Sivellinsuosikkeja

Jatketaan sopivasti samalla teemalla kuin eilen eli siveltimillä.

Mulle on kasaantunut jos jonkinmoista meikkisivellintä, mutta on muutama sellainen, josta en luopuisi.
Moni muukin sivellin on toki ehostuksessa tärkeä tai muuten vaan hyödyllinen tai mukava käyttää, mutta kolme ihan ehdototan suosikkia on tässä.

Ylhäällä Narsin push eyeliner #2 -sivellin. Monelta merkiltä löytyy samanalaisia, mutta Nars ei ole siveltimien laadullaan pettänyt mua. Rajaussivellin, jolla saa ihan äärettömän tarkkoja rajauksia. Synteettisistä harjaksista huolimatta olen tykännyt tästä erityisesti puuterimaisten luomivärien kanssa.

Push-siveltimen käyttöä esim. tässä videossa.

Keskimmäisenä oleva sivellinsuosikki on Narsin eye contour #14 -sivellin. Sivellin, joka hyvien tuotteiden kanssa tekee kaiken varjostyön käyttäjänsä puolesta. Tarvitseeko muuta sanoa? :D

Kolmas ja kuvassa alin suosikki on halpismerkki Models ownin luomivärisivellin, jonka olen nelisen vuotta sitten ostanut Asokselta. Tää sivellin on ajallisesti ollut mulla pisimpään näistä kolmesta, mutta en muista kertaakaan liimanneeni sitä kokoon. Hinta-laatusuhde kohdillaan. Näitä löytyy edelleen Asokselta ja hintaa on huimat kolme ja puoli puntaa, mikä on tällä hetkellä n. 4,5 euroa.

Siveltimen uusi elämä

Joskus käy huonosti. Vaikka kyseinen sivellin ei mun suosikki olekaan, en haluaisi heittää sivellintä poiskaan vain huonojen liimausten takia. Niinpä päätin korjata tämän + pari muuta siistimistä kaipaavaa sivellintä.

Itse olen näiden liimaamiseen käyttänyt kaikenlaisia turhankin juoksevia ja tujuja liimoja. Tällä kertaa käytin kynsiliimaa, joka sekin on kyllä aikamoista tököttiä. En jaksanut mennä tukkuun etsimään siveltimellistä kynsiliimaa, joten käväisin Sokoksella, sieltä löytyi pieni Kiss-pullo. Liima levitetään pullon omalla siveltimellä samaan tapaan kuin kynsilakka. Liima ei siveltimen kanssa valu samoin kuin se suoraan pullosta kaadettaessa valuisi.

Vanha juttu sinällään. Uutta mulle itselleni oli uudenlainen pullo.

Ajatuksia kuvausmeikistä

Eilen mulla välähti.

Tehtiin koulussa kuvausmeikkejä. Valokuvaajana pidin joitain juttuja ihan kauheina enkä yhtäkään niistä meikeistä sanoisi hyväksi kuvausmeikiksi -
mukaanlukien opettajan demomeikki ja itse tekemäni meikki. Kaikki meikit varjostustapoineen kaikkineen tuntuivat jotenkin tosi vanhanaikaisilta ja maskimaisilta.
Tuli ihan kasarifiilikset.

Illalla asiaan liittymättömästi katsoin Batman-elokuvaa. Sitä leffaa, jossa Heath Ledger oikeasti vaikutti pelottavan mielenvikaiselta ja jokainen huulen maiskutus sai aikaan kylmät väreet, kyllä te tiedätte. Kaikki tuntui jollain tapaa tosi realistiselta, siltä, että tässä maailmassa voisi oikeasti olla joku Batmanin kaltainen hahmo tai Jokerin kaltainen hullu. Aloin miettimään asiaa eteenpäin.

Samat hahmothan on esittetty meille jo kerran jos toisenkin. Heath Ledgeristä huolimatta jokainen varmaan muistaa sen 80- ja 90-lukujen taitteessa tehdyn Tim Burtonin Batmanin.  Jos saatte ajatuksenne irti siitä maiskutuksesta ja mietitte hetken Jack Nicholsonin Jokeria. Hahmohan on lähinnä hassunhauska pikkupahis, jonka tyyli on kuin teatterin lastennäytelmästä. Itse asiassa koko leffa on selkeästi sarjakuvamainen ja täysin epärealistinen. Ei niin, että siinä olisi mitään pahaa, mutta tyyli on täysin eri kuin 2000-luvun Batmaneissa. Siitä kasarihommasta ollaan menty paljon eteenpäin. Siinä missä supersankarileffat olivat jotain kevyehköä lasten viihdettä ja selkeästi satua, tän hetken (super)sankarileffat on scifi- ja/tai fantasiaelementeistään huolimatta hyvin realistisia: Batman ei pukeudukaan nahkaan tai trikoopukuun vaan täysin tarkoituksenmukaisesti hyödyntäen hienointa teknologiaa. Jokeri puolestaan on huonosti värjättyine hiuksineen ja rumine meikkeineen jollain tapaa realistinen esitys täysin päästään sekaisin olevasta rikollisesta.

Siinä se oli. Ne jutut, mitä meille vielä tänäpäivänäkin opetetaan kuvausmeikeistä on pääsääntöisesti jostain menneisyydestä ja se voi olla se syy, miksi meikkaajan ja kuvaajan ajatukset hyvästä meikistä voivat olla hyvinkin kaukana toisistaan. Vaikka samat piirteet löytyy 80-luvun ja tän hetken kuvausmeikeistä, puhutaan silti ihan erilaisista tekniikoista ja tyylilajeista. Toisaalta on vain luonnollista, että asioita tehdään toisin, koska niitä voi vaikkapa digikuvan myötä tehdä toisin.

Maailma muuttuu, meikkiseni.

Sephora.fr

Kovin moni, minä mukaan lukien on valittanut ettei Sephoran nettikauppa toimita mitään Suomeen ja lähin liikekin on aika kaukana - kuulemani mukaan pienehkö Tukholman liike ei ainakaan mulle ole ihan päiväreissun päässä.

Onni kuitenkin on, että Sephora toimittaa Suomeen tuotteita Ranskan kautta osoitteesta sephora.fr/. Valikoima ei ole niin törkeän suuri kuin mitä se jenkkilässä on ja postikulut Suomeen ovat aika suolaiset 30 euroa UPSin toimittamana. Tein kuitenkin syksyllä ison tilauksen MUFEn HD-meikkivoiteita + muuta sälää ja postikuluista huolimatta säästin verrattuna Suomesta ostamiseen (Sephoran hinta 34,90 e, hinta Suomessa 57,90 e). Tässä oli kyseessä sen verran suuri tilaus, että opiskelijana mieluummin otin tämän hyödyn irti kuin MUFEn suomalaisen alan opiskelijoille tarkoitetun alennuksen, joka sekin tosin on ihan ok. Tietysti postikuluista voi säästää tekemällä vaikka kimppatilauksen.

Sivut ovat vain ranskaksi. Itsehän en kieltä osaa sanaakaan, mutta kaikenlaisten nettikauppakokemusten ja sanarkirjan avulla tilauksessa ei ollut mitään outoa. Jos jokin ongelmatilanne tulisi niin sitten pitäisi varmaan soittaa joku paniikkipuhelu ranskaa puhuville kavereille, mutta kaikki on tähän mennessä mennyt hyvin. :D

Ystävänpäivän kunniaksi sain Sephoralta sähköpostiini yleisen alekoodin.  Koodilla SAINTVAL saa 20% alennusta ja se on voimassa 18.2. asti yli 60 euron tilauksissa.

Geelikynsien jälkeen osa 2

Menin jo iloitsemaan kuinka kynnet olivat hyvässä kunnossa geelien jäljiltä. Noh, sanotaanko ettei mennyt ihan niin kuin Strömsössä. Olin siis iloitsemishetkelläni poistanut geelit oikeakätisenä onnistuneesti kaikista vasemman käden kynsista ja oikeasta peukalosta. Sitten jatkoin viilailua. Hion hyvin karkealla viilalla pahimpia geelimöhkäleitä. Pidin pienen tauon ja tein jotain ihan normaalia kuten nostin hihaani ja se tuntui äärettömän kipeältä muutamassa sormessa. Huomasin viilanneeni keskisormeni kynnen ihan liian ohueksi ja nimettömässäkin tuntui pieni ohut kohta. Enää oli pikkurilli jäljellä, joten päätin noudattavani erityistä huolellisuutta sen kanssa ja ei aikaakaan kun huomaan senkin menneen osittain liian ohueksi.

Päätin leikata kynteni mahdollisimman lyhyeksi, ettei ohueksi mennyt kynsi repeäisi vahingossa. Toki vaara oli edelleen olemassa, mutta halusin kuitenkin olla varma ettei pidempien kynsien kanssa käy mitään hallitsematonta vahinkoa. Suunnitelma vaikutta muuten hyvältä, mutta pikkurillin kynsi oli joistan kohdin ihan lörppö. En tiennyt mitä tekisin ja miten selviäisin sen ajan, että saan kasvatettua ohuet pois.

Hetken mietittyäni päätin kokeilla ihan normaalia kynsilakkaa, sehän kovettuu oikeasti aika kovaksi. Omat kynsilakkani tosin ovat lähinnä sinisiä, vihreitä ja sinivihreitä, jotka vaan kiinnittäisivät huomiota tällä hetkellä aika rumiin kynsiini. Löysin sitten Anttilasta ihan täydellisen lakan tähän hommaan: Essien Ballet Slippers. Ostin sitten varmuuden vuoksi vielä Mavalan kynnenkovettajan ja lykkäsin sitä noihin muutamaan ylihiottuun kynteen ja lakka päälle.

Jos tää ei ole nudelakka niin sitten ei ole mikään. Peittoa on, mutta silti kynnet näyttävät oikeasti luonnollisilta.

Nyt kun lakka on täysin kova niin kynnet ei tunnu yhtään pahalta ja uskon, että tästä vielä selvitään. :)

Geelikynsien jälkeen

Meillä oli koulussa geelikynsikurssi, jossa siis tehtiin toisillemme kynnet. Mulle tehtiin vain geelaus omiin kynsiin. Mua oikeastaan vähän pelotti, että geeli vahingoissaisi mun omaa kynttäni, mutta ajattelin kuitenkin kokeilla.

Eihän ne kauaa mulla pysyneet. Koristeet irtosivat tällaisella varomattomalla ihmisellä vielä saman päivän aikana. :D

Onneksi pienen viilailun jälkeen kynsi näyttää taas tältä:

Ei siis paha. Toki tarvitsisin vielä ainakin yhden viilan lisää, että saisin pinnan nätiksi. Tosin kynsi näyttää kameran läpi paljon karummalta kuin mitä se näyttää oikeasti. Homma meni siis paremmin kuin uskoinkaan. :)

Vähän erilainen kampaus

Tein ennen joulua harjoituksena kampauksen pitkähiuksiselle työkaverille. Olin jo valmistautunut purkamaan kampauksen, mutta työkaveri ilmoittikin iloisesti lähtevänsä kampauksen kanssa viettämään tyttärensä syntymäpäiviä. :)

Oon ihaillut kovasti venäläistyyppistä mahtipontisuutta ja kikerrystä hiuskuvissa. Yleensä kai kyseessä on kilpailu- tai näytöskampaukset. Kokeilin sitten taitojeni mukaan tehdä jotain vähän suurempaa ja kikertävämpää kuin yleensä.

Tässä pari kuvaa kampauksesta. Kuvat ei ole mitään mestariteoksia, mutta kunhan on jotain todistetta asiasta. ;)

Lopuksi vielä jotain ihan muuta ennen joulua tapahtunutta.
Olin ennen joulua hammasrautojen asennusreissulla ja olin yötä kavereideni luona. Tällainen minua oli vastassa: Ewokkia muistuttava peitto :D

Räpsyripset

Ohimennen mainitsin, että hammasrautojen myötä mulle on tullut jonkinlainen naisellisuuspuuska. Tämä yhdistettynä laiskaan meikkaamiseeni on tehnyt mun silmilleni jotain. 

En kuvitellut, että olisin itselleni ripsienpidennyksiä ottanut, mutta kun työkaveri ennen joulua näitä alkoi tekemään niin tottakai suostuin harjoituskappaleeksi. ;)

Ekat ripset olivat mun toiveestani paljon luonnollisemmat kuin nämä. Vaikka kuvassa nämäkin näyttää aika luonnollisilta! Olisin toki halunnut huollattaa edellisiäkin ripsiä, mutta raha on kumma juttu. ja Koska hieron silmiäni ja suunnilleen nukun naamallani eli olen ripsipidennysten kauhu. Eihän niiden voi siis olettakaan pysyvän minulla äärettömän pitkään, joten annoin ripsien rapistua sillä ajatuksella että joskus tulevaisuudessa saatan vielä ripset ottaa. 

Tapasin alkuperäisten ripsien tekijän viime viikolla ja hän kysyi, että haluaisinko vielä huollattaa ripsiäni. Kysymys sinällään oli aika kiltisti muoltoiltu sillä eihän mulla enää tainnut olla kuin kolme karvaa ristissä. Uudet ripset tehtiin tänään ja sanoin tekijälle, että tee sellaiset kuin itse haluat ja niin tehtiin. Nää on kyllä upeat ja ihan äärimmäisen tarkkaa työtä! Tekijä olisi vielä hionut ripsiä, mutta mulla itselläni oli kohtuullisen tiukka aikataulu. 

Muutos numero jotain

En muista enää ulkoa kuinka mones muutos mun hiuksissani on menossa ja kaikessa kiireessä kuvat on jääneet ottamatta. Mulla kuitenkin on normaalisti kiire ehkä kerran vuodessa.

Blogini kertoo, että olen viimeksi esitellyt kymmenennen muutoksen. Sen jälkeen hiuksia on siistitty mallin sinällään muuttumatta. Väri muuttui marraskuussa hieman vaaleammaksi. Väri oli näytöstukan jäljiltä  ja muuttunut ihan kauhean näköiseksi. Yritin korjata asiaa värjäämällä, mutta väri ei yksinkertaisesti meninannut luonnonhiukseeni tarttua ja siistimisleikkauksen jälkeen ainoastaan latvat latvat olivat tummat. Lopputulos näyttää 14-vuotiaalta hevaripojalta. Työssäoppimispaikassa oli Wellan Illumina-koulutus ja minähän en osaa noista mallipäähommista kieltäytyä. :D Ei vaan, tuli kyllä niin tarpeeseen värjäysehdotus. Mielelläni lähdin mukaan.

Vasemmalla lähtötilanne ja oikealla lopputulos.

Värihän ei tunnetusti vaalenna väriä, mutta Illuminalla on jossain määrin väriä vaalentava taipumus ja sillä saatiinkin vähän tuota tummaa vaalennettua ja latvat jopa vähän vaalentumaan yli! Muuta merkillepantavaa oli tuo otsatukka, joka veden takia on alkanut vihertämään ja sitä vihreyttä ensisijaisesti poistettiin. On sanomattakin selvää, että lopputulos on lähtötilannetta paremmin, mutta halusin vielä korostaa, että tykkäsin väristä kovasti. Itse asiassa en vielä tuon jälkeen ole joutunut hiuksiani värjäilemään, mutta leikattu taas on ja malli on jokseenkin sama.

Tahtoisin taas pitkät kupariset hiukset, mutta saa nyt nähdä alanko tästä oikeasti kasvattamaan vai en. Viihdyn lyhyttukkaisena ja lyhyet sopii mulle, mutta pitkät olis ainakin ajatuksena kivat.
Muutenkin mulle on iskenyt joku naisellisuuspuuska näitten hammasrautojen kanssa.



Pitää vielä kehua Wellan värikouluttajaa! Kouluttaja puhui ihan oikeasti väreistä ja värjäämisestä kun taas moni muu puhuu vähän asian vierestä. Kouluttajan nimeä en muista millään, mutta tyyppi oli ollut alalla muistaakseni yhtä pitkän aikaa kuin minä olen ollut olemassa (noin 25 vuotta) ja osaamista oikeasti oli muille jaettavaksi. 

DIY silverstar

90-luvulla ostos-tv tarjosi Silverstar-puhdistuslevyjä, vieläkö joku muistaa?

Jonkinlainen taikalevy asetettiin jonkin astian pohjalle, mukaan laitettiin lämmintä vettä ja ruokasuolaa. Soppaan laitettiin kaikki tummuneet hopeaesineet ja muutamassa sekunnissa esineet olivat kuin uusia.

Ilmeisesti nuo levyt olivat alumiinia ja joskus jonkin kemistin kanssa asiasta puhuin ja homma ilmeisesti toimii, sillä se perustuu ionisaatioon. 

Kaivelin viikonloppuna korujani ja huomasin pesulappukoruni tummuneen. En muuten löytänyt tekstiä, jonka olen kyseisestä korusta kirjoittanut. Rähmäkäpälänä olen tainnut sen vahingossa poistaa.

 Muistin Silverstarit ja ei kun tuumasta toimeen: Pieni pala alumiinifoliota, suolaa, lämmintä vettä hanasta ja muovikippo. Laitoin ainekset kipon pohjaan ja koru päälle. Mainoksessahan kaikki tapahtui silmänräpäyksessä, mutta mitään ei tapahnut, joten ajattelin joutuvani odottelemaan muutamia minuutteja. Jotain tapahtui, mutta ei oikeastaan mitään suurta. Lisäsin päälle vähän suolaa ja parissa sekunnissa koru näytti tältä: 

Ei muuta sanottavaa. o_O

Miten ostolakko edistyy

Marraskuussa aloittamani ostolakko on mennyt odotusten mukaan. Joulukuussa ostin itselleni kynsilakan ja vielä muutaman joululahjan, en itselleni, joten ehkä se sallitaan. Joulukuussa sain myös hammasraudat, joita makselen joka kuukausi kolminumeroisella summalla. En varsinaisesti laske niitä ostoksiksi, mutta se on taas yksi rahanreikä enemmän, joten taas yksi syy jättää muita asioita hankkimatta. Samalla se on syy miettiä ostoksiaan kun on pakko olla rahaa niitä varten.

En ole myöskään täysin välttynyt alennusansoilta. Ostin itselleni aleista muutaman siveltimen. Hankin itselleni myös housut, sillä edelliset tehokäytössä olleet yksinkertaisesti hajosivat ja muut eivät aamulla mahtuneet päälle. Kuljin aika pitkään niillä rikkinäisillä, mutta nekin oli pestävä. :D Olenpa opinnäytetyöhöni liittyen hankkinut kirjankin, jota ei ainakaan Jyväskylän alueen kirjastoista löydy.

Olen kuitenkin ollut yllättävän kiltisti.  Positiivista on, että käyttötililläni on ollut viimeisen kuukauden ajan kolminumeroinen summa ja useinmiten se ei ole edes alkanut ykkösellä. En muista milloin näin on viimeksi ollut. Toki se auttaa, että teen osuuskunnan kautta kampaamotöitä ja ensimmäiset palkat tulivat hetki sitten. Taskurahojahan ne pääasiassa on, mutta auttaa mua kummasti!