteet on tarkoitettu aikuiselle, epäpuhtauksista kärsivälle iholle. Minulla kun näitä iho-ongelmia on, ei tarvinnut kauaa miettiä.
Toinen on epäpuhtauksia kuivattava, kaksiosainen tiiviste (kuten Lierac itse sanoo). Pienen pullon pohjalla on sakeaa "liejua" ja yläosa on kirkasta nestettä. Pumpulipuikko kastetaan pohjaan asti, jolloin kumpaakin tulee matkaan. Sitten vaan töpötellään tuote finnien päälle. Tuotteesta jää valkoinen jälki, joten sitä suositellaan käytettävän yöllä.
Sisältö näyttää tältä.
Minä kärsin erityisesti ihonalaisista paiseista, joita ei saa oikein millään kuriin. Turhautuneena ja kosmetiikan väärinkäyttäjänä tuskastuin erääseen tällaiseen kumpuun ja sivelin siihen tavalliseen tapaan the Body Shopin laimennettua teepuuöljyä ja vielä tökkäsin päälle Lieracin tököttiä.
Aamulla odotti yllätys, nimittäin epäpuhtaudet olivat tulleet ihon pinnalle ihan oikeaksi finniksi. Voitte varmaan kuvitella kuin outoa on iloita finnistä, mutta ulos pulpahtaneet finnit eivät ole yhtään niin sitkeitä kuin ihonalaset finnit! Tällä yhdistelmällä sai siis räjäytettyä koko homman.
Toinen kokeilemani tuote oli saman sarjan puhdistusneste, joka oli mulle vähän turhan tuju. Toimi kuitenkin tuolla talouden toisella kärsijällä. Punakat epäpuhtaudet rauhoittuivat hetkessä.
Lierac-tuotteet saatu.
Tunnisteet:
ihonhoito,
Lierac,
smykki testaa
keskiviikko 15. heinäkuuta 2015
Norppakynsi
Mulla on kesäloma, joten on kai ihan normaalia puolenyön jälkeen väsäillä norppakynsiä? Vähän hölmömpi siitä tuli kuin Sallan alkuperäisestä (ja on kuvaushetkellä jo vähän nuhjuuntunut). Ihan söpö silti. :D
sunnuntai 12. heinäkuuta 2015
#jyväskylämiitti
Järjestimme Helenan, Pandan ja Marinan kanssa pienen "maakuntamiitin" Jyväskylään. Usein tapaamiset ja tapahtumat sijoittuvat jokseenkin eteläisempiin paikkakuntiin, joten haluttiin saada jotain myös tänne Keski-Suomeen.
Alkuperäisenä lähtökohtana oli tehdä toiminnallinen, mahdollisimman paikallinen miitti ja pienillä tavaramäärillä. Kaikki ei aina mene ihan kuin suunnittelisi, mutta saatiin ainakin erilainen juttu ja oli hienoa päästä taas tapaamaan uusia, aina niin samanhenkisiä ihmisiä.
Paikkana toimi keskustassa sijaitseva Sokos Hotel Alexandra. Sponsoreita oli enemmän kuin tarpeeksi. Oli ilo huomata kuinka moni halusia lähteä mukaan! Tässä jotain fiiliksiä.
Perjantain pakkailulle ei meinannut lähes 50 neliötä riittää. :D
Osa tuotteista tuotiin bussilla Helsingistä!
Viralliset tägit. :D
Järjestettiin saimaannorppien suojelemiseksi pieni keräys ja rahat laitettiin Suomen luonnonsuojeluliitolle. Mikä olisi suomalaisempaa kuin uhanalainen saimaannorppa?
Salla Seppälä (Omstart) piti meille pienen korupajan, jossa saimme tehdä itsellemme jotain vanhoista tavaroista. Minä tein lusikasta solmioneulan.
Alkuperäisenä lähtökohtana oli tehdä toiminnallinen, mahdollisimman paikallinen miitti ja pienillä tavaramäärillä. Kaikki ei aina mene ihan kuin suunnittelisi, mutta saatiin ainakin erilainen juttu ja oli hienoa päästä taas tapaamaan uusia, aina niin samanhenkisiä ihmisiä.
Paikkana toimi keskustassa sijaitseva Sokos Hotel Alexandra. Sponsoreita oli enemmän kuin tarpeeksi. Oli ilo huomata kuinka moni halusia lähteä mukaan! Tässä jotain fiiliksiä.
Perjantain pakkailulle ei meinannut lähes 50 neliötä riittää. :D
Osa tuotteista tuotiin bussilla Helsingistä!
Viralliset tägit. :D
Järjestettiin saimaannorppien suojelemiseksi pieni keräys ja rahat laitettiin Suomen luonnonsuojeluliitolle. Mikä olisi suomalaisempaa kuin uhanalainen saimaannorppa?
Salla Seppälä (Omstart) piti meille pienen korupajan, jossa saimme tehdä itsellemme jotain vanhoista tavaroista. Minä tein lusikasta solmioneulan.
Oli meillä tosiaan pari muutakin yhteistyökumppania. Kiitos kaikille mukana olleille yrityksille ja bloggaajille!
Salla on muuten tehnyt sponsorilistan bannerin ja norppaluomivärin. Tuo norppa on ihan supersöpö!
Tunnisteet:
materialismi,
miitit,
värit
keskiviikko 1. heinäkuuta 2015
The liebster award
Google yritti korjata otsikon kirjoittamalla "The lobster award". Kaipa tuokin näin auringon heräämisaikaan toimii. Joka tapauksessa High and light -blogin Henna haastoi minut vastaamaan muutamaan kysymykseen.
1. Mikä sai sinut aloittamaan bloggaamisen?
Alun perin aloitin bloggaamisen siksi, että voisin jakaa ajatuksiani muiden kanssa. Blogihistoriaani olen sivunnut tässä jutussa. Tämän blogin aloitin itselleni muistiinpanoiksi ja siksi, että saisin edes jonkun kanssa päästää ulos näitä kosmetiikkahöyryjä. Toki blogi on historiansa aikana muuttunut ja muuttuu varmasti vieläkin.
2. Millä tuotteella yleensä aloitat meikkaamisen?
Meikkivoide! Tässä ei juuri ollut miettimistä. Pelkällä meikkivoiteella saan pahimmat väriläntin piiloon ja näytän aina paljon heränneemmältä.
3. Jos voittaisit arvonnassa 10 kappaletta tuotteita yhdeltä vapaavalintaiselta kosmetiikkabrändiltä, minkä brändin tuotteita valitsisit?
Vaikee! Ensin sanoin, että ehdottomasti NARS, koska olen selkeästi NARS-tyttö. Tykkään pakkausten ulkonäöstä ja tuotteissa ei ole ollut valittamista. Sitä paitsi niiden siveltimet on parasta ikinä. Toisaalta MUFE on myös yksi suosikeista, niiltä löytyy pari tuotetta joista en luovu ja sitä löytyy paljon mun työkamoistani. Tai sitten voisin valita monelta muulta merkiltä.
4. Vältteletkö jotain kosmetiikan ainesosaa? Jos välttelet, niin mitä ja miksi?
Välttelen tietoisesti iholle laitettavia tuotteita, jotka sisältävät runsaasti silikonia. On kuulemma myytti, että silikoni ei tuki ihoa, mutta huomaan ihoni kunnossa aina kun iholle on lärvätty säännöllisesti tuotteita, joissa sitä on. Vastaavasti kun käytön lopettaa, alka iho parantua.
5. Opiskeletko tai työskenteletkö kauneusalalla, vai onko kosmetiikka vain harrastus?
Valmistuin muutama vuosi sitten parturi-kampaajaksi. Se oli oikeastaan mun ensimmäinen "musta tulee isona" -ajatus. Tämän tietysti toteutin vähän viiveellä, mutta joo, teen (tällä hetkellä osa-aikaisesti) töitä kampaajana ja meikkaajana.
6. Tunnetko olosi kotoisaksi julkisilla paikoilla myös ilman meikkiä?
Jep. Välillä musta tuntuu, että meikki jopa saa ihon näyttämään karummalta, joten kuljen usein ilman meikkiä tai tosi pienellä määrällä.
7. Milloin viimeksi poistuit mukavuusalueeltasi?
Meikin osalta en ole poistunut mukavuusalueeltani pitkiin aikoihin. Voiskohan se olla kun aloin käyttämään hohtavaa poskipunaa pari vuotta sitten? :D Tai sitten se kun aloin käyttämään huulipunia stainien sijaan. Kumpihan tuli ensin.
Muuten elämässäni musta tuntuu, että kuljen vähintään viikottain jonkinlaisella epämukavuusalueella. Silloin oppii eniten ja oikeastaan tulee hyvä mieli siitä, että on yrittänyt jotain muuta kuin sitä samaa ja helppoa.
8. Mainitse jokin holy grail -kosmetiikkatuotteesi?
Ekana tulee mieleen Urban Decayn All Nighter. Todisteita tästä.
9. Lempparisiveltimesi?
NARSin eye contour -sivellin, vanhalta merkinnältään #14. Tekee työn käyttäjänsä puolesta! Käsittääkseni vastaava tuote on uudesta mallistosta #44 eli precision countour -sivellin.
10. Mitä haluat saavuttaa blogillasi?
Tätä mietin itsekin välillä. Mulla ei ole koskaan ollut suurta intoa tehdä tästä mitään suurta ja superupeaa. Haluan kuitenkin kirjoittaa ihan oikeille lukijoille, enää ei riitä se, että teen tätä itselleni. Mulla onkin ihan parhaat lukijat! Säännöllisistä vierailijoista täytyy nyt mainita ihana Jonna, joka jaksaa usein kommentoida. <3 p="">
11. Viimeisenä klassikko, eli mitä ottaisit mukaan autiolle saarelle?
Ääh! En minä tiedä! Autio saari olis varmaan se viimeinen paikka, jossa haluaisin olla, joten aion vältellä asiaa. :D
Tähän kuuluisi olennaisena osana muiden haastaminen, mutta koska olen tooosi huono keksimään mitään kysymyksiä niin haastan tylsästi vain näistä kysymyksistä inspiroituneet.
3>Tähän kuuluisi olennaisena osana muiden haastaminen, mutta koska olen tooosi huono keksimään mitään kysymyksiä niin haastan tylsästi vain näistä kysymyksistä inspiroituneet.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Uusin
Perfektionismin loppu
Pefektionismi sanana herättää monesti hyvin erilaisia tunteita. Joillekin se aiheuttaa vilunväristyksiä, sillä he kokevat, että kun ihmine...









































