keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

NARS pure radiant tinted moisturizer - Finland ja Terre Neuve

Esittelin viime syksynä Narsin sävyttävää päivävoidetta sävyssä Finland. Totesin, että se on pikkuisen liian keltainen minulle, mutta olen oppinut käyttämään sitä niin, että sävy on hyvä. Olen siis ihan oikeasti tykännyt tuotteesta ja sen pitkäkestoisuudesta. Tietenkin on tilanteita, jolloin meikkivoide on parempi ratkaisu, mutta minulle tämä tuote on arkikäytössä ollut hyvä. Parhaan lopputuloksen saan kun levitän tuotteen meikkivoidesiveltimellä. Ei tosin millä tahansa, vaan sillä kuuluisalla Shiseidon mallilla. :)


Ensimmäinen tuubini alkaa olla muutamaa käyttökertaa vaille tyhjä ja totesin haluavani jatkoksi saman tuotteen. Käyttämäni sävy oli joistain nettikaupoista loppu, mutta huomasin Finlandia etsiessäni, että tuotteelle on tullut uusia sävyjä. Yksi sävyistä on vaalea Terre Neuve. Pienen meikkiblogikierroksen jälkeen selvisi, että Terre Neuve ei olisi niin keltainen kuin Finland, joten päädyin tähän uuteen sävyyn.

Vasemmalla Finland, oikealla Terre Nueve.
Ero Finlandiin ei ole mitenkään erityisen suuri. Totesin, että kummatkin sävyt käyvät iholleni vallan mainiosti. Sokkotestiin osallistunut kanssa-asuja ei nähnyt näissä kahdessa sävyssä ihollani eroa (levitin toiselle kasvojeni puolelle Finlandin ja toiselle Terre Neuven). Finlandin rajoja kanssa-asuja kuitenkin näki nenänpielissä oikein kovasti pinnisteltyään ja n. 20 sentin katseluetäisyydeltä sen sijaan Terre Neuvesta sama henkilö kysyi, että onko kasvoillani mitään. Terre Neuve on hyvä, mutta niin on Finlandkin.

sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Kevät saapui postiluukusta

Sain loppuviikosta mysteerikirjeen. "Mysteeri" tosin ratkesi aika nopeasti, olin viime kuussa tehnyt ennakkotilauksen söpöistä korviksista ja tilaus oli yksinkertaisesti toimitettu.


Jännänä yksityiskohtana, jokaisen korun mukana tulee suunnittelijoiden kuva allekirjoituksineen, niin myös näissä.

Yllättäen pienten korvakorujen kanssa kortti ei ole kovin suuri. :D

maanantai 1. huhtikuuta 2013

Pääsiäinen Tallinnassa

En ole matkustellut kovinkaan paljon. Osittain siksi, että olen halunnut laittaa rahani kaikkeen muuhun kivaan ja edelliseen liittyen en ole tiennyt mitä matkaltani haluaisin. Olen kyllä halunnut aina asua jossain esim. Australiassa ja Japanissa, mutta en erityisesti turistina, kyllästyn nopeasti enkä saa elämälleni lisäarvoa näkemällä esim. Mona Lisaa lasin takaa.

Tällä kertaa päätimme kanssa-asujan kanssa lähteä Tallinnaan I am photographer -tapahtumaan. Itse vietin torstaipäiväni hääkuvaaja Roberto Valenzuelan opissa. Päivä oli ihan käsittämätön ja jätti sanattomaksi, mutta ainoastaan positiivisella tavalla. Sain uutta puhtia oman kuvaamiseni kehittämiseen ja varmistusta siitä, mitä mun mahdollisesti kannattaisi tehdä toisella tavalla. Opin ihan käsittämättömän paljon ja haluaisin oppia vielä lisääkin. Päivä Roberton kanssa oli liian lyhyt aika. Mietin vaan kuinka paljon oppisi viikossa jos yksi päiväkin antoi näin paljon. Yllättäen olin ainoa suomalainen, vaikka perjantain kurssi veti paljon suomalaisiakin kuvaajia.

Perjantaina oli luvassa valaisuguru Joe McNallyn kurssi, jolle en itse osallistunut, mutta uskon vakaasti, että tuo Valenzuelan kurssi oli mulle juuri oikea. Päivä menikin omalta osaltani lähinnä pyöriskellessä ja tutkiessa. Oon huono turisti kun mua ei kiinnostanut pätkääkään esim. sinällään nätti Tallinnan vanha kaupunki vaan mieluummin käytin päiväni muuten kuin keskiaikaisessa ravintolassa syöden.

Tallinna ja hotelli oli ihan positiivinen yllätys. Eikä pelkästään sen takia, että pääsiäisenäkin hyvin moni paikka oli auki, pienempiä liikkeitä oli suljettuina ja osa sulki normaalia aiemmin, mutta isoimmat keskukset ainakin näyttivät olevan normaaliaikatauluissa.

Suomalaisuus ei kuitenkaan ole kovin kovassa huudossa. Vähän järkytyin siitä, että aina kun meidät tajuttiin suomalaisiksi, ensimmäinen asia mitä meille sanottiin liittyi jotenkin ryyppäämiseen. Tavallaan ymmärrän tän. Kyllä se silti sai ainakin mun kulmat kurtistumaan, että hotellissa ensimmäinen asia minkä kuulet on se, mistä kaikkialta löytyy lähimmät baarit.

Muutamia huomioita. Löysin ihan outoja asioita. Virossa ei ilmeisesti tarvitse osata päättää haluaako limunsa pullossa vai tölkissä kun voi saada molemmat. Olin utelias, mutta älkää te olko. Voisin kuvitella, että esanssitiivistemehun ja yskänlääkkeen yhdistelmä maistuu tismalleen samalta kuin tämä.

Ootte varmaan huomanneet, että värinsuojashampoot ja -hoidot ovat aina punaisissa pakkauksissa. Mitä ihmettä tapahtui Andrew Bartonilla kun purkit ovatkin sinisiä? :D Ihan mukavaa vaihtelua tosin.

Ensimmäinen ajatus Tallinnasta oli, että paikka on kuin Helsinki, josta tosin puuttuu keskiaikainen vanha kaupunki. Kun lähti kävelemään edes muutaman sata metriä niiltä vilkkaimmilta alueilta ohi, huomasi, että Helsinki vaikuttaa oikeastaan jopa siistimmältä. Talojen ulkosivut olivat todella rapistuneita ja ikkunat saattoivat olla rikki. Tääkin kuva on paikasta, josta sitä vanhaa puretaan ja varmaan rakennetaan taas isoja ja hienoja pilvenpiirtäjiä, mutta tää oli vain kaiken huipulla.

Tallinna-Helsinki-matkaa lukuun ottamatta kaikki meni tosin hyvin ja sain tietynlaisen matkakärpäsen eli taisin keksiä miten haluan matkustaa jos en pääsekään asumaan noissa maissa, missä haluaisin. Ei sitä tiedä, vaikka seuraava matkakohde olisi Las Vegas tai Dubai. Linkit avaamalla ei suinkaan pääse mihinkään turistioppaaseen vaan niiden tapahtumien sivuille, jotka saattaisivat periaatteessa saada mut säästämään matkustamiseen. ;)

sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Hattaraa!

Oon pidemmän aikaa sanonut, että olisin huono blondi kun en kestäis vaalennusta hetkeäkään, saati sitten sitä ainaista värin ylläpitoa ja valitusta "keltaisesta" tukasta. Silti oon jo jonkin aikaa halunnut olla hattarapää. Blondiksi tuleminen ei ollut yhtään hankalaa tai kirvelevää kuin olin kuvitellut. Toki usko meinas loppua ennen taittoväriä, mutta kiva tuli. Alkuperäinen lila lähti jo ensimmäisessä pesussa, mutta vaaleanpunaista oikeastaan kaavailinkin.

Lähtökohtaa en huomannut kuvata, koska viikkoja kaavailtu juttu toteutui aika yllättäen. Lähtökohta oli kuitenkin aavistuksen tätä Illumina-jutussa nähtyä lopputulosta tummempi.

Kiinnostuneille tiedoksi: vaalennus Sevenin ammoniakittomalla vaalennusaineella ja 3% hapetteella + toinen samanlainen kerta latvoille, vaalennusaineessa tujaus KC:n violettia PRISMia, päälle Simin purkinpohjilla taitto 10/16 ja 12/1, varsinainen väri KC:n plum Color Maskilla ja Simin SensiDo Matchilla, jotka kumpikin jo kuvassa pesujen jälkeen vähän levähtäneet.

lauantai 23. maaliskuuta 2013

Guru Makeup Emporium

Nyt on pakko vähän hehkuttaa.

Mulle on tullut tutuksi se surullisen kuuluisa brittiläinen asiakaspalvelu nettiostosten myötä. Yksinkertaisuudessaan ja vähän kärjistetysti homma on sitä, että virheitä mahdollisesti pahoitellaan, mutta se on siinä. Esim. eräässäkin HQhairin tilauksessa sain täysin väärän tuotteen. Ostamani tuote maksoi suunnilleen kolmetoista euroa ja varsinainen vastaanottamani tuote oli pieni, maksimissaan muutaman euron arvoinen näyte. Eikä mun viesteihin olisi edes vastattu ellen olisi maksanut PayPalin kautta ja tehnyt meteliä asiasta. Lopulta asiaa pahoiteltiin ja kysymyksistä huolimatta homma ratkesi niin, että mun piti omalla kustannuksellani lähettää mulle lähetetty tuote liikkeeseen ja rahat tilaamastani tuotteesta palautettiin. Käytännössä jäin siis tyhjästä ehkä euron tappiolle. Myöhemmin selvisin, että rahat olisin postimaksusta saanut takaisin jos kirje olisi kirjattu ja sekös olisi maksanut reippaasti enemmän kuin mikä oli lähetetyn tuotteen arvo (ymmärrettävistä syistä maksoin mieluummin sen euron lähetyskustannuksia kuin lähdin lottoamaan, että saanko kirjatun kirjeen kulut takaisin).

Palatakseni siihen hehkutukseen. Guru Makeup Emporium on vähän luonut muhun uskoa sen asiakaspalvelun suhteen. Yksinkertaisuudessaan: Sain tilauksessani yhden väärän tuotteen ja tyhmyyksissäni avasin sen ennen kuin tajusin virheen. Arvoltaan tuote ei ollut kuin viiden euron luokkaa, mutta ajattelin kuitenkin, että ilmoitan saaneeni väärän tuotteen. En odottanut rehellisesti sanottuna edes saavani mitään vastaviestiä. Toisin kuitenkin kävi, sain viestin, jossa pahoiteltiin kovasti väärää tuotetta ja minulle lähetetään uusi kunhan olen laittanut kuvan väärästä tuotteesta. Kaiken lisäksi saisin pitää tuon väärän tuotteen, vaikka tässä oli nimenomaan oma tyhmyyteni kyseessä.

Muutenkaan kaupasta ei ole huonoa sanottavaa kuin, että postikulut on pikkuisen korkeat, käsittääkseni alkaen 9,5 puntaa, mutta toimitus on nopeaa eli tilaukset lähetetään käytännössä saman päivän aikana ja ne saapuvat pikatoimituksena. Nettikaupasta löytyy muun muassa Make Up For Ever, Dinair ja Ben Nye. Paljon maskeerauskamaa, mutta myös siveltimiä ja meikkejä.

Tän pitäis olla itsestäänselvää, mutta mieluummin teen uudelleen ostoksia sellaisista kaupoista, joissa asiakaspalvelu toimii kuin niissä, jossa virheet ovatkin asiakkaan ongelma. Harmi vaan asia ei ole itsestäänselvyys kaikille myyjille.

maanantai 18. maaliskuuta 2013

opinnäytetyö

Siinä se on, valmis ja arvioitu opinnäytetyö. Joku saattaa nyt kavahtaa tuota sanaa opinnäytetyö. Tässä ei toki ole kyse hirvittävän suuresta kokonaisuudesta kuten ammattikorkeassa, mutta opinnäytetyöksi se merkataan papereihin. 

Lähtökohtanahan mulla tässä työssä oli, että valokuvaajana/kuvankäsittelijänä nään hyvän kuvausmeikin ihan eri tavalla kuin moni niitä tekevä meikkaaja/kampaaja näkee, samalla ne ohjeet tuntuu löytyvän pala palalta sieltä täältä. Nekin palat usein kertoo miten tehdään mustavalkokuvausmeikki tai jotain muuta yhtä ajankohtaista. Kunhan saan tästä taas paljon tylsiä koulujuttuja alta niin todennäköisesti alan hieman avaamaan näitä kuvausmeikkiasioita omasta näkökulmastani. :)

Niin ja arvosanaksi muuten tuli kolme (asteikko 1-3).

tiistai 12. maaliskuuta 2013

ghd-innostusta


Mun pahin innostus kaikenlaiseen muotoilurautatouhuun on laskenut aika reippaasti kun on tuntunut siltä, ettei mikään muu kuin suoristaminen enää onnistu. Silloin kun ostin ensimmäisen ghd-rautani, käytin sitä lähes joka päivä melkein vuoden verran. Alla oli hyvä lämpösuoja niin en huomannut mitään kunnon huononemistakaan. (Olen muuten paljon kuullut sitä, että ihmiset eivät uskalla käyttää rautaansa kun sen lämpötila on koko ajan 200 astetta. Totuus kuitenkin on vähän mukavampi, sillä vanhemman IV-mallin lämpötila on 175-190 astetta ja uusissa Goldeissa 175-185 astetta.)

Nyt innostukseni ei tosin koske omia hiuksiani vaan muiden hiuksia. Viime viikolla meillä kävi ghd:n kouluttaja, jossa opeteltiin jos jonkinlaista kiharaa.

Tässä muutamia kotiharjoituksia

"Peruskihara", jossa rautaa käännetään 180 astetta ja vedetään hitaasti:

Puikkokiharamainen spiraalikihara, joka tehdään pystysuunnassa:

"Pomppiva", hyvin joustava ja kolmiulotteinen kihara. Kestää kuulemma niilläkin, jotka sanovat etteivät kiharat ikinä pysy. Tehdään kääntelemällä rautaa samalla kun tehdään "peruskiharaa":

Pehmeä laine:

Vähän tiukempi laine:

"Painettu" laine:

Pehmeä, charlienenkelimäinen kihara, tehty isoilla pystyosioilla:
Kaikki kiharat on tehty mini-ghd:lla.

keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Sivellinsuosikkeja

Jatketaan sopivasti samalla teemalla kuin eilen eli siveltimillä.

Mulle on kasaantunut jos jonkinmoista meikkisivellintä, mutta on muutama sellainen, josta en luopuisi.
Moni muukin sivellin on toki ehostuksessa tärkeä tai muuten vaan hyödyllinen tai mukava käyttää, mutta kolme ihan ehdototan suosikkia on tässä.

Ylhäällä Narsin push eyeliner #2 -sivellin. Monelta merkiltä löytyy samanalaisia, mutta Nars ei ole siveltimien laadullaan pettänyt mua. Rajaussivellin, jolla saa ihan äärettömän tarkkoja rajauksia. Synteettisistä harjaksista huolimatta olen tykännyt tästä erityisesti puuterimaisten luomivärien kanssa.

Push-siveltimen käyttöä esim. tässä videossa.

Keskimmäisenä oleva sivellinsuosikki on Narsin eye contour #14 -sivellin. Sivellin, joka hyvien tuotteiden kanssa tekee kaiken varjostyön käyttäjänsä puolesta. Tarvitseeko muuta sanoa? :D

Kolmas ja kuvassa alin suosikki on halpismerkki Models ownin luomivärisivellin, jonka olen nelisen vuotta sitten ostanut Asokselta. Tää sivellin on ajallisesti ollut mulla pisimpään näistä kolmesta, mutta en muista kertaakaan liimanneeni sitä kokoon. Hinta-laatusuhde kohdillaan. Näitä löytyy edelleen Asokselta ja hintaa on huimat kolme ja puoli puntaa, mikä on tällä hetkellä n. 4,5 euroa.

tiistai 26. helmikuuta 2013

Siveltimen uusi elämä

Joskus käy huonosti. Vaikka kyseinen sivellin ei mun suosikki olekaan, en haluaisi heittää sivellintä poiskaan vain huonojen liimausten takia. Niinpä päätin korjata tämän + pari muuta siistimistä kaipaavaa sivellintä.
Itse olen näiden liimaamiseen käyttänyt kaikenlaisia turhankin juoksevia ja tujuja liimoja. Tällä kertaa käytin kynsiliimaa, joka sekin on kyllä aikamoista tököttiä. En jaksanut mennä tukkuun etsimään siveltimellistä kynsiliimaa, joten käväisin Sokoksella, sieltä löytyi pieni Kiss-pullo. Liima levitetään pullon omalla siveltimellä samaan tapaan kuin kynsilakka. Liima ei siveltimen kanssa valu samoin kuin se suoraan pullosta kaadettaessa valuisi.

Vanha juttu sinällään. Uutta mulle itselleni oli uudenlainen pullo.

tiistai 12. helmikuuta 2013

Ajatuksia kuvausmeikistä

Eilen mulla välähti.

Tehtiin koulussa kuvausmeikkejä. Valokuvaajana pidin joitain juttuja ihan kauheina enkä yhtäkään niistä meikeistä sanoisi hyväksi kuvausmeikiksi -
mukaanlukien opettajan demomeikki ja itse tekemäni meikki. Kaikki meikit varjostustapoineen kaikkineen tuntuivat jotenkin tosi vanhanaikaisilta ja maskimaisilta.
Tuli ihan kasarifiilikset.

Illalla asiaan liittymättömästi katsoin Batman-elokuvaa. Sitä leffaa, jossa Heath Ledger oikeasti vaikutti pelottavan mielenvikaiselta ja jokainen huulen maiskutus sai aikaan kylmät väreet, kyllä te tiedätte. Kaikki tuntui jollain tapaa tosi realistiselta, siltä, että tässä maailmassa voisi oikeasti olla joku Batmanin kaltainen hahmo tai Jokerin kaltainen hullu. Aloin miettimään asiaa eteenpäin.

Samat hahmothan on esittetty meille jo kerran jos toisenkin. Heath Ledgeristä huolimatta jokainen varmaan muistaa sen 80- ja 90-lukujen taitteessa tehdyn Tim Burtonin Batmanin.  Jos saatte ajatuksenne irti siitä maiskutuksesta ja mietitte hetken Jack Nicholsonin Jokeria. Hahmohan on lähinnä hassunhauska pikkupahis, jonka tyyli on kuin teatterin lastennäytelmästä. Itse asiassa koko leffa on selkeästi sarjakuvamainen ja täysin epärealistinen. Ei niin, että siinä olisi mitään pahaa, mutta tyyli on täysin eri kuin 2000-luvun Batmaneissa. Siitä kasarihommasta ollaan menty paljon eteenpäin. Siinä missä supersankarileffat olivat jotain kevyehköä lasten viihdettä ja selkeästi satua, tän hetken (super)sankarileffat on scifi- ja/tai fantasiaelementeistään huolimatta hyvin realistisia: Batman ei pukeudukaan nahkaan tai trikoopukuun vaan täysin tarkoituksenmukaisesti hyödyntäen hienointa teknologiaa. Jokeri puolestaan on huonosti värjättyine hiuksineen ja rumine meikkeineen jollain tapaa realistinen esitys täysin päästään sekaisin olevasta rikollisesta.

Siinä se oli. Ne jutut, mitä meille vielä tänäpäivänäkin opetetaan kuvausmeikeistä on pääsääntöisesti jostain menneisyydestä ja se voi olla se syy, miksi meikkaajan ja kuvaajan ajatukset hyvästä meikistä voivat olla hyvinkin kaukana toisistaan. Vaikka samat piirteet löytyy 80-luvun ja tän hetken kuvausmeikeistä, puhutaan silti ihan erilaisista tekniikoista ja tyylilajeista. Toisaalta on vain luonnollista, että asioita tehdään toisin, koska niitä voi vaikkapa digikuvan myötä tehdä toisin.

Maailma muuttuu, meikkiseni.

sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Sephora.fr

Kovin moni, minä mukaan lukien on valittanut ettei Sephoran nettikauppa toimita mitään Suomeen ja lähin liikekin on aika kaukana - kuulemani mukaan pienehkö Tukholman liike ei ainakaan mulle ole ihan päiväreissun päässä.

Onni kuitenkin on, että Sephora toimittaa Suomeen tuotteita Ranskan kautta osoitteesta sephora.fr/. Valikoima ei ole niin törkeän suuri kuin mitä se jenkkilässä on ja postikulut Suomeen ovat aika suolaiset 30 euroa UPSin toimittamana. Tein kuitenkin syksyllä ison tilauksen MUFEn HD-meikkivoiteita + muuta sälää ja postikuluista huolimatta säästin verrattuna Suomesta ostamiseen (Sephoran hinta 34,90 e, hinta Suomessa 57,90 e). Tässä oli kyseessä sen verran suuri tilaus, että opiskelijana mieluummin otin tämän hyödyn irti kuin MUFEn suomalaisen alan opiskelijoille tarkoitetun alennuksen, joka sekin tosin on ihan ok. Tietysti postikuluista voi säästää tekemällä vaikka kimppatilauksen.

Sivut ovat vain ranskaksi. Itsehän en kieltä osaa sanaakaan, mutta kaikenlaisten nettikauppakokemusten ja sanarkirjan avulla tilauksessa ei ollut mitään outoa. Jos jokin ongelmatilanne tulisi niin sitten pitäisi varmaan soittaa joku paniikkipuhelu ranskaa puhuville kavereille, mutta kaikki on tähän mennessä mennyt hyvin. :D

Ystävänpäivän kunniaksi sain Sephoralta sähköpostiini yleisen alekoodin.  Koodilla SAINTVAL saa 20% alennusta ja se on voimassa 18.2. asti yli 60 euron tilauksissa.




Uusin

Perfektionismin loppu

  Pefektionismi sanana herättää monesti hyvin erilaisia tunteita. Joillekin se aiheuttaa vilunväristyksiä, sillä he kokevat, että kun ihmine...