tiistai 15. lokakuuta 2013

Taas myöhässä - v10 plus -kuorinta

Vanha juttu mulle ja vanha juttu teille, mutta koneella on pyörinyt yksi kuva niin pitkään, että kai sitä voi olla käyttämättäkään.

V10 plus water base peeling vilahti keväällä usemmassakin blogissa ja omassa kaveripiirissäkin tuotteesta oli paljon puhetta, kaikki hyvää. Tuote on siis geelimäinen kuorintatuote. Ainetta laitetaan kasvoille, annetaan olla viitisen sekuntia ja hierotaan. Hieronnan aikana tuote muuttuu ryynimäiseksi. Kuvittelin siis oikeasti, että se on tuote, joka muuttuu ryynimäiseksi iholla vaikkapa ihon happamuuden tai lämmön ansiosta. Yhden kerran kokeilu todisti mulle, että ne ryynit on todellakin mun omasta ihostani.

Ensimmäisellä kerralla olin keskittynyt itselleni pahimpaan eli t-alueeseen ja leuka näemmä jäi vähän vähemmälle huomiolle, niinpä "ryynit" jäivät osittain paikalleen. Ei kun uusi kierros, jotta sain loputkin pois. Tämän jälkeen ei tosiaan tarvinut ihmetellä mitä tapahtuu.

Tuote osoittautui ihan mahtavaksi ja nyt mulla onkin jo toinen tuubi menossa. Kummallakin kerralla olen omani ostanut jostain nettiapteekista, sillä lähimpään sarjaa myyvään apteekkiin on mulla matkaa yli 100 kilometriä. Ensimmäinen paikka toimitti lähetyksen pakettiautomaattiin, toinen postiin. Postin virkailija päätti pakettia ojentaessaan ilmoittaa minulle ja 20 muulle paikalla olleelle suunnilleen seuraavasti: "Paketti nettiapteekista, ole hyvä!" Katseista päätellen kosmetiikan ostaminen apteekista ei ole se ensimmäinen mielikuva. ;D

tiistai 1. lokakuuta 2013

Mitä pinseteille tapahtuu kun ne viskaa kylpyhuoneen lattialle?

Et varmaan ole ylläolevaa kysymystä koskaan miettinyt, mutta jos olet niin minulla on vastaus:

Jännite lähtee pinseteistä käytännössä kokonaan.

Jos pinseteissä on terävä kärki, niistä voi tulla myös täysin käyttökelvottomat, kas näin:


Myönnetään, ihan ne kyllä sattuivat tippumaan.

sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Vartalovoiteesta käsivoiteeksi

Syksy alkaa näkyä mun käsissäni kuivuutena, mutta onneksi olen löytänyt siihen vastalääkkeen.


Viime keväänä kädet näytti ihan raastetuilta ja tuntuivat raastinraudoilta. Eräänä päivänä kuitenkin jäin Premier-tuotteita myyvän miehen ansaan ja kokeilin heidän myymäänsä tuotetta käsilleni. En ostanut mitään, mutta palasin tiskille myöhemmin ostamaan tuon tuotteen. Peruskäsirasvat tuntuvat mun käsilläni hyviltä juuri sen hetken kun tuote on paikallaan, mutta sitä täytyy lisätä välittömästi jos käsiä pesee ja totuushan on, että ainakin tällä kampaajalla päivästä suuri osa kuluu käsiä tai päitä pesten. Tämä vartalovoide  kuitenkin pelasti mun kädet eikä sitä tarvitse olla joka välissä lisäämässä.

Purkki kuitenkin on kaikesta hienoudestaan kömpelö tähän käyttöön ja toisaalta mua inhottaa ajatus siitä kuinka paljon törkyä tällainen tuote kerää käsistä. Spaattelisi olisi tietysti vaihtoehto, mutta se on tällaiselle mukavuudenhaluiselle vähän työlästä. :D


Niinpä keksin purkittaa pienen määrän kerrallaan pieneen pumppupulloon. Miksei mikä tahansa pienempi purkki olisi tähän ok, mutta pumppu on kuitenkin aika kätevä asia!

lauantai 28. syyskuuta 2013

Hampaiden kiristelyä

Ihan siis tosissaan hampaiden kiristelyä. Kerroin joulukuussa saaneeni hammasraudat ja lupasin kertoa asiasta lisää, nyt yhdeksän kuukauden jälkeen on jo jotain kerrottavaa.

Mennäänpä ajassa taaksepäin kevääseen 2011: Olen aina kärsinyt kovista päänsäryistä, mutta tuona keväänä mulla oli ollut muutamia monen viikon jaksoja, jolloin särkyä oli käytännössä taukoamatta. Korvakin vihloi kovasti ja luulin päänsäryn olevan oire vaikkapa korvatulehduksesta. Tapojeni vastaisesti lähdin käymään lääkärillä ja aika nopeasti kävi selväksi, että korvakipu ja päänsärky johtuivat leukanivelestä ja sen perinteisen Burana-reseptin lisäksi kehotettiin ottamaan yhteyttä hammaslääkäriin, jotta saisin kiskot. Palaset oikeastaan loksahtivat kohdilleen. Hammaslääkärit olivat aina kysynyneet narskuttelenko hampaitani (en ole koskaan tiennyt/tajunnut sitä tekeväni), hampaita olen purrun niin, että niitä on lohkeillut ja nuo kaikki pään alueen säryt.

Tyly totuushan on, että vaivaan hoitona on nuo kiskot, jotka estävät mekaanista kulutusta ja päänsärkyihin + leukajumituksiin tarjotaan suun alueen lihasten hierontaa. Hoidetaan siis oiretta, ei vaivaa. Kokeilin muutamia (erikois)kiskoja ja totesin, että ihan kiva, mutta ajattelin pitäisikö mun yöllä pureskella jotain muovia.Tutun hammaslääkärin kautta kuulin kuitenkin siitä, että narskuttelua (ja noita kaikkia kivoja juttuja) aiheuttaa pielessä oleva purenta ja sitä voisi korjata tietynlaisella tekniikalla, joka vaatii hammasrautoja. Hampaat mulla siis on ihan miellyttävän suorat eli mistään esteettisestä pikkuoperaatiosta ei ole kyse.

Muutamien kuukasien jälkeen huomasin, että poskissani on ihan oikeasti lihasta kun aiemmin olin kuvitellut, että kivikovissa poskissani on vain jotain poskiluita. Nyt ollaan vielä alle puolen välin, mutta olen silti jo mielestäni saanut jonkinlaista apua ongelmaani.

Ei nuo telaketjut itsessään mitenkään kauniit ole, mutta en minä ole niitä oikeastaan jaksanut tällä iällä huomioidakaan. Mulla oli kyllä jo 12-vuotiaana hammasraudat, sillä yhdelle hampaalle piti tehdä pieneen leukaan tilaa. Silloin raudat olikin vähän kovempi kolaus. Vaihtoehtona olisi nyt ollut nykyaikaisemmat ja näkymättömämmät kojeet, mutta pidempi hoitoaika ja nelinumeroinen lisäsumma ei varsinaisesti houkuttaneet. Sitä paitsi, on näillä tähän mennessä ollut jo mun ulkonäköön vaikuttava seikka:

Mun ylähuuleni on ollut vähän kapea alahuuleen verrattuna (vasemman puolen muotovirhe johtuu huonosta meikkivoiteen levityksestä, en vain löytänyt parempaa kuvaa asiasta)

Tällä hetkellä ylähuuli näyttää tältä
Vaikkei mun huulet edelleenkään ole mitkään kosmetiikkabloggaajan täyteläiset muiskuhuulet, nyt sentään ylä- ja alahuuli on samaa paria. :D

Mielenkiinnolla odotan, mitä jatkossa hammasrautojen kanssa tapahtuu.

keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Kääk! Tigi oatmeal & honey


Ylläolevien tuotteiden valmistus lopetettiin muutamia vuosia sitten ja aika moni sitä jäi kaipaamaan.

Päivällä postiluukusta kolahtaneessa Pinni-lehdessä oli ilmoitus, että nuo suosikkituotteet tekisivät paluun. En tietysti tiedä onko sisältö muuttunut ja onko se hoitoaine (jota itse jäin kaipaamaan) niin hyvä kuin muistin ja ennen kaikkea, sopiiko se enää mun hiuksilleni, sillä paljon niissä itse hiuksissa on muuttunut.

Lisäys 27.9.2013: Ei kannata innostua kauheasti, ei ole samaa tavaraa kuin tuo kaipaamani hoitoaine. Uuden tuotteen INCI näkyvissä täällä.

tiistai 24. syyskuuta 2013

Juhana Tampere -kuvauksissa

Kuva: Ahti Kaukoniemi
Eräänä kesäisenä iltana matkasin Tampereelle töihin, kunhan päivän muut työt oli hoidettu. Työaika Tampereella oli kutakuinkin 19:00-05:30, tosin erityisesti viimeisinä tunteina oma panokseni oli häviävän pieni. Varsinainen työni koostui kahdesta kuvausmeikistä ja hiustenlaitosta, toissijaiset työt olivat selvästi mm. syöminen, vesivahingon välttäminen ja nuokkuminen.

Kyseessä oli Juhana Tampereen Kide-malliston kuvaukset.
Olosuhteet meikin tekemiselle olivat vähän haastavat, sillä meikkitilassa oli valoa hyvin vähän. Majoittauduin toki sen suurimman ja valoisimman ikkunan viereen, mutta eipä nuo loppukesän illat enää kauhean valoisia ole. Päivän yllätyksiä olivat tuon valon lisäksi mallien ihot, naismalli oli polttanut rinnustansa ja näissä asioissa kohtuullisen kokemattomana meinasi mennä sormi suuhun. Sain kuitenkin ihon omasta mielestäni näyttämään tosi hyvältä. Miesmalli taas oli ollut ulkomailla puolisen vuotta, joten väriä kasvoihin oli aiempiin mallikuviin verrattuna tullut reippaasti lisää, pääsiväthän tummimmatkin meikkivoidesävyt käyttöön! ;)



Lisää kuvia.

maanantai 23. syyskuuta 2013

Hintahuijaus

Ostin keväällä jostain Sokoksen poistopöydästä Make Up Storen Cleansing powderin. Tuote on vähän samaa sarjaa suosikkini Dermalogican Daily microfoliantin kanssa, joten nappasin pakkauksen pois pyörimästä.

Tuote itsessään on uudistunut, joten en siitä sen kummemmin sano mitään. Juttu tässä kuitenkin oli se, että tänään siivoillessani löysin kaapin periltä tuon Cleansing powderin pakkauslaatikon. Hintalaput olivat paikallaan. Laatikossa oli kaksi samanlaista hintalappua, jossa lähtöhinta oli 33 euroa ja alennusta tulisi reilusti -50%.


Yhdessä nurkassa hintalappu oli toisen, alkuperäisen hintalapun päällä ja sopivan pitkään kylpyhuoneen vesihöyryissä majailtuaan alennushintalappu rapsahti pois ja alta paljstui alkuperäinen hinta.

Alkuperäinen hinta 24 euroa, alennushinta sen sijaan lasketaan 33 eurosta. Mitä ihmettä? Ei tämä nyt vahinkokaan voinut olla kun alennuslappu on lätkäisty alkuperäisen hinnan päälle. Tehdäänkö tätä usein?

keskiviikko 14. elokuuta 2013

Yksinkertaisia valaisutapoja kosmetiikkabloggaajille

Suomalaiset kosmetiikkabloggaajat alkavat olla taas astetta vakavampia, sillä yhä useampi miettii miten talven pimeydessä kykenee enää blogikuvia ottamaan. Pienten esineiden kuvaamiseen on monia kikkoja ja yksi loistava esimerkki löytyy Wasting lifestyle -blogista. Kasvojen kuvaaminen ei taas onnistu samaan tapaan. Tai onnistuisi jos valoteltta olisi tarpeeksi iso. On kuitenkin myös muita tapoja.

En aio nyt perehtyä itse valoon sen kummemmin, haluan vain esitellä teille muutaman yksinkertaisen valaisutavan kasvoille ainoastaan yhtä valonlähdettä (+heijastinta) käyttäen. Näitä käytän muotokuvauksessa ja valo voi tietysti olla kuvanottohetkellä välähtävä valo (salama) tai jokin jatkuvasti valoa tuottava laite tyyliin jalkalamppu. Kaksi edellä mainittua ovat tietenkin tehoiltaan täysin erilaisia, mutta saitte varmaan pointin.

Seuraavat kuvat on otettu irtosalamalla. Salaman valo on pehmennetty softboxilla.

Tässä ns. perusvalaisu yhdellä valolla. Softbox asetetaan hieman päätä korkeammalle ja valo laitetaan alaviistoon.


Jälki näyttää tältä: Valo on kiva, mutta meikkibloggaajan näkökulmasta kuvan vasen puoli jää turhan varjoon.

Ratkaisuna lisätään kasvojen varjopuolelle heijastin tai iso valkoinen pahvi tai miksei vaikka peili. Kokoontaittuvia heijastimia saa parhaimmillaan parilla kympillä. Heijastavan pinnan tulisi kuitenkin olla aika iso.

Ja jälki näyttää tältä:
Ero on selkeä. Aletaan päästä aika miellyttävään lopputulokseen kohtuullisilla varjoilla. Varjoja on niin, että kasvoille jää muotoa, mutta ne eivät häiritse.

Seuraavaksi ehkä mun suosikkivaloni. Eli yksi ainoa valo kameran yläpuolelle hieman alaviistoon.

Varjoja löytyy, mutta omaan makuuni ne vaan tuovat muotoa kasvoille.
Jos kuitenkin varjoa on liikaa niin voidaan lisätä se heijastin tai valkoinen paperi/pahvi kameran alapuolelle. Kamera siis jää heijastimen ja valon väliin.

 Ja tältä se näyttää. Nyt siis puhutaan jo hyvin klassisesta meikkikuvavalosta.


Yhdellä valolla ja heijastimella pääsee pitkälle, tässä vain muutama tapa. Toivottavasti näistä on iloa ja hyötyä! :)

maanantai 15. heinäkuuta 2013

Turhamainen shoppailija

Tilasin kesän alennusmyynneistä itselleni kengät. Kenkälaatikko näytti tältä: Liimapintainen pakkauslista oli liimattu suoraan kenkälaatikon päälle!


Mulle jostain syystä nätti ja kestävä kenkälaatikko on melkein yhtä tärkeä kuin itse kengät ja tuntui kammottavalta, että siihen oli liimattu jotain. Harmi kyllä kengät olivat pikkuisen pienet ja ne piti palauttaa, mutta huokaisin kyllä helpotuksesta kun ei tarvinnut tällaista rumilusta säilyttää. :D

Spartoolle muuten pisteet siitä, että rahojen palautus tapahtui hyvin nopeasti. Lähetin kengät torstaina takaisin ja jo perjantaina sain viestin, että palautus on tullut perille ja rahat tulevat tilille parin arkipäivän kuluessa.

maanantai 1. heinäkuuta 2013

Päivän satsi elinajan lisäyksiä

Jos et ole vielä sattunut törmäämään tähän kosmetiikka-addiktin mieltä avaavaan tekstiin niin nyt kannattaa tutustua. Maitokahvi sokerilla -blogin Eikon kirjoittama teksti (muiden kosmetiikkabloggaajien lisäyksin) ei tunnukaan omalta osaltani niin kieli poskessa kirjoitetulta. :D Teksti on hauska, mutta yllättävän moni kohta osuu kohdallani oikeaan. ;)

Niin ja mun blogiini on tänään päästy haulla: "Poikani nuuhkii pikkuhousuja". Ei lisättävää.

sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

Kuvatulva

Kuva: Liisa Salonen
Päästiin pari viikkoa sitten viimein järjestämään kuvaus, jota oltiin yritetty toteuttaa moneen otteeseen viimeisen kahden vuoden aikana. Saatiin kuitenkin lopulta aika sovittua. Tosin mekko kursittiin kasaan kymmenen minuuttia ennen mallin saapumista ja meikki sekä kampaus suunniteltiin tehdessä. Ainoa valmis siis oli jonkin sortin riikinkukkoteema.
Kuva: Liisa Salonen

Kuva: Liisa Salonen

Kuva: Liisa Salonen

Kuva: Liisa Salonen

Kuva: Liisa Salonen

Tässä kuvassa meikki näkyy ehkä parhaiten. Kaikki käytetyt tuotteet kuitenkin oli mattatuotteita ja "kiillot" tein vaaleammilla ja jopa valkoisilla sävyillä. Huulilla sininen rajauskynä, joka on levitetty koko huulille, keskellä Urban Decay Eldorado ja päällä kirkas huulikiilto.
Kuva: Liisa Salonen



Valokuvaaja Liisa Salosen Facebook-sivu täällä.

Uusin

Perfektionismin loppu

  Pefektionismi sanana herättää monesti hyvin erilaisia tunteita. Joillekin se aiheuttaa vilunväristyksiä, sillä he kokevat, että kun ihmine...