Viisi kysymystä

Sain Neiti Kameleontti -blogin Päiviltä haasteen. Kiitos!

Haasteen säännöt ovat nämä:

Haastaja kertoo sinulle viisi aihetta

Haastetun tulee kertoa top5 listansa jokaiseen aiheeseen 

Haastetun on keksittävä uudet 5 aihetta

Haaste on annettava viidelle eri blogille (ei takaisin haastamista)

Minulle esitetyt kysymykset:

1. Mitkä ovat viisi asiaa, jotka teet ensimmäisenä aamulla herättyäsi?

En tosiaan ole mikään aamuihminen, joten venytän heräämistä aina niin pitkään kun vaan suinkin pystyn. Parhaimmillaan olen kymmenessä minuutissa suoriutunut sängystä bussiin.

Viisi asiaa aamulta pääsääntöisesti on: 1. torkutan yhden kerran 2. Linnottaudun vessaan eli pesen hampaat, käytän 1-2 minuuttia hätäiseen meikkaamiseen yms. 3. puen päälleni edellisenä iltana valitut vaatteet 4. juon vettä 5. panikoin, että olisi jo pitänyt lähteä ja silti olen 10-15 minuuttia etuajassa.

2. Mikä asia saa sinut lähes poikkeuksetta hyvälle tuulelle ja piristymään?

Kissat! Erityisesti vanhempieni kissa Herra Kissanen! Virallinen nimi on isottelevasti Magnus Napoleon. Olisin halunnut kaksi kissaa, jolloin toinen nimi olisi mennyt toiselle ja toinen toiselle. Tais kuitenkin olla jo ensimmäisellä viikolla kun kaveri nimitti kissaa Herra Kissaseksi. Nimi jäi. Herra Kissanen on luonteeltaan ihan niin kuin minäkin. Vähän ujo, mutta kiintyy kyllä tärkeimpiin ihmisiin. Kun lukion jälkeen olin ensimmäisiä viikkoja poissa kotoa, Herra Kissanen oli kuulemma masentunut. Se ei syönyt eikä oikein halunnut tehdä mitään. Kun tulin kotiin, Herra Kissanen oli mun sylissä pitkän aikaa ja hurisi tyytyväisesti, muutkin kissan ongelmat hävisi. Kissanenhan ei siis ole mikään sylikissa, joten tuo oli aika poikkeuksellista. Tärkeä elukka. Koska olen kissaihminen, niin kuvituksena kuvia Herra Kissasesta. Osa kuvista on Kissasen "vauva-ajoilta" ja ovat äitini ottamia.

Muiden ihmisten aito ilo ja onnistumiset. Oon tosi herkkä muiden aidoille fiiliksille, hyvässä ja huonossa. Kaikki ne vaikuttaa muhun hyvin vahvasti, joten muiden ilot ja onnistumiset tuo mullekin hyvän mielen.

Muiden huomaavaisuus. Pudotin hanskani Postin lattialle, tajusin itse tapahtuneen, mutta samalla hetkellä kaksi vieressä ollutta jonottajaa riensi nostamaan hanskaa minulle. Tällaisista pikkujutuista tulee tietysti hyvä mieli!

Kauniit asiat, isot ja pienet. Näen yleensä kokonaisuuksista pieniä juttuja, joten kaiken ei tarvitse olla mitenkään erityisen mielenkiintoista.

Laadukkaat materiaalit ja taidokas työ. Erityisesti tietysti vaatteissa ja muissa tekstiileissä. Välitän myös asioista, jotka ei välttämättä ulospäin näy, mutta on mulle tärkeitä ja tuo iloa.

3. Jos pitäisit blogia jostakin muusta aiheesta kuin mistä pidät tällä hetkellä, mikä se olisi? Miksi?

Itse asiassa joskus 2005-2008 pidin musiikkiblogia nimeltään viikon biisivinkki. Kerroin siis viikottain sillä hetkellä kolahtavia biisejä. Noihin samoihin aikoihin piirsin myös sarjakuvia ja julkaisin niitä toisessa blogissa. Tällä hetkellä ehkä suunta olis jossain tyylipuolella, mutta oon liian itsekriittinen niin tämä blogi on ihan riittävä. Kerran oon julkaissut jutun, joka sivusi mun tyyliäni ja se oli hämmentävän suosittu lukijamääriltään!

4. Mitkä ovat viisi parasta luonteenpiirrettäsi?

Mulla on melkein loppumaton kärsivällisyys. Siis ihan oikeasti. Kärsivällisyys ei tarkoita sitä, että olisin kuitenkaan mikään yliajettava hernepussi, oon aika jämäkkä. ;)

Mussa on vähän Duracell-pupun vikaa. Eräissä kuvauksissa mun oli pakko sanoa assarille, että tarjoaa mulle ruokaa ja vettä, koska muuten en olis itse osannut esim. pitää taukoja.

Oon ongelmanratkaisija ja hyvin sinnikäs. Sinnikkyydestä kertoo kai jotain se, että pienenä kuulemma katsoin Disneyn Kaunotarta ja Hirviötä niin, että pelottavan kohtauksen tullen kelasin videota taaksepäin ja katsoin pelottavat kohdat niin moneen kertaan, että ei enää pelottanut.

En viitsi ottaa kaikkea turhan vakavasti. Muutama vuosi sitten kolaroin pyörällä auton kanssa, paikalle tuli poliisi ja teki tarpeen vaatimat kirjaukset. Lähtiessään poliisi vielä kysyi olisiko minulla jotain kysyttävää. Työasun rinnassa luki teksti "Pollari", jonka päättelin olevan henkilön nimi, mutta se olisi voinut olla myös joku poliisien vitsi. Puujalkavitsejä ymmärtävä mieleni tietysti kysyi: "Onko nimesi oikeasti Pollari?" Poliisi naurahti vaivautuneesti ja vastasi myöntävästi. En tiedä kumpi oli lopulta nolompana. :D

Tämä ehkä liittyy aiempiin juttuihin, mutta olen ihan uskomaton perfektionisti. Saatan hinkata jotain ihan näkymätöntäkin yksityiskohtaa ties kuinka pitkään. Ongelman kun kerran näkee itse, niin ei muuta sitten näekään.

5. Mitkä viisi asiaa löytyvät aina ostoskoristasi, kun käyt ruokaostoksilla?

Yksittäisiä asioita, jotka useimmin tarttuvat koriin on seuraavat:

Suippopaprikat, sipulit, maitorahka, kananmunat ja viimeisimpänä mukaan on ehkä vähän turhan usein jäänyt vadelmajäätelöä tummansuklaan palasilla. ;)

Omat kysymykseni seuraaville: 

1. Viisi suosikkisarjaasi?

2. Mihin paikkoihin veisit ystäväsi, jotka tulevat käymään asuinkaupungissasi?

3. Mistä muut voisivat sinua kadehtia?

4. Viisi tavoitetta itsellesi vuodelle 2015?

5. Missä olet hyvä?

Haastan tällä kertaa Dixi-blogin Helenan, Hannamarian Hannan, Designin'Eyesin Annin, Kahvia ja kosmetiikkaa Pirjon sekä Keyword: Love -blogin Jonnan.

Operaatio Kulmakarva

 Toisille on vaan annettu vähän enemmän sillä kulmakarvakauhalla kuin toisille. Olin ilmeisesti tukkajonossa kun muita pääkarvoja jaettiin. Omista kulmakarvoista loppuu väri kaaren jälkeen eikä noita karvojakaan niin ylettömästi ole. Pääsääntöisesti näyttää siis siltä kuin kulmakarvat loppuisivat  kesken. Huom. kulmat on värjätty päivää ennen kuvan ottoa.

Luonnollisesti olen nyppinyt kulmat suunnilleen samanlaisiksi ja siisteiksi. Nyt ajattelin kuitenkin kokeilla kuinka paljon niitä karvoja on paikallaan jos annan niiden vaan olla.

Näissä kuvissa kasvatustyötä on tehty "jo" viikko. Katsotaan miten käy.

Älä kokeile tätä kotona

Löytyykö muilta tällaisia? Tämä yksilö on kampaamon pyyhe, mutta on näitä löytynyt kotikaapistakin. Kuvassa siis ihan tavallinen puuvillainen pyyhe. Pyyhettä on käytetty kuivaamaan hiukset värikäsittelyn jälkeen. Sitä väriä jää aina jonkin verran hiukseen ja ne pienetkin määrät alkaa näyttää pyyhkeessä aika pahalta.

Vertailuin vuoksi kampaamokäyttöön tarkoitettu puuvillapyyhe ihan yhtä useiden käyttöjen jälkeen. Tässä mainio esimerkki siitä, että pelkkä tekstiilin tuotelappu ja materiaali ei takaa samanlaisia ominaisuuksia.

 

Joku valopää (tällä kertaa ihan oikeasti en ollut minä!) on joskus muinoin mennyt hankkimaan kampaamoon ihan tavallisia froteepyyhkeitä ja on aina yhtä noloa ottaa tästä pinosta pyyhe. Koulussa oli sama homma, oli niitä nättejä käyttötarkoitukseensa valmistettuja pyyhkeitä ja niitä uusia Finlaysonin peruspyyhkeitä. Jopa ensimmäisen käytön jälkeen ne peruspyyhkeet näytti ihan täplikkäiltä.

 

 Itse sain kouluaikaan pari omaa pyyhettä pahaan kuntoon ihan tajuamattani. Tosin yhden pyyhkeen oli "joku" mennyt jo aiemmin pilaamaan pyörän ketjuista lähtevällä rasvalla. Se ei muuten lähtenyt millään! Tai lähti se. Viime viikonloppuna tein pienen kloriittikäsittelyn, jotta sain laikut pois ja pistin omat, muuten hyvät, pyyhkeet muiden tekstiilien kanssa väripataan. Kyllä näitä nyt kehtaa käyttääkin!

Limainen ongelma

Huom! Tätä juttua ei kannata ottaa turhan vakavissaan, vaikka minä ihan tosissani olenkin.

En tiedä onko muilla kosmetiikan mailmassa näin maallisia ja ällöttäviä ongelmia, mutta oletettavasti sama ongelma (tai "ongelma") on jokusella muullakin sähköhammasharjalla puunaavalla

Mikä niin? Tietysti se ällöttävä limarinkula sähköhammasharjan lataustelineessä. Rinkula muodostuu oletettavasti vedestä, hammastahnasta ja vähän syljestäkin. Vaikka kuinka huuhtelee ja kuivaa harjan niin aina se vaan ilmestyy. Aluksi latasin harjani vain satunnaisesti silloin kun tiedän, että harja on takuuvarmasti kuiva. Lataushan siinä meinasi aina loppua, koska milloinpa sen harjan sitten muistaisi laittaa lataukseen.

Ongelma on nyt ratkaistu vanulapulla. Leikataan pieni reikä keskelle ja tökätään lappu latauspaikalle. Kaikki kosteus ja möhnä valuu vanulapulle ja sen voi vaihtaa ilman, että tarvitsee kuurata limaa irti. Lataus kuitenkin toimii ihan normaalisti!

Jos oikein ärsyttää ja vanulaputkin on loppu niin samahan toimii luonnollisesti myös paperilla.

Ja jos oikein on askartelutuulella niin nämähän voi siistiä laturin muotoiseksi.

Tunnustaako joku muukin?

Kuivan ihon pelastus

Valittelin juuri kasvojeni ihoa vaivaavasta toisesta ongelmasta, mutta samanaikaisesti kärsinkin myös kuivuudesta. :D T-alue ja posket on tukkoa ja rasvaa. Sen sijaan suunympärys, nenänympärykset ja luomet hilseilevät ja kiristävät.

Tämän ongelman olen kokenut parina muunakin talvena. Ilmeisesti kyseessä on jonkin sorttinen atooppisen ihon kosto. Siitä kun ei olekaan tarvinut varsinaisesti kärsiä melkein kymmeneen vuoteen.
Aina pelastuksessa on ollut mukana V10 Plus -hyaluroniseerumi sekä Korresin Magnolia Bark -yövoide. Tuo yövoide näyttäisi muuten olevan Korresilla aika kelpoon 15,55 euron hintaan. Eihän tämä nyt ole mikään valikoimista poistuva tuote?

Korresilta on muuten tosi kiva saada lähetyksensä. Kaikki on pakattu nätisti ja mukana tulee yleensä reilu kasa näytteitä. Parhaimmillaan paketit on vielä tulleet seuraavana päivänä tilauksesta!

Syyllinen

Vuoden lopussa kosmetiikkabloggaajien keskuudessa kyseltiin onko jotain suunnitelmia vuodelle 2015. Mukana vilahti jos jonkinmoista kosmetiikkaan ja blogiin liittyvää ajatusta ja yksi niistä tuli Sinistä pintaa -blogin Helliniltä. Innostuin ajatuksesta, että voisin kokeilla kuinka pitkälle vuotta pääsen jo kaapissa olevilla kosmetiikkatuotteilla. Näin päätinkin kokeilla, mutta sehän meni pieleen heti tammikuun alusta kun ihoni päätti ryhtyä entistäkin hankalammaksi.

Tai en minä oikeastaan tiedä menikö homma pieleen, mutta ainakin se koki pienen takaiskun. Yleensä talvisin rutikuiva kasvojeni iho päätti kokeilla jotain finniryhelmää. Olen kärsinyt monen muun tavoin aknesta, siitä on selvitty vaikka sitä sileää ihoa en ole koskaan päässyt nauttimaan. Nyt kuitenkin ollaan aika karuissa fiiliksissä tän asian kanssa. Otsa on röyhähtänyt ihan kokonaan ja posketkin yrittävät esitellä vanhoja kunnon paiseita ihon alla. Ei enää riittänyt teepuuöljy, joten muutaman viikon tuskailun jälkeen ajattelin kokeilla jotain kokonaisvaltaisempaa ihonhoidon puolelta. Hommasinkin ensialkuun Muradin kokeilusetin. Toivon tietysti, että asia saadaan alta pois ilman tämän kummempia tököttejä.

Muita sortuneita tai ihon kanssa kamppailevia?

Meikkilipaston sisältö

Syksyllä iloitsin siitä, että olin saanut kosmetiikkakaaokseni ainakin siedettävän näköiseksi. Aiemmin kamat olivat erilaisissa pikkulaatikoissa ja pusseissa, mutta nyt niillä on oma lipasto. Ajattelin vähän näyttää, mitä se on syönyt. Jos näet jotain erityisen kiinnostavaa niin hihkaise, pyrin kertomaan niistä lisää.

Lipasto itsessään valittiin paikkaan sopivaksi (ai niinkö?), joten otettiin se, mitä oli ja se oli ihan hirveä koota! Lipastossa on kuitenkin kuusi laatikkoa ja se on tarkoitukseensa hyvin sopiva.

Laatikko 1: Ensimmäinen laatikko on ihan mun henkilökohtaisille tavaroille. Sisällä on tuotteita, joita en käytä päivittäin tai joita en ole vielä ottanut käyttöön, puhtaat omat siveltimeni ja sen sellaista. Päivittäin käytössä olevat tuotteet on muualla, joten tässä ei ole kaikki oma kosmetiikkani, vaikka koko ajan yritänkin vähentää.

Laatikko 2: Puhdistusaineet, sälä kuten puuterivipat, pumpulipuikot yms. Nämä on työkamoja kaikki. Iso MUFE-laatikko sisältää luomiväri- ja poskipunanappeja, jonka sisällöstä kokoan sitten pienempiä paletteja tarpeen mukaan. Sigma-purkki ei suinkaan sisällä kameran objektiivia (tai mitään Sigman meikkikamaa ;D) vaan pitää sisällään lisää sälää mm. metallisia pikkukuppeja.

Laatikko 3: Lähes kaikki kynsikamat ja kynäruiskutarpeet. Kynsitarpeet on enemmänkin omiani, mutta kyllä niitä samoja usein eksyy työkeikoillekin.

Laatikko 4: Nää on taas rehellisesti vain työkamoja. Laatikossa erilaisia irtoripsiä, luomivärejä, meikkipohjatuotteita ja satunnaista rekvisiittaa. :D

Laatikko 5: Lisää paletteja, huulimeikkikamoja, kyniä ja siveltimet. Mukana myös siveltimien kuivauspyyhe ja erilaisia pusseja. Esim. kirkkaisiin pusseihin heitän likaiset siveltimet keikan päätteeksi. Työjuttuja siis tämäkin laatikko.

Laatikko 6: Viimeinen laatikko, mutta ehkä tärkein. Sisältönä on peruskeikkakamat eli erinäisiä tuotteita pienissä ja isoissa pusseissa. Tää on sellainen laatikko, että voin kasata kimpsuni vaikka puolessa minuutissa ja kassissani on tarpeet perusjuttuihin. Musta blöppä keskellä kuvaa on sivellinpussi, joka sisältää yhden perussetin siveltimiä. Mukana näköjään myös kuittivihko, vaikka pääsääntöisesti rahat menee suoraan kassaan (liikkeessä) tai liikkuu laskun avustuksella.

Vinkki vessameikkaajille

Postauksesta on julkaistu päivitetty versio 23.8.2020. Pääset lukemaan sen täältä.

Kuva-arvoitus: Mitä tässä on?

Vastauksena omaan kysymykseeni: Keltainen on vanha ja kellastunut (ja taipunut) vessan peilikaapin loisteputkisuojus, valkoinen puolestaan on uusi. Mitä sillä sitten on merkitystä? Kellertynyt muuttaa valon värin ihan keltaoranssiksi. Jos meikkaat vessassa, niin kuin minä yleensä teen, saattaa asia kiinnostaa. Meikin värit nimittäin toistuvat täysin väärinä. Valo näyttää ainakin tuolla kuvulla tältä.

Kun taas uudella suojuksella homma on tämä:

Eli kellastuneet suojakuvut kannattaa välillä vaihtaa, oma suojus maksoi rautakaupassa alle kuusi euroa. Itse havahduin keltaisuuteen aikanaan kun olin viikon verran kulkenut väärän värisellä meikkivoiteella koska en päässyt tarkastamaan sen väriä päivänvalossa.

Jotta saisin vielä tarkemman kuvan siitä, miltä meikkini näyttää, minulla on vessassa täysspektrinen päivänvaloloisteputki. Omani on Philipsin TL-D 90 ja hintaa on noin kahdeksan euroa, mutta ei todennäköisesti ole minkään marketin hyllyssä, omani ostin täältä.

Vessameikkaamisen ongelmathan on nimenomaan valon väri ja sen toistokyky. Tällä yhdistelmällä vessassa meikkaamisesta tulee ihan hyvä juttu!

Talvivaloja

Mussa on pientä hamstraajan vikaa. Tiedättehän ne kosmetiikan mukana tulevat pienet samettipussukat? Eihän niitä nyt poiskaan voi heittää, mutta ei niillä kyllä mitään teekään. Aika vähän se puuterirasia kaipaa samettipussia käytössä ollessaan.

Olen joulun aikaan laittanut meille erilaisia valoja. Tykkään valoista kovasti ja inhoan sitä ajatusta, että kunhan joulut on juhlittu niin keskellä pimeintä vuotta "jouluvalot" täytyy ottaa pois. Kutsunkin "jouluvaloja" äitini tapaan talvivaloiksi.

Miten nämä nyt sitten liittyy toisiinsa? Kas näin: Ladattavilla pattereilla toimiva valosarja sai Clarinsin samettipussin itseään kaunistamaan.

Nyt valot voi ihan hyvin laittaa purkkiin ilman, että tarvitsee katsoa värikkäitä pattereita.

Muita talven valokeksintöjä on valopuu. En koskaan osta kukkia vaikka niistä tykkäänkin, olen vain sillä saralla pihi. Piheyteeni keksin ainakin väliaikaisen vastauksen. Risut vanhempien puusta, valot joulun alelaareista.

Iltapalaa herkunnälkään

Joskus pitää vähän poiketa tästä kosmetiikkamailmasta. En tiedä mistä tää lähti, mutta aloin nähdä ohjeita amerikkalaisista pannukakuista ja kaikenmaailman fitness-lettusista, joten olihan se kokeiltava. Fitness-lätyt maistuivat vaan banaanilta, onhan niissä sisältönä vain kananmunaa ja banaania. Tässä kuitenkin oma ohjeeni:

2 munaa
2 dl rahkaa
1 rkl fariinisokeria (tavallinenkin käy, mutta vaikuttaa vähän makuun)
1,5 tl leivinjauhetta
vaniljaa
ripaus suolaa
jauhoja 1-2 desiä, kunhan taikina on sopivan paksua

Ainekset vatkataan keskenään ja paistetaan pannulla lettujen tapaan.

Maistuu vaikka sellaisenaan, mutta esimerkiksi marjat on aika mukava lisä. Jos oikeen herkkuhammasta kolottaa niin ei se vaahterasiirappikaan pahalta maistu. ;)

Mitä smykki tarkoittaa

 

Olen aloittanut tämän blogini 1.1.2010. Blogi on vähän muuttanut muotoaan silloin tällöin ja tekstejä on poistettu, piilotettu ja kirjoitettu lisää. Nimi on kuitenkin aina säilynyt.
Sain Sephora Box -postaukseen kysymyksen siitä mitä smykki tarkoittaa. En ole asiasta koskaan tainnut täällä puhua. Vuosi 2015 on aika mones vuosi blogille, joten on varmaan ihan perusteltua tässä vaiheessa kertoa mistä on kyse. :D

CMYK (eli suomalaisittain smykki), on värijärjestelmä, jossa kaikki sävyt muodostuvat kolmesta eri väristä, tätä käytetään yleensä painomaailmassa. C tulee sanasta cyan eli suomeksi syaani, M magentasta ja Y on yellow eli keltainen. Täydellisessä maailmassa nämä kolme väriä muodostavat myös mustan (K), joten siksi CMYK eikä CMY. CMY-värien vastavärit on muuten sininen, punainen ja vihreä eli melkein ne meidän "päävärit". Yleensä painotuotteet tehdään juuri näillä väreillä, mutta koska maailma ei ole täydellinen, varsinaisia musteita on neljä kappaletta eli CMYK.

Elämää smykkinä on siis tavallaan elämää väreissä. Smykkityttö puolestaan tulee siitä, että jossain vaiheessa kuljin varsin värikkäissä vaatteissa ja mies alkoi kutsua minua smykkitytöksi.

Oliko omia arvauksia? Olisi kiva kuulla!