9.1.2012

Loma loppui ja ensimmäinen työssäopimisjaksoni alkoi tänään. Loman loppuminen mertkitsi myös kynsien leikkaamista, sillä pitkät kynnet vaikeuttaa esimerkiksi muiden ihmisten hiusten pesemistä. Jostain syystä ajattelin jakaa kuvan kynsistäni, vaikkeivat ne pisimmillään tai hoitamisen puutteesta olekaan kuvassa näteimmillään, omaa kynttä ne silti on ja aiheuttaa aina hämmästelyä. :)


Ensimmäinen päivä oli mulle vähän sekava kun yritin päästä kärryille talon tavoista ja tuotteista, joista en ole osasta koskaan kuullutkaan. Koska harjoittelu on pistetty meillä näinkin aikaiseen vaiheeseen niin eniten tämä viisi viikkoa tulee varmasti olemaan tuotemyyntiä, joten niistä on jotain tiedettäväkin. Merkkejä liikkeellä on ihan reippaasti ja vain osa niistä on mulle edes osittain tuttuja. Parhaiten tunnen koulun ansiosta Goldwellia, mutta myös Tigi ja 4 reasons on tulleet parhaiten tutuiksi, sen sijaan Redkeniä tai Kérastasea en tunne kuin nimeltä. EIkä tuossa ole edes kaikki.

Tein kuitenkin päivän hyvän teon (itselleni) ja pelastin roskistuomion saaneen Wellan uuden jättikalenterin. Tää on niin iso, että sitä ei yksinkertaisesti olisi liikkeeseen minnekään saatu niin minä ilmoittauduin adoptoimaan sen. Kuvat ei tosin olleet ihan niin hienoja kuin ansi ehkä antoi ymmärtää, mutta on se silti hieno, jos ei muuten niin kokonsa takia. Koko on siis suunnilleen 70cm x 90cm. Saas nähdä saanko tätä itse pysymään missään. :D



Ensimmäinen päivä ei mennyt ihan samaan malliin kuin edellinen (toisen alan) työharjoitteluni ja ehkä ihan hyvä niin, sillä se meni kutakuinkin näin:
Sain ensimmäisen kuvankäsittelytyöni ja tuskailin kammottavien kuvien kanssa, joissa ei oikeastaan ollut mitään enää tehtävissä, sillä ne olivat niin alivalottuneita/tärähtäneitä/muuten epäteräviä. Kysyin eräältä paikan valokuvaajalta että kuka näitä kuvia ottaa ja vastaukseksi sain tyyliin: "Kuka milloinkin". Oletin että kuka milloinkin todella tarkoittaa ketä tahansa. Tästä rohkaistuneena ilmoitin että kannattaisi ehkä vaihtaa kuvaajaa, sillä kuvat ovat ihan käyttökelvottomia (tämän tosin taisin ilmaista vähän roskemmin sanamuodoin). Selitin miksi kuvat mielestäni olivat huonoja ja kuvaaja tuntui nyökkäilevän hyväksyvästi. Myöhemmin samana päivänä aloitan uuden homman saman kuvaajan kanssa ja jossain vaiheessa selviää että kuvaaja, jolle mielipiteeni olin ilmaissut sattui olemaan kyseisten kuvien ottaja. Nolotti vaikka tiesin sanoneeni täysin aiheesta.

Rehellisesti sanottuna asian sanominen osoittautui yhdeksi harjoitteluni fiksuimmaksi teoksi, kuvat paranivat kerta kerralta ja meistä tuli hyviä työkavereita, jatkoin rehellisyyttäni ja mua tunnuttiin paikassa arvostavan ja harjoittelun jälkeen sain ainoana harjoittelijana jatkaa kesätöissä ja ymmärrykseni mukaan olisin saanut jatkaa töitä pidempäänkin jos en olisi päättänyt vaihtaa kaupunkia.

En silti uskalla kokeilla samantyyppistä rehellisyyttä ainakaan juuri nyt. ;)