Nyt muuten meikki pysyy

Olen aika moneen kertaan intoillut täälläkin Urban Decayn meikinkiinnityssuihke All Nighterista. Oma pulloni loppui hetki sitten, joten otin goodiebagista saamani Mehronin Barrier Sprayn kokeiluun.

Barrier Spray on All Nighteriin verrattuna tosi tujua kamaa. Jos tällä ei meikit pysy, niin ei sitten millään. Tämä on todellista hiuslakkaa meikille - kaikin puolin. Jos on erehtynyt laittamaan ripsivärit ennen suihketta, voit olla varman että ripsarit muodostavat ihanan pandakuvion silmien alle. Toisaalta jos kärsit kuivasta ihosta, niin tämä kirvelee kauniisti osuessaan kraateroituneeseen ihoon. Tämä on niiiin alkoholipitoista, että silmät alkavat vuotaa tuotteen haihtuessa, voit siis olla varma että silmät pysyvät kiinni kunnes suihke on kuivanut iholle. Kuten sanottu, Barrier Spray on TODELLA tujua kamaa, pitää meikin, mutta en käyttäisi tätä kyllä jokapäiväisessä käytössä.

Mutta mitä tuo Balmainin Silk Perfume tekee tässä? Kun kuvaan tapahtumakuvia, meikin täytyy pysyä koko juhlan ajan, sitä ei ole aikaa lisäillä missään vaiheessa ja tietysti kuvaajanakin haluan näyttää ihan juhlaan sopivalta. Viime viikolla päätin kuvaamaan mennessäni viimeistellä meikin tällä suihkeella. Nappasin pullon käteeni, peitin silmäni (koska olin jo kerinnyt ripsarit epähuomiossa levittää) ja aloin suihkia. "Miksi tämä levittyy niin huonosti? Miksi tämä ei kirvele?" Olin epähuomiossa napannut käteeni samantyyppisen pullon ja suihkinut meikkini kiiltosuihkeella. Hyvä suoritus! Korjasin tuhot ja ja olen ollut pullon valinnassa siitä lähtien tarkempi. :D

Muita höpelöitä?

Minä ja tuoksut

Olen omistanut todella vaikuttajan miniatyyriparfyymikokoelman. Keräilin kauniita pulloja usean vuoden ajan. Aarteita löytyi sukulaisten kaapinperiltä ja voi sitä onnen päivää kun joku (esim. äiti!) toi laivalta usean pullon kokoelman ihan minua varten. Joitain vuosia sitten lopetin keräilyni ihan siksi, että en tiennyt mitä kaikilla pulloillani teen. Toki niitä oli kiva katsella ja tuoksutella, mutta siinä se sitten olikin. En voi edes käyttää hajuvesiä. Olen sen verran tuoksuyliherkkä, että useimmista hajuvesistä saan vain pahan olon ja kamalan migreenin. Välillä löytyy tuoksuja joista pidän ja kykenen käyttämäänkin niitä, mutta mitä useammin niitä käytän, sitä todennäköisemmin niistäkin laukeaa migreeni.

Nykyisin tyydyn siis katselemaan ja haistelemaan hajuvesiä vain myymälöiden hyllyiltä. Tässäkin on ongelmansa, nimittäin se että nenä turtuu aika nopeasti. Edellisellä kerralla matkaseurani valitteli että nyt on lopetettava kun ei enää haista mitään. Muistin lukeneeni, että kahvipavut ikään kuin nollaavat hajuaistin. Ihmettelimme yhdessä miten se voisi muka toimia, eikä kahvin haju vain jää pyörimään nenään? Kävelimme muutaman hyllyn eteenpäin ja siellä se oli - pussillinen kahvipapuja! En ollut keksinyt siis juttua päästäni, ja mikä parasta, kahvi todellakin teki tehtävänsä! Nuuhkaisu papuja ja nenä on taas valmis haistelemaan. Kahvin voisi todellakin sanoa nollanneen hajuaistin. Nenäni ei ole koskaan tuntunut niin "puhtaalta".

Jos palataan vielä tuohon hajusteyliherkkyyteen, niin sehän luonnollisesti tarkoittaa hyvin tarkoin valittuja tuotteita myös muussa elämässä. Vaikkapa pyykinpesuaineet on käytännössä pakko valita hajusteettomina. Jouduin muuten hetki sitten pesemään kolme koneellista pyykkiä uudestaan, sillä kuivaushuoneessa oli samaan aikaan toisen talouden pyykit. Naapuri oli käyttänyt pyykeissään todella vahvaa vaniljamaista huuhteluainetta. Hajua tarttui omiinkin pyykkeihini. Yritin käyttää vaatteita, mutta huono olo tuli välittömästi. Tuuletin pyykit eikä sekään auttanut. Ei siinä auttanut kuin uudelleen pesu ja kuivatus kotona, sillä kuivaushuoneeseen vanilja jäi useiksi viikoiksi. Aina ei ole ihan helppoa.

Mikä on sinun suhteesi hajuvesiin?

Hullut päivät: Hc experience

Mun ensimmäinen kokemukseni Stockmannin hulluista päivistä on Helsingin keskustan tavaratalosta. Kello oli varmaan neljä iltapäivällä kun olin eksynyt kaupunkiin. Voi sitä kauhua! Ihmiset sarjakuvatyyliin tappelivat samoista vaatekappaleista, ihmisiä oli niin paljon, että eteenpäin pääsi vain virran vietävänä ja suunnilleen kahden metrin minuuttivauhtia. Se oli nopea käynti - tai niin nopea kuin mahdollista. Sen jälkeen pysyttelin hullareiden aikaan vain Itäkeskuksen Stockmannilla tai välttelin koko firmaa.

Tällä kertaa selailin kuvaustoa ajatuksella, että mitään en varmasti osta. Mutta onhan tietysti nähtävä mitä on tarjolla - logiikka hei! Sieltä sattui pilkistämään eräs trenssi. Kevättakkia olen kaipaillut ja siinä se oli. Satuin itse asiassa olemassa hullujen päivien aikaan Tallinnassa. Täysin samaa tarjontaa ei Tallinnassa ole, mutta takki löytyi myös virolaisesta kuvastosta, sehän se oli tärkeintä.

Homma suunniteltiin matkaseurani kanssa tarkasti. Kävimme tiistai-iltana kävelemässä Stockmannin läpi, etsimme oikean osaston ja oikean rekin, jotta aamulla kahdeksalta osaisimme suunnistaa suorinta reittiä oikeaan paikkaan. Keskiviikkoaamuna, ennen kahdeksaa "jonottelimme" sisälle hyvänkokoisen lauman kanssa. Porukkaa oli kuitenkin näkyvillä yllättävän vähän. Kun ovi avautui, ihmisiä vaan vyöryi jostain. Minulla oli suunnitelmana saada takkini, joten suunnistin määrätietoisesti oikealle rekille, löysin kokoni, sovitin ja katsoin tuhoja ympärilläni. Ihan kuin heinäsirkkalauma olisi kulkenut perässäni ja tyhjentänyt rekit! Äkkiä ulos, tänne emme enää tällä reissulla palaisi.

Suomalaisessa kuvastossa näkyi myös Cliniquen Lash Power -ripsiväri, joka on mun ehdoton suosikkini tällä hetkellä. Hyvin samanlainen kuin Sensain kuuluisa 38, mutta toimii tällä hetkellä omilla ripsilläni Sensaita paremmin. Pieni harja ja lähtee lämpimällä, 39 asteisella vedellä. Tätä ei Tallinnasta löytynyt, mutta uskaltauduin vielä kotimatkalla sen verran Helsingin keskustan Stockalle, että sain ripsivärit äidille ja minulle. Hinta oli oikeasti kohdallaan, käytännössä kolmenkympin ripsari oli 14 euroa. Selvisin tästäkin! Sain kaiken lisäksi hyvää palvelua Stockmannilla, ehkä se oli uusi, siisti takkini tai ehkä kontrasti tallinnalaiseen palveluun vain tuntui tosi suurelta.

Eikä siinä kaikki! Sunnuntai-iltana tilasin vielä verkkokaupasta kotiin kattolampun!
Hullut päivät, sait minut, taisin tulla hullari-hulluksi.

Muita selviytyjiä? Kiinnostaako miltä takki näyttää?

Ruokakaupan kosmetiikkatärpit

Mun hullunkurisia ominaisuuksiani on mm. se että tykkään kierrellä päivittäistavarakauppojen hyllynvälejä. Katselen ja tutkiskelen mitä uutta tai jännää hyllyiltä löytyy. Tarkoituksena ei niinkään ole ostaa mitään, kyseessä on ihan vain uteliaisuus.

Lähikauppani on s-market, joten se on varsin tylsä tähän kouluamiseen, mutta silloin tällöin käyn seikkailulla isommissa kaupoissa.

Edellisellä reissullani kävin läpi Citymarketin ja Prisman. Tein löytöjä!

Citymarket tarjosi muutamaa Sleekin palettia. Pitkän pohdinnan jälkeen en voinut poistua kaupasta ilman Del Mar Volume II -palettia. Katsokaa nyt miten kaunis!

Citymarketin kosmetiikkahyllyt olivat aika iloinen poikkeus. Kiinnitin erityisesti huomiota siihen, että irtoripsiä oli ihan uskomaton määrä ja Eylure oli varsin vahvasti edustettuna. Eylurella oli muuten pakkaus, jossa mukana tuli yksi ylimääräinen harjoitusripsi!

Iberolla oli irtoripsien asennukseen tarkoitetut metalliset pinsetit. Ainakin Eylurella tulee mukana muoviset asennuspihdit, mutta ne ovat niin kömpelöt, että ei ne ainakaan auta asennuksessa. Iberon sirot ja metalliset näyttivät lupaavilta.

Prisman hyllystä en löytänyt suuria erikoisuuksia paitsi Revlonilta. Revlonilla oli todella hyvännäköisiä ripsiä ja lateksitonta ripsiliimaa. Olen pitkään ajatellut, että työpakkiinni on pakko saada lateksiton ripsiliima. Harvoin kukaan etukäteen tietää olevansa herkkä lateksille, mutta on niitäkin nähty, että liima alkaa kutittaa tai ärsyttää. Koska allergiat ja herkkyydet ei ole mulle leikin asia, olen etsinyt suositeltua Revlonin lateksitonta liimaa. Revlon kyllä puolestaan sisältää aika liudan akrylaatteja, että jos ne on ongelma, niin ei tämäkään sovi. Tuo liima löytyi Prisman hyllyltä.

Liima vaikuttaa hyvin kilpailukykyiseltä Duoon nähden. Tosin tämä on mun mielestäni astetta hankalampi poistaa. Mahtava löytö kuitenkin.

Onko siellä muita vähän höpöjä? :D

Hulluna Zoevaan

Olen ihan hulluna Zoevaan! Tai olen ihan hulluna siveltimiin joka tapauksessa... No kuitenkin.
Ennestään olin jo ihan hulluna Zoevan erikoiseen kulmasiveltimeen. Se on ollut mulla aktiivisessa käytössä ja muunlaisia en oikeastaan enää arkimeikkiini kaipaa.

Mutta miten ei voisi olla hulluna näihin?

Zoeva ei ole ehkä se ihan edullisin merkki, mutta mielestä varsin kohtuuhintainen ja varsinkin hinta-laatu-suhde on enemmän kuin kohdallaan. Yksittäisillä kasvosiveltimillä on hintaa n. 15-20 euroa, silmämeikkisiveltimillä n. 8-10 euroa. Setteinä hinnat jäävät parhaimmillaan alle kuuteen euroon kappaleelta. Harjakset ovat joko täysin synteettisiä, luonnonkuituisia tai sekoitteita. Zoeva tarjoaa myös täysin vegaanisia sivellinsettejä.

En voinut olla ihastumatta tähän kolmanteen Rose Golden -settiin. Mukana tulee kahdeksan sivellintä ja tekonahkainen laukku. Siveltimet alhaalta ylöspäin:

• Face Paint Vegan 109v - toimii ainakin meikkivoidesiveltimenä, että varjostuksissa
• Luxe Face Focus 114 - mm. oskipunalle, korostustuotteille, varjostuksille
• Defined Buffer 103 - meikkipohjalle, toimii sekä nestemäisellä, että puuterimaisella
• Concealer Buffer 142 - pehmeä ja jämäkkä sivellin peiteaineelle tai silmämeikille
• Luxe Crease 228 - häivytyssivellin
• Wing Liner 317 - rajaussivellin, jolla saa äärimmäisen helpon siipirajauksen tai vaikka kulmat
• Luxe Fan 129 - aina yhtä söpö viuhkasivellin vaikkapa puuterijarruille
• Luxe Smoky Shader 234 - perus silmämeikkisivellin

Käytetyn tuotteen koostumuksesta huolimatta nämä on tosi helppo pestä kaikki, esim. kaikki synteettiset ei ole helppoja pestä. Muista synteettisitä kun nyt on puhe, näähän muistuttaa kovasti jotain muuta:

Jotain yhdennäköisyyttä havaittavissa, eikö vaan? Alempi ruusukultainen on RT:n Bold Metals -poskipunasivellin ja ylempi on Zoevan vastaava. No ok, RT:n versio on synteettinen, Zoevan on jotain vuohenkarvaa. Toinenkin pari tuli mieleen: RT:n silmämeikkisivellin ja Zoevan peitevoitesivellin ovat ovat varsin samantyyppisiä. Muitakin vastaavuuksia olisin löytänyt, mutta RT:t ei täysin kolahtaneet, joten olen myynyt osan.

Kun elämään tulee pari hyvää sivellintä, on helppo alkaa karsia sitä ihan kivojen kokoelmaa.

Muita Zoeva-faneja?

Pyyhi meikki pois

Tiedättehän te Bunnyn? Bunny tekee erilaisia youtube-arvosteluja hyvin omalla tyylillään. Tyyli on tosi vahva ja täytyy sanoa, että olen vihannut sitä tyyliä niin paljon, että en kyennyt edes katsomaan ensimmäistä minulle näytettyä videota loppuun. En tiedä minkä auringonpistoksen kesällä sain, mutta  juutuin katsomaan noita videoita moneksi tunniksi. Arvosteltavat tuotteet olivat jotain niin outoja, että olihan ne pakko nähdä. Tyylikin alkoi vähitellen olla sivuseikka.

En voi edelleenkään sanoa seuraavani Bunnya, kuten en ketään muutakaan tubettajaa. Yksi tuote jäi kuitenkin niin hyvin mieleen, että siihen oli tartuttava. Make up eraser. Mikrokuituliina, joka lupaa poistaa meikin pelkän veden avulla.

Tuotetta ei silloin vielä saanut Suomesta ja postikuluineen hintaa olisi yhdelle rätille tullut aika paljon. Kun nämä rantautuivat tännekin, hinta oli edelleen korkea, 30 euroa. Nyt ostin omani alennuksella alle kahdellakympillä. Nämä tulevat mainoksen mukaan myös Sokokselle, jossa normaalihinta on 25 euroa.

Liinassa on kaksi erilaista nukkaa: lyhyt ja pitkä. Lyhyen avulla poistetaan meikit, pitkällä nukalla on tarkoitus kuoria ihoa. Ajatus on todella hieno!

Kevyt meikkipohja lähtee tällä oikein mainiosti. Mitä tulee silmämeikinpoistoon, en ole ainakaan vielä ihan vakuuttunut. Minun mielestäni liinan kanssa tulee niin paljon ylimääräistä hankausta herkälle alueelle, että mieluummin poistan silmämeikkini vaikkapa puhdistusöljyllä, joka ei tuota ihoaluetta kauhean kovasti rasita. Kuitenkaan tästä hankauksesta huolimatta en ole varsinaisesti huomannut kuorivaa ominaisuutta.

Käytännössä liinaa voi käyttää kahtena päivänä, koska muotonsa takia en ainakaan itse tarvitse koko aluetta kerralla. Sitten vaan liina pesuun. Käsin pestessä en tätä ole saanut puhtaaksi, joten liina on pakko pestä aina koneessa. Käytännössä siis jokaisen käytön jälkeen. Liinoja pitäisi siis olla viikossa aika monta.

Ajatuksen tasolla tuote on todella hyvä. Käytännössä ei niinkään. Liinoja pitäisi olla paljon jokapäiväistä käyttöä ajatellen ja toimii lähinnä satunnaisessa käytössä kun silmämeikkiä ei juuri ole.

Minäsinähän-hammastahna

Jyväskylä-miitin goodiebagiin oli saatu mm. hammastahnaa. Minä olen joutunut hammasrautojen kanssa jättämään kaikki erikoistahnat muille. Nämä Yotuelit olin kuitenkin vielä jemmannut itselleni. Nyt kun kiinteät kojeet on otettu pois, kysyin hammaslääkäriltäni näistä tahnoista. Tuomio oli, että ovat ok, mutta hän suosittelee valkaisevia tahnoja silti vain kuuriluonteisesti.

En minä vieläkään näitä muiden hammastököttien takia ole päässyt käyttämään, mutta eräänä päivänä katsoin putelin kylkeä ja aloin nauramaan: Tahna on varmasti espanjalaista!

Youtuel, jotuel, yo tu el. Hetkonen! Yo, tú, él. Minä sinä hän, noin niin kuin tutummin. Espanjaa siis, ja kyllä, näissä lukee Made in Spain.

Tuotteesta en tiedä muuta kuin mainoslauseet, mutta ajattelin toistaa ne, koska tämä osa tuntuu jäävän vähän muiden asioiden alle: Classic-tahna poistaa tummentumia sekä hampaasta, että paikoista entsyymin avulla. Tämäkään ei siis valkaise kuitenkaan itse hammasluuta, poistaa vain tummentumia. All-in-one poistaa värjäytymiä ja valkaisee hammasluuta, mutta ei kuitenkaan poista värjäytymiä paikoista! Muuten eroina on vain maut. Kannattaa vilkaista Yotuelin FAQ jos tahna kiinnostaa.

Tunnusmeikkini

Kaunis Anni haastoi minut tunnusmeikkihaasteeseen. Kiitos!

Elisan aloittamaan haasteeseen kuuluu myös muutama kysymys.

1. Millainen on tunnusmeikkisi?

Tunnusmeikkini on varsin luonnollinen pienellä Marilyn-hengellä. Olisi tosi kiva noudattaa sellaista ideologiaa, jossa meikataan ihan vain sen takia, että se on kivaa. Toki sitäkin teen, mutta valitettavasti mun arkimeikkiini kuuluu sellaisiakin asioita, jotka liittyvät nimenomaan huonompien juttujen häivyttelyyn ja hyvin korostamiseen. 

Iho on mun ikuinen murheenkryynini, pohjameikillä korjaan pahimmat värivirheet. Haluan siis peittävän, mutta kuitenkin mahdollisimman vähän pakkeloidun ihon. Mukaan tulee sen verran poskipunaa, että ihoon saadaan väriä - siis sen jälkeen kun on poistettu edelliset värit (voi meitä!). Kulmat täytyy tietysti muistaa! Niitä fiksailen sen verran, että mulla on kulmat, edelleen mahdollisimman luonnolliset, mutta laitetut. Huuliin yleensä käytän jotain stainimaista tai hoitavaa ja kevyttä tuotetta. Jos mun meikissäni on joku juttu, niin se on silmät. Silmiin kuuluu hento banaanivarjostus ja kissamaiset rajaukset. Pitkät, mutta ohuet ripseni kampaan sivulle - Marilynin tyyliin!

2. Mitä korostat erityisen paljon tunnusmeikissäsi? Entä mikä jää vähemmälle?

Korostus tulee ihan selvästi tuonne silmiin. Vähemmälle jää huulet. Harvoin laitan niitä kovinkaan paljon. Sen verran, että huulet näyttää mun huulilta, mutta vähän paremmilta.

3. Mikä on koko meikin tärkein juttu?

Varmaan pohja! Ilman kunnollista pohjaa en tunne oloani kotoisaksi, kaikki muu saa vaikka jäädä. :D Puhunkin täällä bloginkin puolella aamun hätäpohjasta. Arvostan aamu-uniani...

4. Jos saisit kehittää oman meikkituotteen tai -sarjan pohjautuen omaan tunnusmeikkiisi, millainen se olisi?

Ei mun tarvitse kehittää omaa sarjaa, sellainen on jo. Siinä vaan sattuu jo olemaan jonkun muun nimi: Bobbi Brown. Bobbin filosofiana on sellainen sopivan luonnollisuuden korostaminen, jonka olen aina kokenut omakseni. Tosin Bobbilta olen omistanut vain yhden peitevoiteen. Se oli huippu.

Kuvassa hoitokissa Velmu, joka saa tiistaina oman forever homen.

5. Minkä haluaisit nostaa oman tyylisi pohjalta seuraavaksi supertrendiksi?

Öh, sellainen vanha Hollywood-glamour? Vai meniks se jo? Hiuksissa se ainakin meni jo. Olen huono seuraamaan trendejä!

Mitäs sanotte?

Invisibobblen perimmäinen tarkoitus

Olen viime aikoina tullut toimeen Invisibobblejeni kanssa. Kun niitä on tarpeeksi monta, on ollut helppo antaa lepopäiviä.

Lepopäiviä on viettänyt myös niksi-Smykki, mutta ei hätää, olen palannut!

Miten nämä kaksi asiaa liittyy toisiinsa?

Elämän suuria ongelmiahan on tietysti laukussa riehuva johtosuma. Joskus vaan on pakko ottaa ne kuulokkeet ja kainkemaailman laturit matkaan. Silloin yleensä käy niin, että niistä tulee yhdessä sellainen solmupallo, ettei sellaista saisi edes tekemällä.

Olen käyttänyt johtojen hallitsemiseen pientä vetoketjullista pakkausta. Pakkaus oli kuitenkin hukassa kun viimeksi piti sulloa jos jonkinlaista johdonpätkää matkaan. Löysin Invisibobblen varmasti perimmäisen tarkoituksen johtojohtajana. Kun johdot kieputtaa kevyelle lenkille ja kiinnittää ne mahdollisimman tuoreella Invisibobblella, johdot pysyy paikallaan ja hermot kunnossa!

Pehmeimmät siveltimet maailmassa

Olen ihminen joka jahtaa laatua ja se tauti vain pahenee. En tarkoituksella metsästä aina parempaa ja parempaa laatua, mutta niin vain käy.

Kun kuulin japanilaisista sivellinvalmistajista Hakuhodo ja Chikuhodo, en voinut olla miettimättä mikä niissä on niiin hyvää. Beautylish tarjoaa Chikuhodoa ja Wayne Goss -siveltimiä, jotka on huhujen mukaan valmistanut Hakuhodo. Monen kuukauden miettimisen ja vatvomisen jälkeen päädyin kolmeen siveltimeen ja olen ihan myyty! Vaikka nämä ovat ns. halpislinjoja kummaltakin merkiltä, en ole koskaan törmännyt samanlaisiin siveltimiin. Yhden yhtä karvaa ei ole irronnut, jokainen karva on leikattu vain liimaosastaan ja näissä on ihan uskomaton kiilto ja pehmeys. No ok, NARSin poskipunasivellin on kyllä samaa sarjaa näiden kanssa.

Valkovartinen sivellinen Chikuhodon vuohenkarvainen meikkivoidesivellin. Tällä levittyy niin nestemäiset kuin puuterimaisetkin pohjat. Sivellin on hyvin jämäkkä, mutta samalla todella pehmeä. Tätä on ilo käyttää iholla. Ei takuuvarmasti raavi edes silmänympärysihoa. Kokonsa puolesta tätä voi käyttää koko kasvoilla.

Viuhkasivellin on Wayne Gossin aitokarvainen sivellin numero 15. Nämä ovat kaikki niin mukavia iholla, että tekee mieli sivellä niillä ihoa ihan muuten vain. Olen huomannut, että puuterijarrut lähtevät ihan parhaiten viuhkasiveltimellä ja samoin tämä toimii mainiosti puuterimaisten kuultotuotteiden kanssa. Tällä ei voi saada övereitä, mutta kaunis kuulto on taattu.

Kolmas on muodoltaan vähän erikoisempi ja se on myös Wayne Gossilta. Sivellin numero 02. Toimii äärettömän hyvin korostustuotteilla ja poskipunilla. Pehmeä sivellin ei vahingossakaan vedä alla olevia tuotteita myttyyn.

Minut on pilattu! Se on tosin teidän onni, meinasin nimittäin taas luopua "ihan kiva" -luokan siveltimistä. :D

Kérastasen kampaushaaste

Tää juttu on jotain, mitä oon halunnut tehdä jo pitkään, mutta en ole saanut aikaiseksi ja olen pelännyt itseäni. Nyt sain jotain ulkopuolista inspiraatiota asiaan sillä Kérastase lanseerasi uuden lämmöstä aktivoituvan muotoilutuotteen, jota voi käsitellä uudelleen ja uudelleen ilman tuotteen lisäämistä. Lanseeraukseen liittyi haaste bloggaajille ja vloggaajille: Luo kolme kampausta peräjälkeen.

Minähän tartuin toimeen! Kuvien piti olla samalla toivomianne meikkikuvia, mutta en ihan osannut arvioida sitä kuinka paljon käytetyt valot syövät värejä, nämä on siis enemmän hiuskuvia.

Look nro 1: Arkitukka

Kuva: Jari Kuskelin

Näytänpä muuten sporttiselta ja virkeältä.

Pesun jälkeen tukkaan on levitetty hiusöljyt ja Kérastasen L'Incroyable (lausuminen tapahtuu kuulemma sanomalla laancroijaabl'). Föönasin hiukset lähes kuivaksi ja kieputin rullille muotoutumaan. Aamulla rikoin isoimmat kiharat ja sörkin vielä muutaman pikkuosion suoristusraudalla vähän rennommaksi kiharaksi. Muutamalla pinnillä vielä kiinni sieltä täältä, niin ei näytä ihan kasarilta. 

Look nro 2: brittipoppari

Kuva: Jari Kuskelin

Mulle puhutaan kaupoissa yllättävän usein ensimmäisenä kielenä englantia. Erityisesti silloin kun asuin Helsingissä, jopa s-marketin kassa aloitti englanniksi. Ei se mitään. Olen päätellyt tämän johtuvan mun slaavilaisista piirteistä, mutta tässä kuvassa näytän kyllä ihan brittipopparilta. :D

Pohjana samat kiharat kuin ekassakin kuvassa. Tosin suunnilleen korvien yläpuolelta lähtien kaikki on kiharrettu raudalla uudelleen, jotta sain vähän isompia kiharoita. Otsalle tein jättilaineen ja samaa fiilistä hain myös muuten. Perfektionistina mua harmittaa tän kampauksen epämääräisyys, on paljon helpompi tehdä kampauksia muille!


Look nro 3: Jotain ihan muuta

Kuva: Jari Kuskelin

Lähtöajatus oli nörtisti vulkanuslaiset kulmat ja vähän liian suora tukka. Tästä kuitenkin käytännön pakosta muodostui ennemminkin japanislaistyyppinen kabuki-naama. Hiukset suoristin, osan jätin löysälle ponnarille taakse, osan jätin kehystämään kasvoja. Joku taitaa kaivata jonkinlaista tasoitusta hiuksiinsa. ;D

Tuotteesta itsessään ei ole mitään pahaa sanottavaa. Tuoksu on aika parfyyminen, mutta kerastasemaiseen tapaansa sen verran kevyt, että minäkin pystyin sitä käyttämään. Lämmöltä tukkaahan ei voi tai sen kummemmin tarvitse suojata, mutta varsinkin rautojen kanssa on tosi tärkeää, että muotoilutuote auttaa tukkaa liukumaan raudan välissä ja tietysti pitää kiharat tai suoristuksen paremmin kuosissaan. Olen kampaaja, en siis yleensä yhden muotoiluotteen ihminen, mutta kyllä pelkästään tällä kiharata pysyi aika monta harjaamiskertaa ihan kohdallaan. Laineissa myönnän suihkineeni lakkaa, niitä en kykene tekemään ilman lakkaa. Tukka oli vielä seuraavana päivänä varsin suora, mutta mikä parempaa, hiukset ei näyttäneet yhtään rasvaisilta noin monen käsittelyn jäljiltä.
Myönnän, ihan incredible tuote!

Haluatteko lisää jotain tällaista? :)

*Tuote saatu