sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Litra kosmetiikkaa kahdeksi viikoksi

Kerroin aiemmin, että olen aika keltanokka lentomatkustamisessa. Edellinen kerta koneessa oli kymmenisen vuotta sitten ja silloin ei tarvinut kiinnittää huomiota nesteisiin ja niiden pakkaamiseen.
Nyt kun kosmetiikka pitää olla alle desin pakkauksissa ja kaiken täytyy mahtua litran pussiin, pisti asia vähän miettimään.

Näihin päädyin:

lentokosmetiikka

- Huulirasva. Ihan jo siksi, että lentokoneessa kuulemma kaikki kuivuu.
- Käsirasva samasta syystä. Tämä on itse purkitettu isommasta pakkauksesta.
- Dödö, pakkauksessa jonka voi heittää pois kun loppuu.
- Kuivashampoo
- Hätävaraksi deodoranttiliinoja
- Savetteja. Käsidesistä jää yleensä kurja lähmä, mutta onneksi saman asian ajaa desinfioivat puhdistusliinat.
- Shampoo, tosin hotelleissa on aina jokin shampoo, hoitoaine on musta paljon tärkeämpi.
- Itse pullotettu hoitoaine, Korresin pullossa Redkenin All Soft.
- Pieni misellivesi meikin puhdistukseen.
- Hammastahna. Yllätävää, eikö?
- Balmainin hius"öljy" korppulatvoille.
- Kosteusvoide. Mukana tosin oli myös silmänympärysvoide, mutta se putkilo näki tyhjyyden ja jäi matkalle.
- Macin pro longwear -peiteaine, toimii pieninä määrinä käytettynä oikein kätevänä meikkivoiteena.
- Sensain kulmakynä.
- Sensains eyeliner.
- Lämpimällä vedellä poistettava ripsari. Tällä hetkellä käytössä Cliniquen Lash Power.
- Hoitava huulipuna.

Mukana oli myös muutama Dermosilin näytepussi, joita en luonnollisesti tuonut enää mukanani. :D
Matkalta ostin vielä pienen hiuslakan, sillä tukka ei vain meinannut pysyä paikallaan!

Näyttääkö yhtään samanlaiselta kuin oma matkakosmetiikka?

keskiviikko 14. joulukuuta 2016

Jenkkien kosmetiikkaostokset

Olin yli viikon Jenkeissä ja kosmetiikkasaalis jäi aika pieneksi. Korttelin päässä ekasta hotellista oli Sephora. Mun ensimmäinen käyntini Sephorassa ikinä. Paikka oli kuin pyhiinvaelluskohde. En ostanut mitään!

Vaikka San Franciscon keskusta pursusi kaikenlaisia kosmetiikkaliikkeitä, tuntui että se tavaramäärä vaan oli liikaa. Sama toistui vaatteiden kanssa, valinnanvaraa oli niin paljon, että ei vain jaksanut. Toisaalta tuolla rapakon takana ei ole yhtään niin edullista kuin aina hehkutetaan. Euron kurssi on hurjan huono, joten käytännössä 1 euro = 1 dollari. Lisäksi hyllynreunassa oleviin hintoihin lisätään Kalifornian 9% myyntivero. Olisin kaivannut Urban Decayn All Nighter -suihketta, mutta hinta oli 32 dollaria pullolta (noin 35 dollaria veroineen). Viimeksi kun tarkastin, Sokoksen hinta oli 26 euroa. Huono diili siis. Toisaalta kaikkia kiinnostavia tuotteita saan tarvittaessa ostettua netistä kun niille on oikeasti tarve.

Ekat kosmetiikkaostoksetkin tein vasta kolmantena päivänä, Targetista! Targettia voisi kuvailla paikalliseksi Prismaksi. Hyvät oli tosin löydötkin! Targetissa olen oikeastaan halunnut käydä melkein yhtä pitkään kuin Sephorassa. Firmalla on oma sivellinmerkki Sonia Kashuk, jota on kehuttu hinta-laatusuhteeltaan mainioksi. Yhden siveltimen ostin ja ensifiilikset on, että onpa pehmeää karvaa 15 dollarin siveltimeksi. Mukaan nappasin myös Pixin testikokoisen setin merkin myydyimmistä tuotteista. Shiseidon vanulaput piti ostaa melkein sen takia, että oli niin kummallista löytää niitä prismavastineesta. Tosin nämä nyt on oikeasti parhaita kertakäyttöisiä lappuja.


Mukaan lähti toki ihan tarpeellisiakin juttuja: pieni vanupuikkoja sisältävä kotelo, minikokoinen hiuslakka ja ihan törkeän pitävä dödö. Olisinpa ostanut tämän jo ekana päivänä, niin olisin heti kättelyssä tajunnu kuinka hyvää tää on ja olisin vähän hamstrannut.


San Josen puolella sen sijaan vähän hullaannuin. Löysin niitä asioita, joita olin jollain tasolla halunnut jo aiemmin.

Make Up For Everin liikkeessä kävin kokeilemassa uutta UHD-meikkivoidetta (no okei, uutta minulle). Ensifiilis oli se, että en tykkää, ei peitä yhtä hyvin kuin vanha. Samalta reissulta löysin minikokoisen magneettipaletin ja mukaan sain vielä näytetuubin vihreästä primerista kun sitä kehuin.
Pääsääntöisesti palvelu oli aina ihan uskomattoman hyvää. MUFElla sain kokeilla meikkivoidetta ja sitä laitettiin vielä mukaan näytepurkissa. Saatesanoiksi sain, että että osta sitten vaikka Suomesta jos tykästyt. Ei pakkomyyntiä, vaan oikeasti palvelua.


Löytyi sieltä Sephorastakin jotain. Vera Monan Color switch. Näitä toki saa nykyään Suomestakin, mutta en postikulujen takia ole vielä tilannut, nyt päätin tuhlata. Lisäksi kaveri etsi glitteristä eyelineria ja se oli niin upea, että oli pakko saada sekin.


Kävin Benefitin liikkeessäkin San Franciscon puolella, mutta palvelua ei ollut, joten jätin liikkeen oman onnensa nojaan. San Josen Macy'sissa päätin napata vanhan tutun, Benetintin. Mukaan tuli myös They're real -minimaskara.


Seuraavan tuotteen kosmetiikkastatusta joku saattaa kyseenalaistaa, mutta onhan tämä Starbucksin duochrome-muki nyt aika kosmetiikkabloggaajajuttu! Vihreän ostin jo aiemmin Suomesta, mutta tottahan tämä vihreä-violetti muki on toisella tapaa hyvin kaunis. Yllättävää kyllä, tällä oli taas hintaeroa Suomesta ostettuun lähes kymmenen euroa, aika hurjaa.


Vielä viimeisenä paikkana: bare+beauty
Piipahdimme yhtenä päivänä Gilroy Premium Outlet -nimisessä outlet-kylässä. Paikka on niin iso (varsinkin siihen kahteen tuntiin koluttavaksi!), että sotasuunnitelma oli tehtävä etukäteen. Mun ajatuksena oli käydä Bare Mineralsin liikkeessä ja Saks fifth avenue off fifthillä. Paikan päällä tosin huomasin, että kosmetiikkaliikkeitä oli enemmänkin. Lopulta kuitenkin vain tuosta Bare Mineralsin liikkeestä ostin jotain. Ensiksikin, mulle selvisi, että Shiseido on ostanut Bare Mineralsin ja liikkeessä taisi olla Bare Mineralsin lisäksi NARSia ja Shiseidoa ja lisää merkin brändejä oli kuulemma lähiaikoina tulossa, mm. Laura Mercier.

Täältä tassuihin meinasi tarttua vaikka mitä, ei vähiten sen takia, että paikan myyjä oli aivan ihana. Juteltiin hänen kanssaan koko käyntini ajan. Täältä lähti lisää Shiseidon vanulappuja, edullisia kun olivat, nestettä sisältäviä vanupuikkoja ja Bare Minerals -setti. Tämän ostin lähinnä laukun takia, mutta huomasin vasta kassalla, että se oli täytetty merkin tuotteilla.


Vähän, mutta oikeasti kiinnostavia tuotteita. Kiinnostaako joku erityisesti?

keskiviikko 7. joulukuuta 2016

Niksi-Smykki maailmalla


Nyt on kotiuduttu Kaliforniasta, mutta aliarvioin täysin jetlagin voiman. Eilenkin heräsin kolmen tunnin yöunien jälkeen heräsin kello kolme täysin virkeänä. Hieno reissu kuitenkin, eikä edes vain sen takia, että pääsin ekaa kertaa elämässäni pyhiinvaellukselle Sephoraan.

Tässä oli se niksikin. Hotellissa oli vähän vanhanaikaisesti, mutta söpösti vain palasaippuoita. Hetken aikaa märkä saippua ajelehti lavuaarin reunalla kunnes kyllästyin. Nappasin hammasmukini ja heitin sen nurinpäin tasolle. Hep! Saippuateline on valmis! Pahvimukin suurin ongelma tässä tarkoituksessa tietysti on se, että se vettyy ja useamman päivän jälkeen pahvi alkaa löystyä. Ajoi kuitenkin asiansa.

sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Tee-se-itse kangasnaamio

Kosmetiikan kanssa askartelu on ihan hauskaa. En ehkä joka aamu jaksaisi askarrella, mutta satunnaisesti se on mielenkiintoista.

Muistan kun joitain vuosia sitten Make Up Storella oli pieneksi "pilleriksi" puristettuja kangasnaamiopohjia. Niitä oli tarkoitus liottaa suosikkikasvovedessä, jolloin puristenaamio aukeaa oikeaksi kangasnaamioksi. Vähän sen jälkeen suomalaiselta Similtä tuli myyntiin törkykallis naamiopaketti, joka sisälsi tuon hoitoveden ja jokusen kappaleen noita puristettuja naamioaihioita. 


Mun tulkintani mukaan sama naamio on jossain vaiheessa ilmestynyt K-kauppojen hyllyille Pirkka Argan -tuotemerkillä ja hinta on pieni osa alkuperäisen tuotteen hinnasta, noin kymmenen euroa. 

"Pillerin" foliokuori aukaistaan ja pillerin päälle kaadetaan hoitonestettä niin, että pilleri turpoaa. Kun naamio on saatu kasteltua, se näyttää jo ihan perinteiseltä kangasnaamiolta.


Paketissa lukee, että naamio on kosteuttava. Tuote kuitenkin tekee viileän tunteen iholle, niin siinä on varmaan myös jotain puhdistavia ominaisuuksia. Iho on kuitenkin harvinaisen kosteutetun tuntuinen käsittelyn jälkeen. Vaikka naamio sisältääkin "vain" nestettä eikä korealaisten naamioiden tapaan geelimäistä ainetta, kosteutusteho on oikeasti hyvä.

Viilentävä fiiliskään ei tunnu kovin kauhealta. Naamiota pois ottaessa iho saattaa tuntea sitä kylmänfiilistä pienestäkin tuulahduksesta, mutta kylmä menee nopeasti ohi.

Edullinen ja hyvä, loistavaa!

Onko joku muu löytänyt saman tuotteen?

keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Materiaali ei kerro kaikkea

Liityin kirpputorille, jonka nimi viittasi vahvasti laadukkaisiin materiaaleihin. Ajattelin, että käyttäjät myyvät tuotteita, joista ovat kokeneet materiaalin laadukkaaksi, esim. nyppyyntymätön, hyvä värinkesto jne. Voin kuitenkin sanoa vähän pettyneeni kun "laatumateriaalit" tarkoittikin listaa erilaisista "hienoista" kuiduista tehtyjä tuotteita: esim. kashmir, nahka, luomupuuvilla...
Karu totuus on kuitenkin se, että materiaalin nimi ei oikeasti kerro laadusta yhtään mitään. Monesti hienonkin kuuloisissa materiaaleissa kuten kashmir on jossain tuotannon vaiheessa oikaistu tai säästetty. Enkä edes aloita luomupuuvillasta.


Kuvassa näkyy kaksi 100% merinovillaneuletta, lähtöhinta on kummallakin ollut lähes sama, hieman alle 200 euroa. Kumpi on ollut aktiivisessa käytössä kaksi viikkoa, kumpi kaksi vuotta?
Muodissa ihmiset käyttävät yleensä sanaa "sijoitus" kun ostavat kalliimpia tuotteita, kumpi näistä neuleista tuntuu sijoitukselta. Se jonka nimilapussa lukee J Crew vai se, jossa on tuntemattomampi IceBreaker.

Monesti olen miettinyt toimiiko sama myös kosmetiikassa. Vaatetusala on mulle tältä osin paljon tutumpi, mutta kyllä sitä väkisinkin välillä pohtii onko sama raaka-aine aina ihan samanlainen vai onko taustalla jotain, mitä ei pelkästä nimestä näe. Siis samaan tapaan kuin tuossa merinovillassa.

Onko mielipiteitä?

sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Vuoden paras joulukalenteri

Viime vuonna ostin itselleni LookFantasticin joulukalenterin enkä katunut hetkeäkään. Tällä kertaa vaan tuo matkabudjetti syö niin paljon rahaa, että ajattelin säästää tuon kalenterin hinnan vaikka sinne Sephoraan, joka meillä on käytännössä hotellin naapurissa. Katsoin kyllä uteliaana, mikä on tämänvuotisen kalenterin sisältö ja edelleen näyttää tosi hyvältä!

Mulla on kuitenkin teille ehkä maailman paras kalenteri tälle joululle, nimittäin kosmetiikkabloggaajien vuosittainen joulukalenteri! Joka päivälle on jotain uutta 1-2 luukussa, mukana on mm. tutoriaaleja ja arvontoja ja muuta kivaa. Parhaaksi tämän tekee se, että nurkkiin ei keräänny mitään ja kaikki on ilmaista!

Kalenteri näyttää seuraavalta:

24.Yhteinen luukku
 
Minut löytää viime vuoden tapaan kalenterin loppupäästä. Kahtena aiempana vuonna olen antanut neuvoja valojen käyttöön blogikuvissa. Sen paljastan, että samalla teemalla mennään, vaikka valoneuvoja en enää annakaan. ;)
 
 

keskiviikko 23. marraskuuta 2016

Keltanokka matkustaa

Olen huomenna lähdössä matkalle. Jännittää vähän.

Edellisen kerran olen ollut lentokoneessa 2006, maailma on muuttunut sen jälkeen kummasti. Kaukaisin piste, jossa olen tuon jälkeen ollut on Tallinna. Samalla mua vähän jopa nolottaa. Varsinkin lifestyle-blogeja lukiessa tulee sellainen mielikuva, että koko ajan ollaan rantalomalla Balilla tai shoppailemassa New Yorkissa tai milloin missäkin. Tuntuu että kaikille on normaalia matkustaa. Mulle taas normaalia on reissata vain Suomen sisällä.

Kaikki on ihan uutta ja lentoyhtiön sekä Finavian ohjeet on luettu sataan kertaan. En vieläkään tiedä onko mulla kaikki paperit ja jutut matkassa. Pakkaaminen ainakin on tätä kirjoittaessa kesken. Vihaan muuten kaikenlaista pakkaamista, en vain ymmärrä sitä. Se ehkä yksi näkyvimmistä muutoksista vuoden 2006 jälkeen matkustavalle on nesteiden määrän rajoittaminen. Tämä tietysti osuu vahvimmin kosmetiikkaan, vaikka Finavia yrittääkin muistuttaa, että nesteitä on mm. vanukkaat ja jogurtitkin. Nyrkkisääntönä annettiin, että kaikki mitä voi levittää on nestettä. Tästä voisi vaikkapa joku luomiväri-ihminen pillastua ja saada mielenkiintoisen keskustelun aikaan.



Lisäjännitystä luo tietysti se, että moni mun matkoistani on peruuntunut ennalta-arvaamattomista syistä. Muun muassa viime kesän matka Espanjaan tyssäsi siihen kun sain jonkun kammottavan taudin. Päästiin Helsingin rautatieasemalle ja luovutettiin. Se oli oikea päätös, vaikka harmitti.

Nyt oon kuitenkin vahvasti lähdössä. Suuntana on opintomatka ja Kalifornian Piilaakso. Saavutaan paikalle 24.11. eli kiitospäivänä ja ollaan paikalla black fridayn aikaan. Palataan vasta joulukuun alussa. Jännittävää, monella tavalla.

Onko viime hetken vinkkejä tai samassa tilanteessa olevia?

keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Puolipitkän tukan juhlakampaus

Ihan ensimmäisenä pahoittelut jos tulit otsikon perusteella ja tukkasi on perinteisen lyhyt polkka. Tässä on tulkittu "puolipitkä"-sanaa aika laajasti ja niin kuin useimmat sen ymmärtävät. Mun tukkani on juuri ja juuri hartioille ylettävä. Itse luokittelisin jo pitkäksi, mutta useimpien mielestä tämä on vain puolipitkä, mennään siis sillä. :)


Olin jokunen viikko sitten sukulaistyttöni kastajaisissa ja kerrankin sain käyttää aamun omia hiuksiani laittaen. Päädyin hollantilaiseen lettiin, josta lopputulos näyttää aika nutturamaiselta. Hollantilainenhan on ikään kuin ranskalainen ulospäin letitettynä. Ranskalaisessa lettiosa jää enemmän tukan sisään, hollantilaisessa korostetaan tätä jännempää puolta.

Juttu on hyvin yksinkertainen, siis ilman peiliä tehdessä! Yritin tehdä tätä lettiä peiliin katsoen, mutta koko ajan meni vikaan. Lopulta menin sohvalle istumaan ja letittämään. Johan onnistui. Kun ei ajattele, niin kaikki on hyvin?

Pienen pienen hännän laitoin silikonilenkillä kiinni ja tökin sen letin sisälle niskaosasta. Lopuksi vielä vähän vedin lettioisioita muhkeammiksi ja kiinnitys parilla pinnillä, ettei kampaus aukea. Mun tukkani oli tähän ihan täydellisen pityinen, mutta vähän hankaluutta aiheutti tietysti se, että se on hyvin vahvasti kerrostettu ja lyhyitä osioita löytyy sen pidemmän lisäksi.


Sivulta katsoen letti on mun makuuni vähän alapainotteinen, mutta tykästyin tähän kampaukseen!

Mitäs pidätte?

sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Kun isi tekee - saa mitä haluu


Näin isäinpäivänä on varmaan ihan hyvä hetki jutulle, joka on aiemmin julkaistu mun jo-lopetetussa Stoori-blogissani.

Mun suuri paheeni on kengät. Voisi kai sanoa, että harrastan kenkiä. Etsin kauniita kenkiä ja hyviä diilejä. Käytettävyyttä ei saa unohtaa, vaikka omistan myös ei-niin-käytännöllisiä kenkiä. Kaikkien kenkien tulee kuitenkin olla käytettävissä. Säilytän kenkiä laatikoissaan silloin kun niille ei ole käyttöä. Laatikoissa säilyttämisen ongelma on kuitenkin se, että helposti tulee käytettyä niitä esillä olevia popoja useammin. Olen pitkään halunnut kenkähyllyn, jossa kengät olisivat siististi ja myös niitä erikoisempia tulisi käytettyä enemmän - sitä ne ansaitsevat. Hyllyn etsiminen on kestänyt useita vuosia. Juuri sopivaa mallia, sopivan kokoista, hintaista tai laatuista ei vaan löytynyt mistään.
Kieli poskessa väännetty sanonta "Kun itse tekee, saa mitä tulee" ei meillä kotona ole koskaan pitänyt paikkansa. Tulen perheestä, jossa tee-se-itse -henki on todella vahva. Minä olen niin paha perfektionisti, että mieluummin olen ilman kuin tyydyn johonkin. Ehkä siksi minulle sanonta kun itse tekee, saa mitä haluaa pitää paremmin paikkansa. Ollaan useamman vuoden aikana tehty isäni kanssa huonekaluja, lähinnä pöytiä. Tai siis minä olen suunnitellut, ehkä porannut jonkun reiän ja isä on tehnyt loput. Nyt tehtiin tällainen:



Tikashenkinen hyllykkö viidellä hyllyllä, puuta eikä mitään muovia. Hyllyssä on omat kauneusvirheensä tai "käsityön leima", mutta kokonaisuus on just eikä melkein. Olisittepa nähneet ne kaupan versiot, joista esittelykappaleetkin olivat niin vinksallaan ja huonosti tehty, että ei niitä kehdannut edes katsoa. Tämä on kaukana niistä!



Hyllykön viimeistelee viimehetken älynväläys eli ohuet pleksilevyt. Kiiltävä levy tekee viimeistellymmän fiiliksen ja antaa anteeksi myös pohjissa olevat hiekanmurut.
Kun isi tekee, saa mitä haluaa. Kiitos isi, oot tärkeä!<3 p="">

keskiviikko 9. marraskuuta 2016

Ne pienet yksityiskohdat

En ole koskaan oikein matkustellut. Paitsi Suomessa on tullut liikuttua paljon. Sen kaiken liikkumisen peruteella olen huomannut, että hotelli on oikeasti minulle aika tärkeä. Tuntuisi inhottavalta käydä kavereiden luona vain nukkumassa kun kalenteri on jo muuten täynnä. Toisaalta hotelli on aina jonkinlainen elämys ja pakopaikka levähtää.

En minä suunnattomasti vaadi hotellihuoneelta. Huoneen pitää olla vähintään perussiisti, laseissa ei saa olla jo valmiiksi huulipunan jälkiä ja suihkun/vessan pitää olla sen verran siisti, että siellä uskaltaa käydä pelkäämättä jalkasientä tai jotain muuta ällöä. Ihan oikeasti olen ollut sellaisessa huoneessa, jossa perussiisti käsitettiin varsin leväperäisesti (ehkä kirjaimmellisestikin?) ja suihku oli niin karmean likainen, että päätin pestä itseni vasta seuraavana päivänä kun tiesin vaihtavani kaupunkia ja hotellia. Siihen suihkuun ei uskaltanut astua paljain varpain.



Hotelliaamiainenkin on aina hyvä, vaikka siinä ei mitään kummallista olisikaan. Kuitenkin kaikki eksta on aina isompi osa sitä elämystä. Esimerkiksi edellisessä hotellissa aamiaisella paistettiin tuoreita munakkaita halutuilla täytteillä tai rapsakoita vohveleita tilauksesta. Olen minä toki nauranutkin joidenkin hotellien aamiaisille. Jos ei muuten, niin kyllä se lautaselle kasattu kolmen riisikakun pino "gluteeniton"-tekstillä huvittaa. Tosin ei varmaan huvittais jos olis keliaakikko.

Tietysti ne kiinnostavimmat yksityiskohdat yleensä liittyy sinne kylpyhuoneen puolelle. On kiva kun huoneessa on hiustenkuivain, joka oikeasti kuivaa (sen sijaan, että se vain pöhisee ja polttaa), se on siististi esillä tai tietysti ne pienet kosmetiikkapullot.


Monesti hotellikosmetiikka on jotain ihan perusjuttua. Perusjutuissa ja niiden tarjoamisessa ei ole mitään vikaa, mutta on hauska jos pöydällä nököttää tuotteita, joista ehkä uskaltaa jotain toivoakin. Radisson Blu tarjosi thisworksia ja joskus aikaisemmin muistan tutustuneeni Anne Semonin -tuotteisiin. Erityisen mukava oli, että setti sisälti myös hoitoaineen. Se tuntuu monessa hotellissa olevan turhien kuluerien listalla.

Thisworks on tuoksuiltaan voimakas ja hyvin yrttinen, perustuoksu on aika unisex. Hotellikosmetiikka jatkoi merkin peruslinjaa. Tuoksu oli kuitenkin pienen totuttelun jälkeen kiva, eikä jäänyt kummasti pyörimään hiuksiin ja iholle. Koostumukset oli "peruskosmetiikan" tapaan aika kevyitä, mutta kyllä mun takkutukkani ainakin selvisi tuolla hoitoaineella. Ihan jees siis. Saippuapalan jätin kokeilematta, koska hotellissa oli myös paljon kätevämmin pakattu nestesaippua.

Onko hotelilla väliä?

Uusin

Perfektionismin loppu

  Pefektionismi sanana herättää monesti hyvin erilaisia tunteita. Joillekin se aiheuttaa vilunväristyksiä, sillä he kokevat, että kun ihmine...